Generated by All in One SEO v4.9.5.1, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Kandidaattikustannus

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://www.kandidaattikustannus.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Sivut

- [Kandidaattikustannus Oy](https://www.kandidaattikustannus.fi/) - Kandidaattikustannus Oy kustantaa lääketieteen ammattikirjallisuutta. E-kirjoja opiskeluun ja erikoislääkärikuulusteluun. E-kirjaston oppikirjat lääkäreille.
- [Fimnet - kirjaudu sisään](https://www.kandidaattikustannus.fi/fimnet-kirjaudu-sisaan/)
- [Käyttöehdot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirjasto-kayttoehdot/) - Kandidaattikustannus Oy:n Internet-tietokantojen käyttöehdot Päivitetty viimeksi: 26.10.2019 Johdanto Kandidaattikustannus Oy (jäljempänä KKOy) on suomalainen kirjakustantamo. KKOy julkaisee ja ylläpitää osoitteessa www.kandidaattikustannus.fi/kirjasto sijaitsevaa verkkopalvelua (jäljempänä Palvelu), joka on tarkoitettu lääketieteen opiskelijoiden, lääkäreiden, muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden terveydenhuollosta kiinnostuneiden koulutukseen ja ammatissa toimimisen tueksi. Palvelu on maksullinen ja käytössä tässä dokumentissa kuvatuin ehdoin Palvelun lisenssin ostaneille
- [Kirjaudu sisään](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirjaudu-sisaan/) - Kirjautumisen jälkeen sinut ohjataan takaisin sivulle mistä tulit. Email Salasana Muista minut Rekisteröidy Unohtuiko salasana? Kirjautumalla sisään vakuutan, että olen lukenut ja hyväksyn Kandidaattikustannus Oy:n rekisteri- ja tietosuojaselosteen ja Käyttöehdot
- [Fimnet - kirjaudu ulos](https://www.kandidaattikustannus.fi/fimnet-kirjaudu-ulos/)
- [Tunnistaudu](https://www.kandidaattikustannus.fi/fimnet-tunnistautuminen/)
- [Oma tili](https://www.kandidaattikustannus.fi/oma-sivu/) - You must be logged in to edit your profile. Lisää kirjakoodi
- [Tilaus- ja toimitusehdot](https://www.kandidaattikustannus.fi/tilaus-ja-toimitusehdot/) - Tilaus- ja toimitusehdot Päivitetty viimeksi 28.3.2022 1. Asiakkaan vastuu ja asiakasrekisteri 1.1. Kuluttajan tulee noudattaa tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta verkkokauppaa käyttäessään. 1.2. Tehdessään tilauksen Kandidaattikustannus Oy:n verkkokaupassa asiakas antaa suostumuksensa, että Kandidaattikustannus Oy rekisteröi henkilötiedot asiakasrekisteriinsä. Kandidaattikustannus Oy:n asiakastiedot ovat luottamuksellisia. Kandidaattikustannus Oy sitoutuu olemaan luovuttamatta asiakastietoja muille kuin yrityskonsernin sisäisille yhteistyökumppaneille. Asiakkaalla on mahdollisuus kirjallista
- [Rekisteröidy](https://www.kandidaattikustannus.fi/rekisteroidy/) - Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite* Salasana* Toista salasana* Captcha* Rekisteröitymällä vakuutan, että olen lukenut ja hyväksyn Kandidaattikustannus Oy:n rekisteri- ja tietosuojaselosteen ja Käyttöehdot* Tarkistathan myös roskapostisi, jos et löydä vahvistusviestiä rekisteröinnin jälkeen!
- [Tietosuojaseloste](https://www.kandidaattikustannus.fi/tietosuojaseloste/) - Asiakasrekisterin rekisteri- ja tietosuojaselostePäivitetty viimeksi 16.8.2021 Tämä on Yrityksen henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste. Laadittu 24.5.2018. Viimeisin muutos 16.8.2021. Rekisterinpitäjä Kandidaattikustannus Oy (Y-tunnus: 0398742-9)Haartmaninkatu 4 (c/o Terkko Health Hub)00290 Helsinkipuh. +358 44 913 8080kauppa@kandidaattikustannus.fi Rekisteristä vastaava yhteyshenkilö Lukas Olenborglukas.olenborg@kandidaattikustannus.fipuh. +358 44 250 7970 Rekisterin nimi Kandidaattikustannus
- [Kirjasto](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirjasto/) - Ei lukuoikeutta Therapia Fennica Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Käsikirurgia Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Traumatologia Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Kliininen farmakologia Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Ortopedia Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Laboratoriolääketiede Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Farmakologia ja toksikologia Osta Tutustu Ei lukuoikeutta Ensihoidon taskuopas Osta
- [Ohjeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/ohjeet/)
- [INFO](https://www.kandidaattikustannus.fi/info/)
- [Palauta unohtunut salasana](https://www.kandidaattikustannus.fi/palauta-unohtunut-salasana/) - Please enter your email address.You will receive a link to create a new password via email. E-mail
- [Kirjakauppa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirjakauppa/) - Tervetuloa kirjakauppaamme. Täällä voit tilata kaikkia tuotteitamme edulliseen kustantajahintaan. Toimitamme tilauksesi lähimpään postin toimipisteeseen. Voit myös halutessasi noutaa tilaamasi tuotteet suoraan toimistoltamme Terkko Health Hubista, osoitteesta Haartmaninkatu 4, Helsinki. Mikäli haluat tarkempaa tietoa tuotteistamme tai tulevista uutuuksista, ota yhteyttä toimistoomme puhelimitse tai sähköpostitse! Otamme huomioon lääketieteen perustutkintoa sekä terveydenhuollon alan perustutkintoa suorittavat opiskelijat opiskelijahinnoin. Opiskelijahinta
- [Yhteystiedot](https://www.kandidaattikustannus.fi/yhteystiedot/) - Tervetuloa infosivulle! Alta löydät kattavasti tietoa yrityksestämme. Kandidaattikustannus Oy (c/o Terkko Health Hub) Haartmaninkatu 4 00290 Helsinki Aukioloajat: Ma-Pe klo 11-15 (tyypillisesti) Varmistathan sähköpostilla (kauppa@kandidaattikustannus.fi) että toimisto on auki suunnittelemanasi ajankohtana! Valmennuskurssit valmennuskurssit@kandidaattikustannus.fi puh. +358 503658822 Työnvälityspalvelu info@klinikalle.fi Kirjakauppa ja muut asiat kauppa@kandidaattikustannus.fi puh. +358 449138080 Y-tunnus 0398742-9
- [Anna palautetta](https://www.kandidaattikustannus.fi/anna-palautetta/) - Nimi Sähköposti (pakollinen) Aihe (pakollinen) Viesti
- [Kirjaudu ulos](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirjaudu-ulos/)
- [Kauppa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kauppa/)
- [E-KIRJASTO](https://www.kandidaattikustannus.fi/e-kirjasto/) - https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/kasikirurgia https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/traumatologia https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/ortopedia https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/therapia-fennica https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/laboratoriolaaketiede https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/kliininen-farmakologia https://dev.kandidaattikustannus.fi/kirja/ensihoidon-taskuopas
- [KIRJAT](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirjat/)
- [LKS ry](https://www.kandidaattikustannus.fi/lks-ry/)

## Tuotteet

- [Laboratoriolääketiede - kliininen kemia ja hematologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/laboratoriolaaketiede-5-painos/) - Kirja on tarkoitettu lääketieteen ja muiden terveydenhuoltoalojen opiskelijoiden oppikirjaksi, mutta soveltuu erinomaisesti myös lääkäreiden, laboratorioiden, osastojen sekä poliklinikoiden käsikirjaksi. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Silmätautioppi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/silmatautioppi/) - Professori K. Matti Saaren toimittama Silmätautioppi toimii silmätautiopin opintojaksoa suorittavien lääketieteen opiskelijoiden oppikirjana kautta Suomen. Sitä käytetään myös silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden koulutuksessa ja hakuteoksena terveydenhuollossa. Kirja on laajasti käytössä myös optikoiden ja sairaanhoitajien koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa ja siitä on hyötyä kaikille, jotka ovat tekemisissä silmätautien hoidon kanssa. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Traumatologia - 8. painos](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/traumatologia-8-painos/) - Traumatologia-oppikirjan täysin uudistettu ja ulkoasultaan moderni 8. painos on kandin traumatologian oppien kulmakivi, toimii hakuteoksena yleislääkärin vastaanotolla, vastaa erikoistuvan kiperiin kysymyksiin ja päivittää kokeneimmankin kliinikon tiedot traumatologian uusista tuulista. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Ortopedia](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/ortopedia-2-painos/) - Ortopedia on kirjoitettu oppi- ja käsikirjaksi lääketieteen peruskoulutukseen sekä muun muassa ortopediaan, traumatologiaan ja fysiatriaan erikoistuvalle lääkärille. Se soveltuu myös hakuteokseksi terveyskeskuslääkärille, erikoislääkärille, fysioterapeutille tai hoitajalle. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Ensihoidon taskuopas - eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/ensihoidon-taskuopas-ekirja/) - Ensihoidon Taskuopas on tarkoitettu ensihoidon parissa työskenteleville jo opitun asian mieleen palauttamiseksi. Opasta voi käyttää sekä potilaan luona ensihoitotoimien lomassa että syventävänä itseopiskelumateriaalina. Vuoden 2025 painoksessa hoito-ohjeet on tarkistettu ja ajanmukaistettu. Kirjoittajat: Tuomas Oksanen (erikoislääkäri, LT) ja Jarmo Turva (ensihoidon kenttäjohtaja).
- [Therapia Fennica - eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/therapia-fennica-ekirja/) - Tällä kirjalla lääkäri kertaa nopeasti oireet, diagnoosin ja hoidon epävarmuuden hetkellä, ja opiskelija pääsee klinikan tenteistä läpi. Käytettävissä osoitteessa kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Käsikirurgia](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/kasikirurgia/) - Käsikirurgia-kirjan perusteellisesti uusittu 2. painos tuo lukijalle käden vammoista ja sairauksista kompaktin ja helposti omaksuttavan asiantuntijatietopaketin satojen kuvien kera. Kirja sopii erinomaisesti sekä oppikirjaksi että päivystyspisteen opaskirjaksi. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Louhimon lastenkirurgiaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/louhimon-lastenkirurgiaa/) - Louhimon Lastenkirurgiaa ei ole mikään perinteinen lääketieteellinen teos - kirja täynnä runoja ja mielenvirikkeitä on aiheesta kiinnostuneille suositeltavaa lukemistoa. Onneksi kaikki kirjat eivät ole tiiliskiviä täynnä jargonia! Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Kandiexcu Päijät-hämeen keskussairaala](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/kandiexcu-paijat-hameen-keskussairaala/)
- [Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet – eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/knk-ja-foniatrian-perusteet-ekirja/) - Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet on vakiinnuttanut asemansa alan suomenkielisenä oppi- ja käsikirjana. Neljäs painos esittää kuulon, tasapainon, puhe- ja äänihäiriöiden tutkimuksen ja kuntoutuksen uusimmat ohjeistukset, lisäksi kirjassa kuvataan pään ja kaulan anatomiaa, fysiologiaa ja kliinisesti merkittävät tutkimusmenetelmät. Oppikirja antaa hyvät valmiudet erikoisalan kaikkien keskeisten sairauksien hoitoon ja käytännönläheiset ohjeet toimenpiteisiin sekä päivystys-
- [E-kirjasto](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/e-kirjasto/) - Elokuussa 2019 julkaistu Kandidaattikustannuksen e-kirjasto sisältää kaikki Kandidaattikustannuksen julkaisemat sähköiset lääketieteellisen alan teokset. Kirjasto on helppokäyttöinen, tietokoneella ja kaikilla mobiililaitteilla luettava selainpohjainen kokoelma. Sen pyrkimyksenä onkin toimia arvokkaana työkaluna niin opiskelussa kuin diagnoosin tukena terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidon toimipisteissä. Kirjaston yksiselitteinen käyttöliittymä takaa käytön vaivattomuuden tilanteesta riippumatta. Tutustu e-kirjaston käyttöliittymään osoitteessa https://kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Farmakologia ja toksikologia – eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/farmakologia-ja-toksikologia/) - Farmakologia ja toksikologia -kirjan uusin painos on ehdoton hakuteos kaikkien asiantuntijoiden kirjahyllyssä niin klinikoilla kuin apteekeissakin. Kirja toimii niin oppikirjana kuin hakuteoksena, josta oleellinen farmakologinen tietämys löytyy vaivattomasti. Käytettävissä osoitteessa: kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Therapia Fennica](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/therapia-fennica/) - Tällä kirjalla lääkäri kertaa nopeasti oireet, diagnoosin ja hoidon epävarmuuden hetkellä. Opiskelijalle oivallinen apu klinikan tentteihin. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Ortopedia – eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/ortopedia-2-painos-ekirja/) - Kandidaattikustannuksen Ortopedia on kirjoitettu oppi- ja käsikirjaksi lääketieteen peruskoulutukseen sekä muun muassa ortopediaan, traumatologiaan ja fysiatriaan erikoistuvalle lääkärille. Se soveltuu myös hakuteokseksi terveyskeskuslääkärille, erikoislääkärille, fysioterapeutille tai hoitajalle. Kirjassa kuvataan tuki- ja liikuntaelinten rakenteet ja perustoiminnat, tyypilliset ortopediset yleissairaudet ja niiden hoitoperiaatteet sekä lyhyesti myös erotusdiagnostiikan kannalta tärkeät neurologiset taudit ja lihassairaudet. Varsinaisten ortopedisten sairauksien osalta
- [Laboratoriolääketiede – kliininen kemia ja hematologia – eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/laboratoriolaaketiede-5-painos-ekirja/) - Kirja on tarkoitettu lääketieteen ja muiden terveydenhuoltoalojen opiskelijoiden oppikirjaksi, mutta soveltuu erinomaisesti myös lääkäreiden, laboratorioiden, osastojen sekä poliklinikoiden käsikirjaksi. Käytettävissä osoitteessa: kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Kliininen farmakologia ja lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/kliininen-farmakologia-ja-laakehoito/) - Kliininen farmakologia ja lääkehoito -oppikirja käsittelee sairauksien lääkehoitoa suomalaisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ja antaa vastauksia kliinikon kysymyksiin. Se soveltuu lääkehoidon määräämisen tueksi lääkäreille ja käsikirjaksi kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Kirja on käytössä lääketieteen perusopetuksessa ja kliinisen farmakologian erikoislääkärikoulutuksessa kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Traumatologia - eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/traumatologia-ekirja/) - Traumatologia-oppikirjan täysin uudistettu ja ulkoasultaan moderni 8. painos on kandin traumatologian oppien kulmakivi, toimii hakuteoksena yleislääkärin vastaanotolla, vastaa erikoistuvan kiperiin kysymyksiin ja päivittää kokeneimmankin kliinikon tiedot traumatologian uusista tuulista. Käytettävissä osoitteessa: kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Käsikirurgia - eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/kasikirurgia-ekirja/) - Käsikirurgia-kirjan perusteellisesti uusittu 2. painos tuo lukijalle käden vammoista ja sairauksista kompaktin ja helposti omaksuttavan asiantuntijatietopaketin satojen kuvien kera. Kirja sopii erinomaisesti sekä oppikirjaksi että päivystyspisteen opaskirjaksi. Käytettävissä osoitteessa: kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.
- [Kliininen farmakologia - eKirja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote/kliininen-farmakologia-ekirja/) - Kliininen farmakologia ja lääkehoito -oppikirja käsittelee sairauksien lääkehoitoa suomalaisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ja antaa vastauksia kliinikon kysymyksiin. Se soveltuu lääkehoidon määräämisen tueksi lääkäreille ja käsikirjaksi kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Kirja on käytössä lääketieteen perusopetuksessa ja kliinisen farmakologian erikoislääkärikoulutuksessa kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Käytettävissä osoitteessa: kandidaattikustannus.fi/kirjasto Kandidaattikustannuksen painettujen teosten ja e-kirjaston viittausohje.

## Artikkelit

- [Etusivu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/etusivu-9/13073/) - Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet on vakiinnuttanut asemansa alan suomenkielisenä oppi- ja käsikirjana. Viides painos on saatavissa ensimmästä kertaa pelkästään sähköisenä e-Kirjana. Oppikirja esittää mm. kuulon, tasapainon, nenä- ja sivuontelosairauksien, suuontelon, nielun, kurkunpään, kaulan alueen sairauksien sekä puhe- ja äänihäiriöiden tutkimuksen ja kuntoutuksen uusimmat ohjeistukset. Kirjassa kuvataan myös pään ja kaulan anatomiaa, fysiologiaa
- [Puhe- ja äänihäiriöt – foniatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/foniatrian-erikoisala/13044/) - Foniatrian erikoisala Foniatrian erikoisalan alku vie 1800-luvun lopun Berliiniin ja lääkärikunnan kiinnostukseen puheen ja äänen eri ilmiöihin. Erikoisalan isänä pidetään Hermann Gutzmann vanhempaa, joka työskenteli mm. Berliinin kuuluisassa Charité -sairaalassa. Suomen ensimmäisenä foniatrina pidetään Rauha Hammaria, joka opiskeli korvalääkäriksi valmistuttuaan foniatriaa 1900-luvun alun Berliinissä ja myös väitteli siellä. Hän suuntautui vahvasti äänifysiologiaan ja vastaanottotyön ohella
- [Välikorva](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/valikorva-2/12604/) - Sisällys Vammat Korvatorven toimintahäiriöt Äkillinen välikorvatulehdus (otitis media acuta) Sekretorinen välikorvatulehdus (otitis media secretoria) Krooninen välikorvatulehdus ja kolesteatooma Välikorvatulehduksen komplikaatiot Otoskleroosi Välikorvan kasvaimet Välikorvakirurgia Vammat Tärykalvo ja välikorva voivat vaurioitua, kun henkilö itse puhdistaa korvakäytäväänsä jollakin esineellä. Vaurio voi syntyä myös hoitotoimenpiteen, esimerkiksi korvahuuhtelun tai varomattoman imun käytön seurauksena. Muita aiheuttajia ovat korvakäytävään päässyt hitsauskipinä
- [Märkäbakteeri-infektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-99/2991/) - Iho toimii tärkeänä suojamuurina ympäristön mikrobien hyökkäyksiä vastaan. Tärkeimpiä suojakeinoja infektioita vastaan ovat ihon eheys, viileys, kuivuus, hapan pH sekä antimikrobiaaliset peptidit. Infektioportteina mikrobeille toimivat iholla olevat naarmut ja rikkoumat. Taipeiden lämmin ja kostea, alkaalinen ympäristö toimii mikrobeille suotuisana elinympäristönä. Bakteereista yleisimpiä ihoinfektion aiheuttajia ovat märkäbakteerit eli stafylokokit ja streptokokit. Staphylococcus aureuksen raavittuun tai rikkoutuneeseen
- [Herpesinfektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/akne/2989/) - Herpesinfektioista käsitellään tässä vain Herpes simplex ja Varicella zoster -virusten aiheuttamia tulehduksia. Herpes simplex -infektion on jokainen sairastanut, ja useimmat ovat saaneet myös Varicella zoster -tartunnan. Taulukko 53.8. Systeemisten herpeslääkkeiden käyttö Herpes simplex- (HSV) ja Varicella zoster (VZV) -infektioissa. Käyttöaihe Antotapa Annostus Asikloviiri Annostus Valasikloviiri (vain aikuisille) Annostus Famsikloviiri* (vain aikuisille) A. Aikuiset ja lapset
- [Psoriaasi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/silsasieni-infektiot/2972/) - Psoriaasi eli hilsetystauti on krooninen tulehdussairaus, jota sairastaa arviolta 1,5-3 % väestöstämme. Psoriaasin taudinkuvaan kuuluu tyypillisesti tarkkarajaiset, hilseilevät läiskät vartalolla, raajoissa, kasvoissa ja hiuspohjassa, kynsimuutokset sekä niveloireet. Alttius psoriaasiin on perinnöllistä ja psoriaasille altistavia geenilokuksia ja geenivariantteja on identifioitu useita. Psoriaasin puhkeamista ja myöhemmin taudin pahenemista voivat aiheuttaa infektiot, hormonaaliset tekijät, eräät lääkkeet ja stressi.
- [Nokkosrokko ja angioödeema](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/psoriaasi/2988/) - Nokkosihottuma tai nokkosrokko eli urtikaria ei ole itsenäinen sairaus vaan oirekuva, johon kuuluu paukamat ja angioödeema joko yksinään tai molemmat yhdessä. Taustalla voi olla erilaisia laukaisevia tekijöitä kuten infektiot, lääkkeet tai ruoka-aineet, mutta yleisesti syy voi jäädä tuntemattomaksi. Laukaiseva tekijä aiheuttaa syöttösolujen degranulaation ja histamiinin vapautumisen, mikä johtaa nokkospaukaman ja angioödeeman syntyyn. Paukaman ilmestymiseen liittyy
- [Ekseema](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hiustenlahto/2987/) - Ekseemalla tarkoitetaan ihon epidermikseen painottuvaa inflammaatiota eli tulehdusta. Ekseemoita on useita eri muotoja ja ne voivat ilmaantua sisäisen tai ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Ulkoisesta tekijästä johtuvat kosketusekseemat jaetaan allergiseen kosketusekseemaan ja ärsytyskosketusekseemaan. Ensimmäinen on viivästynyt allergia ihoa läpäiseville allergisoiville aineille kuten kemikaaleille, hajusteille tai metalleille (nikkeli). Jälkimmäinen on puolestaan ihoa ärsyttävien tekijöiden tai aineiden aiheuttama ihotulehdus,
- [Topoisomeraasi I:n estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/topoisomeraasi-in-estajat/18529/) - Irinotekaani ja topotekaani ovat kiinalaisesta Camptoteca acuminata -puusta saatavan alkaloidin kamtotesiinin puolisynteettisiä johdoksia. Ne estävät DNA:n järjestelijäentsyymin topoisomeraasi I:n toimintaa ja aiheuttavat DNA:n vaurioita ja katkoksia, uuden DNA:n ja RNA:n synteesin estymisen ja usein solun tuhoutumisen. Topoisomeraasi I -entsyymin mutaatiot tai aktiviteetin tai pitoisuuden väheneminen voivat tehdä syöpäsolun resistentiksi. P-glykoproteiinin aiheuttama yleinen solunsalpaajaresistenssi voi jonkin
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-178/18525/) - Atooppinen ekseema. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 30.6.2023). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi Hannuksela-Svahn A, Hannuksela M. Ihotautien paikallishoito ja ultraviolettivalohoito. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T ja Suhonen R. Ihotaudit. 1. painos. Duodecim, Helsinki 2011: 280-290 Ihoinfektiot. Käypä hoito -suositus.
- [Aktiinikeratoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/aktiinikeratoosi-2/18523/) - Aktiinikeratoosi on premaligni okasolusyövän esiaste, joita esiintyy UV-säteilyn vaurioittamalla iholla. Kliinisesti aktiinikeratoosi näyttäytyy tyypillisimmillään karheana ja punertavana läiskänä. Aktiinikeratoosilla on riski kehittyä hoitamattomana invasiiviseksi okasolusyöväksi ja sen esiintyminen on vahva osoitus lisääntyneestä ihosyöpäriskistä ja auringolta suojautumisen tarpeesta. Yksittäiset ja ohuet aktiinikeratoosit voidaan hoitaa voidehoidoilla (imikimodi). Imikimodivoidetta (5 %) käytetään ihomuutosalueelle 3 päivänä viikossa 4 viikon
- [Syöpäläiset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/syopalaiset-3/18521/) - Syyhy Ihmisen syyhypunkin (Sarcoptes scabiei var hominis) aiheuttamaa syyhyä esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Tarttuminen tapahtuu läheisenä tai toistuvana kosketustartuntana, erityisesti nuorilla aikuisilla seksikontaktissa tai samassa sängyssä nukuttaessa. Perheissä ja kouluissa voi esiintyä syyhyepidemioita, samoin vanhusten ja kehitysvammaisten hoitolaitoksissa, joissa syyhy voi tarttua myös hoitohenkilöstöön. Ihon pinnalla hedelmöittynyt naaraspunkki kaivaa orvasketeen käytävän, johon se munii.
- [Akne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/syopalaiset/2990/) - Akne on yleinen, erityisesti nuoria, mutta myös vanhempia ihmisiä kiusaava ihosairaus. Arviolta n. 90% nuorista kärsii jonkinasteisesta finnitaudista. Aknen patogeneesissä tunnetaan varsin hyvin tekijöitä, joihin voidaan paikallishoidolla tai sisäisellä lääkityksellä vaikuttaa. Aknen syntyyn johtaa hormonaaliselta pohjalta lisääntynyt talirauhasen talineritys ja karvatupen sarveistumishäiriö, joka tukkii talirauhasen eritystiehyenä toimivan käytävän suuaukon johtaen talikertymän eli komedon syntyyn. Tukkeutuneen
- [Silsasieni-infektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/markabakteeri-infektiot/2973/) - Silsasienten eli dermatofyyttien aiheuttamat nivusten, varpaanvälien ja kynsien sieni-infektiot ovat yleisiä. Jalkapohjien, kämmenten, vartalon, parran ja päänahan silsasieni-infektiot ovat harvinaisempia. Varpaanvälien tai nivusten sieni-infektiota edistävät lämpimän taivepaikan suotuisat kasvuolosuhteet. Aiheuttajasieni voidaan tunnistaa sieniviljelyllä tai NhO-tutkimuksella, mutta ihon sieni-infektion diagnoosi voidaan tehdä toisinaan myös kliinisen kuvan ja mahdollisen mikroskooppitutkimuksen perusteella. Kynsien sieni-infektio sen sijaan on aina
- [Hiustenlähtö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/herpesinfektiot/2971/) - Miestyyppinen kaljuuntuminen (alopecia androgenetica) on luonnollista kaljuuntumista. Suomessa sitä esiintyy jossain mitassa ilmeisesti kaikilla aikuisilla miehillä. Hiukset alkavat harventua heti murrosiän jälkeen. Minoksidiili paikallisesti käytettynä hidastaa hiustenlähtöä etenkin päälaelta. Se vaikuttaa karvafollikkelin rakenteeseen ja kiertoon pidentämällä anageenivaihetta, lyhentämällä telogeenivaihetta ja laajentamalla pienikokoisia karvafollikkeleita, mutta patofysiologista mekanismia ei tunneta. Minoksidiilin annostus on 1 ml 5 %
- [Kuiva iho](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nokkosihottuma/2970/) - Usein puhutaan atooppisesta ihosta, kun tarkoitetaan kuivaa, herkkää ja helposti ärtyvää ihoa. Kuivaihoisuutta on myös muilla kuin atooppista ihottumaa sairastavilla ja atoopikkojen kuivalla iholla ei välttämättä ole havaittavaa ihottumaa. Ihon kuivuuteen altistaa ihon läpäisyesteen puutteellinen toiminta. Myös etenkin ikääntyneen ihon talirauhasten toiminnan heikkeneminen, ihon lipidisynteesin väheneminen ja ihon läpäisyesteen heikkeneminen johtavat lisäksi kuivaan asteatoottiseen ihoon.
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kuiva-iho/2986/) - Iho on kehon ulkoisimpana pintana erikoisasemassa lääkehoidon kannalta. Ihotaudeissa voidaan usein paikallishoidolla hoitaa vain sairastunutta osaa ihosta muiden ihoalueiden säästyessä lääkkeen hoitavilta ja haittaavilta vaikutuksilta. Paikallishoidoissa on tärkeää paitsi hoitava lääke, myös se missä ainepohjassa (esimerkiksi voide, geeli tai liuos) niitä laitetaan iholle. Osa paikallishoitoaineista imeytyy ihon läpi, mutta yleensä määrä on niin pieni että
- [Lääkkeiden ympäristövaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-110/18485/) - Johdanto Kestävä kehitys ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat arkisia puheenaiheita, jotka liitetään kaikkeen tekemiseen, niin kuin pitääkin. Myös terveydenhuolto on alkanut kiinnostua siitä, voimmeko toiminnallamme vaikuttaa ympäristöön. Planetaarinen terveys eli yhteinen terveys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuutta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on kauaskantoisia vaikutuksia. Taudit ja patogeenit leviävät uusille alueille samoin kuin laajat ihmisjoukot joutuvat
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-177/18495/) - Global Road Map for Health Care Decarbonization. Annex A. Technical Report; Health Care Without Harm: Brussels, 2019. https://healthcareclimateaction.org/sites/default/files/2021-06/Health%20Care%20Without%20Harm_Health%20Care%20Decarbonization_Road%20Map.pdf (accessed 2022-07-28). [Google Scholar] Sustainable medicines use in clinical practice: A clinical pharmacological view on eco-pharmaco-stewardship. Adeyeye E, New BJM, Chen F, Kulkarni S, Fisk M, Coleman J. Br J Clin Pharmacol. 2022 Jul;88(7):3023-3029. Pharmaceutical pollution of the world’s rivers.
- [Lääkkeiden ympäristöluokitus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeiden-ymparistoluokitus/18493/) - Lääkkeiden ympäristöluokitusten tarkoituksena on tukea terveydenhuollon ammattihenkilöitä ympäristönäkökulmat huomioivassa lääkehoidon valinnassa. Myös lääkkeen käyttäjät ovat enenevässä määrin kiinnostuneita lääkkeiden ympäristönäkökulmista. Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin perustuva luokitusjärjestelmä kehitettiin Ruotsissa 2000-luvun puolivälissä. Sen julkaisukanavana toimii Suomen Pharmaca Fennicaa vastaava FASS (fass.se). Lääkeyritykset voivat julkaista valmistetietojen yhteydessä aktiivisten vaikuttavien aineiden ympäristötietoja. Riskiluokitus pohjautuu pitkälti EMA:n ohjeistukseen lääkkeiden ympäristöriskin arvioinnista myyntilupavaiheessa.
- [Lääkehoitojen vaikutus ympäristöön](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoitojen-vaikutus-ymparistoon/18491/) - Ohjeen mukaan käytetyt lääkkeet Rationaalisen lääkehoidon kulmakivi on oikea lääkitys, oikeaan aikaan, oikealle potilaalle. Sen mukaisesti kaiken ohi menee aina potilaan paras. Jos kuitenkin voidaan valita kahdesta yhtä hyvästä lääkeaineesta toinen, joka on ympäristölle vähemmän vahingollinen, kannattaa ympäristövaikutus pitää mukana yhtenä valintakriteerinä. Sen mukaisesti on myös syytä pitää mielessä, että aina lääkehoitoa ei tarvita. Kipulääke
- [Lääketuotannon vaikutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laaketuotannon-vaikutus/18489/) - Lääketuotanto Nykyisten lääkkeiden avulla aiemmin kuolemaan johtavia sairauksia pystytään hoitamaan ja parantamaan pysyvästi, mutta samaan aikaan lääkkeiden aiheuttamat haitat ympäristölle ja lääkkeiden epätasainen jakautuminen maailmassa aiheuttavat kasvavaa keskustelua. Vaikka monien lääkkeiden haitat käyttäjälleen ovat melko lieviä tai jopa olemattomia, niin kuten edellä on tuotu esiin, ympäristöön joutuessaan monet lääkeaineet eivät välttämättä ole vaarattomia. Lääketuotannon aiheuttamia
- [Ympäristöriskinarviointi lääkkeiden kehityksen ja myyntiluvan myöntämisen yhteydessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/ymparistoriskinarviointi-laakkeiden-kehityksen-ja-myyntiluvan-myontamisen-yhteydessa/18487/) - Euroopan Unionissa on tehty ympäristöriskinarviointia (ERA Environmental Risk Assessment) ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden osalta vuodesta 2005 lähtien (direktiivi 2001/83/EY artikla 8) Euroopan lääkeviraston (EMA) ohjeistuksen mukaisesti. Ympäristöriskinarviointi on osa myyntilupahakemukseen liittyviä pakollisia tutkimuksia. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa ympäristöön kohdistuvista riskeistä sekä ohjeistaa lääkkeen käyttäjää tai muutoin käsittelevää tahoa valmisteen säilytykseen ja hävitykseen liittyen, jotta ympäristöön
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-176/18480/) - Lääkelaki 1987/395 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395 Asetus ravintolisistä 78/2010 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100078 EU:n lääkedirektiivi 2001/83/EC (amended, englanniksi) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:02001L0083-20220101 EU:n ravintolisädirektiivi 2002/46/EC (amended, englanniksi) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:02002L0046-20220930 Euroopan Unionin monografiat ja yhteisöluettelo (englanniksi) https://www.ema.europa.eu/en/human-regulatory/herbal-products/european-union-monographs-list-entries EU:n homeopaattisten lääkevalmisteiden työryhmä (Homeopathic Medicinal Products Working Group, HMPWG) (englanniksi) https://www.hma.eu/about-hma/working-groups/homeopathic-medicinal-products-working-group.html Guideline on declaration of herbal substances and herbal preparations in herbal medicinal products/ traditional herbal medicinal products
- [Taulukot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/taulukot/18478/) - Taulukko 1 Lääkkeiden ja rajapintavalmisteiden määritelmiä Lääke Lääke on valmiste tai aine, jonka tarkoitus on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oiretta. Lääke on myös aine tai aineiden yhdistelmä, jota voidaan käyttää elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi farmakologisen, immunologisen tai metabolisen vaikutuksen avulla tai terveydentilan tai sairauden syyn selvittämiseksi. Lääkevalmisteen
- [Kasviperäisten valmisteiden turvallisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kasviperaisten-valmisteiden-turvallisuus/18476/) - Yleistä Jos lääkettä tai ravintolisää käyttää perusterve ihminen (ei lapsi, raskaana oleva tai monilääkitty), ja valmistetta käytetään lyhyen aikaa pakkauksen annossuositusten mukaisesti, ovat Suomessa myytävät kasviperäiset valmisteet yleensä riittävän turvallisia, vaikkei tehosta olisikaan takeita. Valmisteet voivat aiheuttaa vatsavaivoja tai ihottumia, mutta vakavat tai vaaralliset haitat ovat harvinaisia. Yllättäviä haittoja saattaa ilmetä, jos valmistetta käytetään suurina
- [Kasviperäisten lääkkeiden käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kasviperaisten-laakkeiden-kaytto/18474/) - Maha-suolikanavan toimintaan vaikuttavat kasviperäiset lääkkeet Jänönratamon (Ispagulan) siementä (Plantago ovata Forsskal) sisältävät kuituvalmisteet ovat hyvin yleisesti käytössä ummetuksen hoidossa. Myös sennakasvien (Cassia sp.) lehdistä valmistetaan ummetuslääkkeitä, joiden sisältämät sennaglykosidit stimuloivat suolta ja vilkastuttavat ulostamista. Sennaa voi olla myös yhdistelmävalmisteessa jänönratamon kanssa. Pitkään käytettynä suoli voi tottua sennaglykosidien stimuloivaan vaikutukseen, jolloin lopulta ummetus voi vaikeutua ja
- [Mistä erottaa kasviperäisen lääkkeen muista kasviperäisistä valmisteista?](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/mista-erottaa-kasviperaisen-laakkeen-muista-kasviperaisista-valmisteista/18472/) - Tärkein erottava tekijä, josta kuluttaja voi päätellä, minkä laatuisesta valmisteesta on kyse, on ulkopakkaus, josta on säädetty muun muassa EU:n lääkedirektiivissä ja Maa- ja metsätalousministeriön ravintolisäasetuksessa. Valmisteen myyntipaikka kertoo vain vähän. Myyntiluvalliset lääkevalmisteet myydään vain apteekeista, mutta rekisteröityjä perinteisiä kasvirohdosvalmisteita ja osaa homeopaattisista valmisteista voidaan myydä myös apteekkien ulkopuolella, ellei rekisteröinnin myöntämisen yhteydessä myyntiä ole
- [Kasviperäisen valmisteen myyntiin liittyvät edellytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kasviperaisen-valmisteen-myyntiin-liittyvat-edellytykset/18469/) - Kasviperäisen lääkkeen myyntiluvan ja rekisteröinnin edellytykset Kasviperäiset lääkkeet (jaetaan kasviperäisiin lääkkeisiin (toistaiseksi kasvirohdosvalmisteet, eng. herbal medicinal product) ja perinteisiin kasviperäisiin lääkkeisiin (toistaiseksi perinteiset kasvirohdosvalmisteet, eng. traditional herbal medicinal product). Ne ovat lääkelain määritelmän mukaan lääkkeitä ja niitä valvotaan lääkeviranomaisen, eli Fimean ja/tai Euroopan lääkeviraston (EMA) toimesta. Kts. tarkemmat lääkkeen ja kasviperäisen lääkkeen määritelmät taulukosta 1
- [Kasviperäiset lääkkeet, homeopaattiset lääkkeet ja ravintolisät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kasviperaiset-laakkeet-homeopaattiset-laakkeet-ja-ravintolisat/18463/)
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-109/18465/) - Lääkkeiden valmistuksessa on aina käytetty, ja käytetään edelleen, luonnosta ja etenkin kasveista saatuja aineita. Nykyään nämä aineet valmistetaan useimmiten synteettisesti. On arvioitu, että noin neljännes käytössä olevista, reseptin vaativista lääkeaineista on peräisin lääkekasveista (esim. sormustinkukkien (Digitalis sp.) sydänglykosidit, morfiini, metformiini ja paklitakseli). Monen perinteisesti lääkekasvina käytetyn kasvin kohdalla ei ole pystytty identifioimaan yhtä vaikuttavaa yhdistettä
- [Mikä on kasviperäisen valmisteen vaikuttava aine?](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/mika-on-kasviperaisen-valmisteen-vaikuttava-aine/18467/) - Usein kasviperäisen lääkkeen terapeuttista yhdistettä tai yhdisteryhmää ei ole tunnistettu. Lisäksi kasviperäisen valmisteen sadat eri yhdisteet voivat muokata vaikutusta erilaisilla tuntemattomilla tavoilla, esim. tehoa voimistavasti tai estävästi. Siksi kasviperäisen lääkkeen vaikuttava aine ei ole määritelmän mukaan koskaan yksi yhdiste tai yhdisteryhmä, vaan kasvirohdos (=kasviperäinen aine) tai kasvirohdostuote kokonaisuudessaan, vaikka jokin tehoon vaikuttava yhdiste olisikin tiedossa.
- [Enteraalinen lääkkeiden annostelu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/enteraalinen-laakkeiden-annostelu/2900/) - Lääkkeitä voidaan annostella enteraalisesti suun kautta nieltynä eli peroraalisesti, suuonteloon eli intraoraalisesti ja peräsuolen kautta rektaalisesti. Peroraalinen anto Peroraalinen (per os) antoreitti on tärkein lääkkeiden antoreitti pienille molekyyleille. Ravintoaineiden imeytymiseen erikoistunut ohutsuoli on myös lääkeaineille luonnollinen reitti systeemiseen verenkiertoon. Ohutsuolen seinämän yksikerroksinen enterosyyteistä muodostunut epiteeli on suhteellisen läpäisevä ja sen pinta-ala on erittäin suuri (arvio
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-88/2913/) - Ruponen M, Urtti A, Pajula K, Honkakoski P, Ranta V P, Yliperttula M, Korjamo T, Vellonen KS, Kidron H, Mönkkönen J, Del Amo E: Biofarmasian perusteet (2. painos), Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry, Kuopio 2018 Rowland R, Tozer TN: Clinical pharmacokinetics: Concepts and applications (3. painos), Lea & Febiger, Philadelphia, 1995. Washington G, Washington C, Wilson
- [Parenteraalinen annostelu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/parenteraalinen-annostelu/2901/) - Tavallisimmat parenteraalisen annostelun tavat ovat intravenoosi (i.v.) eli laskimonsisäinen, intra-arteriaalinen (i.a.) eli valtimonsisäinen, subkutaaninen (s.c.) eli ihonalainen tai intramuskulaarinen (i.m.) eli lihaksensisäinen injektio, inhalaatio keuhkoihin sekä paikallinen annostelu iholle, silmään ja mm. nenän limakalvoille. Injektiovalmisteet ovat invasiivisia ja täten väärin annettuna aiheuttavat infektioriskin. Ekstravaskulaarisesti annetun lääkkeen imeytyminen riippuu lääkeaineen lisäksi myös valmistemuodosta ja antoreitin fysiologisista
- [Yhteenveto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/yhteenveto/2902/) - Lääkkeen anto peroraalisesti tabletteina on käytännöllisyytensä vuoksi yleisin tapa annostella lääkeaineita. Lääkeaineesta ja kliinisestä tilanteesta riippuen myös esim. laskimonsisäinen, lihaksensisäinen, ihonalainen, intraoraalinen, rektaalinen tai transdermaalinen reitti voivat olla käyttökelpoisia. Antoreitin ja lääkemuodon valinnalla voidaan vaikuttaa lääkeaineen pitoisuusprofiiliin verenkierrossa, jos vaihtoehtoisia lääkemuotoja on olemassa. Käytettiinpä sitten konventionaalisia valmisteita (esim. tabletteja, voiteita, peräpuikkoja) tai ns. säätölääkkeitä (depot-
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-53/2914/) - Lääkeaineita ei yleensä käytetä lääkkeinä sellaisenaan, vaan niistä valmistetaan yhdessä farmaseuttisten apuaineiden kanssa jokin lääkemuoto. Lopullisen lääkevalmisteen ominaisuuksilla ja antoreitin valinnalla on mahdollista säätää mm. lääkeaineen imeytymis- ja vaikutuspaikkaa, vaikutuksen alkamisajankohtaa ja kestoa sekä eräiden haittavaikutusten ilmenemistä. Lääkevaikutus voi samallakin annoksella vaihdella riippuen siitä, mitä lääkemuotoa ja antoreittiä käytetään. Lääkeaineesta voidaan valmistaa esim. nopeasti vaikuttava
- [Kilpirauhanen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kilpirauhanen/18414/) - Kilpirauhasen anatomia ja toiminta Kilpirauhasen anatomia Kilpirauhasen kehitys ja toiminta alkavat jo sikiökehityksen ensi viikoilla. Tuolloin kilpirauhasen aihe laskeutuu nielun pohjasta foramen cecumista kieliluun edestä kaulan alaosaan. Syntymän jälkeen kilpirauhanen sijaitsee kaulan keskiviivassa henkitorven edessä, kurkunpään alapuolella ja jugulumin yläpuolella. Rauhanen koostuu kahdesta lohkosta ja niitä yhdistävästä kannasta (istmus). Kilpirauhaslohkojen takapinnalla sijaitsee tyypillisesti neljä lisäkilpirauhasta.
- [Tarkistuslistat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tarkistuslistat/18295/) - 9.1 Luuydinyhteys 9.2 Intubaatio lääkkein 9.3 Ulkoinen tahdistus 9.4 Sähköinen rytminsiirto 9.5 Krikotyreotomia (aik) 9.6 Krikotyreotomia (lapsi) 9.7 Torakosenteesi 9.8 Load-Go-and-Treat 9.9 Siirtokuljetus (intuboitu) 9.10 ISBAR-kommunikointi
- [Taulukot – NEWS](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-news/18292/) - 8.12 NEWS-pisteet
- [Taulukot – tulkkaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-tulkkaus/18277/) - 8.11 Tulkkiapu
- [Taulukot – infuusionopeus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-infuusionopeus/18274/) - 8.10 Infuusionopeuden muuntaminen
- [Taulukot – lastensuojeluilmoitus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-lastensuojeluilmoitus/18272/) - 8.9 Lastensuojeluilmoitus Hoitohenkilökunnalla velvollisuus ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen jos Lapsi jää ilman huoltajaa tai hoitajaa Alaikäinen on päihtynyt Lapsi on päihtyneen seurassa/hoidossa Ilmenee perheväkivaltaa Alaikäinen tekee rikoksen Lapsella ja huoltajalla on ristiriitoja Ilmenee lapsen huolto- tai tapaamisristiriitoja Lapsen asuinolosuhteet ovat kelvottomat ▲ Salassapitovelvollisuus kumoutuu lastensuojelulain perusteella
- [Taulukot – myrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-myrkytykset/18257/) - 8.8 Myrkytysten arviointi
- [Taulukot – potilaan käyttämät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-potilaan-kayttamat-laakkeet/18225/) - 8.7 Potilaan käyttämät lääkkeet
- [Taulukot – lyhenteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-lyhenteet/18222/) - 8.6 Lyhenteet
- [Taulukot – KELA-kortin koodit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-kela-kortin-koodit/18218/) - 8.5 KELA-kortin koodinumerot
- [Taulukot - APGAR](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-apgar/18213/) - 8.4 APGAR-pisteet
- [Taulukot – lasten lääkeannokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-lasten-laakeannokset/18209/) - 8.3 Lasten lääkeannokset ja infuusiot
- [Taulukot - lääkeinsuusiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-laakeinsuusiot/18205/) - 8.2 Infusoitavat lääkeaineet
- [Taulukot – ensihoitolääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/taulukot-ensihoitolaakkeet/18195/) - 8.1 Ensihoitolääkkeet
- [Naiset – synnytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/naiset-synnytys/18185/) - Raskausviikot (h) Normaali raskauden kesto 40 (±2) viikkoa Alle 22 vkoa keskenmeno alle 36 vkoa ennenaikainen synnytys, yli 42 vkoa yliaikainen Alle 12 vkoa raskauden keskeytys (AAP) mahdollinen alle 20 vkoa erityisin perustein Riskejä < 12 (–15) vkoa: keskenmeno, kohdunulkoinen raskaus > 24 vkoa: raskausmyrkytys (pre-eklampsia/eklampsia), ennenaikainen synnytys, istukan irtoaminen (ablaatio), eteisistukka Raskaana olevan elvytys
- [Lapset – sokki](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/lapset-sokki/18180/) - Kuva 6.10. Sokin arviointi ▲ Iänmukaiset peruselintoimintojen normaaliarvot ks. 6.1 Hypovolemia Sisäinen tai ulkoinen verenvuoto, palovammat Ripuli ja oksentelu – pikkulapsella nopeasti, jopa < 24 h Diabetes (ketoasidoosi) – tuore hoitamaton/huono hoitotasapaino Pitkittynyt kuumeilu Vaikea keuhkokuume, sepsis, meningiitti Ääreisvastuksen menettäminen Anafylaktinen reaktio Sepsis (mahdollisesti samalla meningiitti/keuhkokuume) Myrkytys Pumppausongelma Synnynnäinen sydänvika, rytmihäiriöt Sokin ensihoito Makuuasento, jalat
- [Lapset – tajuttomuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/lapset-tajuttomuus/18177/) - 6.9 Tajuton lapsi Tajuton lapsi – tärkeitä selvittää Potilaan tutkiminen Esteetön hengitys Pulssitaajuus, verenpaine, ihon lämpö ja väri Tajunnan taso (GCS) Happisaturaatio Niskajäykkyys, laseq, puolierot raajoissa/pupilleissa Pullottaako lakiaukile/onko kuopalla Vamman merkit pään alueella Verensokeri (liuska/mittari), hengityksen haju Lämmön mittaus Paikallaolijoiden haastattelu Onko perussairauksia tai lääkitystä Onko nähty kouristelevan Mahdollisuus lääke- tms. myrkytykseen Mahdollinen pään vamma
- [Lapset – hengitysvaikeus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/lapset-hengitysvaikeus/18171/) - 6.5 Hengitysvaikeus – arviointi Hengitysvaikeuslapsen tutkiminen ▲ SaO2 hyödyllinen vaikeusasteen arvioinnissa lapsella Yleistila: pirteä – väsähtänyt – reagoimaton Painuuko iho kuopalle sisäänhengityksessä? kylkiluuvälit/soliskuopat/jugulumkuoppa/ríntalastan alta Korvin kuultava ääni sisään/uloshengityksessä Hengitysäänet stetoskoopilla Ihon väri, lämpö ja hikisyys Hengitystaajuus, happisaturaatio, pulssitaajuus PEF alahengitystieahtaumassa yli 5 vuotiailla Hengitysvaikeuden aiheuttajia Tavallisia syitä Ylähengitystieahtauma Kurkunpään tulehdus (= laryngiitti– tyypillisesti 1–2 v
- [Lapset – elvytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/lapset-elvytys/18160/) - Kuva 6.1. Lapsen perusevlytys ja peruselintoimintojen normaaliarvoja 6.1 Eloton lapsi Kuva 6.2. Lapsen intubaatioputken valinta ja lapsen koon arviointi Kuva 6.3. Yleisempien lääkkeiden annosten määräytyminen lapsen painon mukaan Kuva 6.4. Lapsen elvytyksen runko Kuva 6.5. Sydänpysäyksen hoito 6.2 Elvytetyn tilan stabilointi ▲ Konsultoi hoito ensisijaisesti vastaanottavasta sairaalasta Intubaatioputken paikan ja kiinnityksen varmistaminen Mekaaninen ventilaatio (SaO2
- [Vammapotilas – kemikaalit ja säteily](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-kemikaalit-ja-sateily/18153/) - 5.22 Kemikaalionnettomuus Älä aja myrkkypilveen selvitä pelastustyön johtajalta turvallinen reitti pysäköi ajoneuvo tuulen yläpuolelle Selvitä pelastustyön johtajalta kemikaalin nimi ja ominaisuudet vaara-alueen laajuus (suojautumistarve?) potilaiden puhdistuspaikka Eri kemikaalien vaikutukset ja mahdolliset vastalääkkeet vaihtelevat lisätietoa saa pelastustyön johdolta ja myrkytystietokeskuksesta Ensihoidon periaatteet Puhdistaminen – ks. säteilyonnettomuus 5.24 Peruselintoimintojen yms. oireiden hoito kun tarvetta ilmenee Ainekohtaisen vaikutuksen
- [Monipotilastilanne – ensitoimet ja luokitus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/monipotilastilanne-ensitoimet-ja-luokitus/18150/) - 5.17 Ensitoimet monipotilastilanteessa Toimintaperiaatteet Tavoitteena erottaa välitöntä huomiota vaativat potilaat ja antaa välittömin hoito Pyri toimimaan työpareina siten, että luokittelijalla on avustaja Älä pysähdy – delegoi hoitotoimet avustajalle Vastaan kävelevät Ohjataan yhteen turvalliseen paikkaan ⇒ Vihreä merkki Tajuttomat Avaa ilmatie Oma hengitysyritys ⇒ Punainen merkki Ei omaa hengitysyritystä tai pulssiton ⇒ Musta merkki Hereillä –
- [Rintakipu – EKG kytkentöjä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/ekg-monikytkentoja/18053/) - 3.8 Monikytkentöjä Kuva 3.5. Sovellettu kytkentä rytmin arviointiin Kuva 3.6. Sovelletut kytkennät AMI:n etsimiseen
- [Rintakipu – ensihoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rintakipu-ensihoito/18063/) - 3.9 Rintakipupotilaan hoito Aina rintakivussa O2 (jos SaO2
- [Rintakipu – reperfuusio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rintakipu-reperfuusio/18065/) - 3.11 Reperfuusiohoidon aiheet ▲ Nopea suonen avautuminen (liuotus/PCI) säästää aina sydänlihasta – jopa minuutit merkitsevät, jos kivun kesto alle 1–2 h Liuotushoito/PCI aiheellinen: STEMI Sydänperäinen rintakipu, joka jatkuu edelleen paras teho alle 4–6 h oireen alusta hoito yleensä aiheellinen ad 12 h (jatkuvan) oireen alusta + EKG:ssa tuoreeseen infarktiin sopiva löydös ST-nousu ≥ 2 kytkennässä:
- [Rintakipu – liuotushoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rintakipu-liuotushoito/18070/) - 3.14 Liuotushoidon toteutus ASA 250 mg lisäksi Plavix® 300 mg po – 75 mg >75-vuotiaille Kuva 3.9. Liuotushoidon toteutus ▲ Iäkkäillä (>75 v) potilailla kallonsisäisen vuodon riski kohonnut klopidogreeli (Plavix®) annos vain 75 mg po Klexane® iv-bolus jätetään antamatta, sc annos 0.75 mg/kg annoksen pienennys myös, jos muutoin kohonnut vuotoriski (esim. Marevan®-potilas, munuaisten vajaatoiminta) Liuotus
- [Rintakipu – NSTEMI](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rintakipu-nstemi/18074/) - 3.15 NSTEMI:n hoito Oirekuvan, sairauksien ja EKG:n perusteella todennäköinen akuutti sepelvaltimokohtaus, mutta ei ST-nousuja EKG:ssa uhkaava non-ST-nousuinfarkti (NSTEMI) diagnoosi varmentuu verikokeilla (ck-mb/TnT) myöhemmin Yleishoito kuten rintakivussa – ks. 3.9 Kipulääkitys, hemodynamiikan hoito (3.10) Antitromboottinen lääkehoito ASA 250 mg pureskellen kaikille (ellei ASA-allergiaa) Plavix® 600 mg (8 x 75 mg tai 2 x 300 mg) po
- [Rytmihäiriöt – arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rytmihairiot-3/18076/) - 3.16 Rytmihäiriöiden arviointi ▲ Hoida potilasta kliinisen tilan mukaan – älä pelkkää EKG:ta Onko rytmihäiriön hoito tarpeellista? Onko tajunnantaso normaali Onko RR riittävä/normaali Onko pulssi alle 50 tai yli 100–120 Onko periferia lämmin Onko hengitysvaikeutta Onko rintakipua Onko potilaan tila epästabiili? Alentunut tajunnantaso + matala RR Keuhkopöhö Syst. RR alle 90 + sokin oireita Nopea
- [Rytmihäiriöt – toimenpiteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rytmihairiot-toimenpiteet/18098/) - 3.21 Hypo/hyperkalemia Tunnistaminen Kalium-pitoisuus määritettävissä nopeasti veri(kaasu)näytteestä viitearvoissa pieniä eroja, yleensä normaali noin 3.5–5 mmol/l Sairaalan ulkopuolella epäiltävissä EKG:n ja/tai esitietojen perusteella hypokalemia: diureetit, ripuli hyperkalemia: ACE-estäjä/AT-salpaaja, spironolaktoni, dehydraatio, asidoosi, munuaisten vajaatoiminta (erityisesti näiden yhdistelmä!) Kuva 3.24. Hypo:hyperkalemia EKG Ensihoito Hypokalemian hoito laboratoriomääritysten perusteella ei yleensä hätätilanne, ei hoideta sairaalan ulkopuolella Hyperkalemian hoidolla kiire, jos
- [Rytmihäiriöt – tahdistus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rytmihairiot-tahdistus/18106/) - 3.26 Ulkoinen tahdistus Indikaatiot Elvytyksen yhteydessä, mikäli kammiotaajuus on harva ja sydän supistuu mekaanisesti (vähintään läppä-äänet kuuluvat) ei hyötyä ASY:ssa (paitsi "käsiin pudonnut"?) tai PEA:ssa Pulssitaajuus on alle 40/min ja potilaalla on jokin korkeariskinen oire (hengitysvaikeus, rintakipu, tajunnantason lasku) Matalapulssisen potilaan syst. RR on alle 100 mmHg Lääkitykseen reagoimaton toistuva takykardia (overdrive) Toistuva hetkellinen bradykardia/asystole
- [Tajuton potilas – ensitoimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas-ensitoimet/18109/) - Kuva 4.1. Tajuton potilas – ensitoimet
- [Tajuton potilas – arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas-arviointi/18113/) - 4.1 Tajunnantason lasku – tärkeitä selvittää Potilaan tutkiminen Tuntuuko ilmanvirtaus, kuuluuko poikkeavia hengitysääniä (kuorsaus, ödeemarohinat...) Hengitystaajuus (HT) Hengitystapa (Cheyne-Stokes, hyperventilaatio…) Happisaturaatio (SaO2) pulssioksimetrilla Uloshengityksen hiilidioksidi (EtCO2) kapnometrilla Pulssitaajuus (p), verenpaine (RR), ihon lämpö ja väri EKG-monitorointi: rytmi, iskemia Tajunnantaso (GCS) Verensokeri (liuska/mittari), hengityksen haju, alcometri Niskajäykkyys, puolierot (esim. Babinski) Vamman merkit pään alueella Paikalla olijoiden
- [Tajuton potilas – mahdollisia syitä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas-mahdollisia-syita/18118/) - 4.5 Hypoglykemia ▲ Hoida hypoglykemia heti, jos tajunnantaso on alentunut ja verensokeri stixillä alle 3.0 mmol/l Hoito Tajuissaan olevalle hoito suun kautta Muulloin hoito iv – G 10 % 100–200 ml iv Mikäli suoniyhteyttä ei saada, voidaan käyttää glukagonia 1 mg im glukagonilla hoidetulla ravinnon imeytyminen saattaa olla epävarmaa – syytä kuljettaa seurantaan Jos potilas
- [Tajuton potilas – toimenpiteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas-toimenpiteet/18122/) - 4.13 Intubaatio Harkitse intubaatiota jos Hengityspysähdys ✰ HT alle 8 tai ilmavirtaus ei tunnu Ilmatie ei muuten pysy auki ✰ potilas kuorsaa nieluputkesta huolimatta Tajuton puree hampaita yhteen ✰✰ Aivovamma ja GCS pisteet alle 8 (ei paikanna kipua) ✰✰ hypoventilaatio erityisen vaarallista Kasvovamma ja ilmatieongelma ✰✰ veri, eritteet, murtumat Kasvojen tai kaulan palovamma tai inhalaatiovamma
- [Tajuton potilas – anestesia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas-anestesia/18125/) - 4.15 Kenttäanestesia Indikaatiot Sähköinen rytminsiirto – ks. 3.22 Intubaatio (hereilläoleva tai kipuun reagoiva tajuton) – ks. 4.13 Murtuneen/luksoituneen raajan repositio Pitkittynyt irrotus – ks. 5.10 Valmistautuminen Lisähappi potilaalle, palje–maski ventilaatioon ja nieluputki Pulssioksimetriseuranta, EKG-monitorointi Ongelmien varalle intubaatiovalmius naloksoni, flumatseniili oltava saatavilla heti Lääkitys aikuiselle S-ketamiini 0.1–0.2 mg/kg iv tai Rapifen® 0.5 mg/fentanyl 0.05 mg (ei
- [Tajuton potilas – muuta huomioitavaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas-muuta-huomioitavaa/18127/) - 4.17 Trakeostomoidun potilaan ongelmia Pitkäaikaisen ylähengitystietukoksen ja/tai pitkäaikaisen hengityslai- tehoidon vuoksi trakeostomiakanyyli kotona olevalla ▲ Akuutissa ongelmassa pohdittava, onko ongelma trakeakanyylissa tai hengityslaitteessa, vai näistä riippumaton sairauskohtaus Kanyyli irronnut? Yleensä entisestä aukosta työnnettävissä paikalleen tarvittaessa 1–2 numeroa pienempi kanyyli/intubaatioputki Jos ilma virtaa hyvin trakeostomia-aukosta ja spontaani hengitys voidaan laittaa uusi vasta hoitolaitoksessa, jos ei onnistu
- [Vammapotilas – ensitoimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-ensitoimet/18130/) - Kuva 5.1. Vammapotilas – ensitoimet
- [Vammapotilas – arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-arviointi/18133/) - 5.1 Eloton vammapotilas ▲ Poissulje kammiovärinä onnettomuuden aiheuttajana Milloin pulssiton vammapotilas voi selviytyä? Lyhyt elottomuus (vrt. normaali sydänpysähdys) Taustalla ilmatietukos, esim. tajuttoman huono asento hengitysmekaniikan häiriö, esim. rintakehä puristuksissa, varstarinta, jänniteilmarinta hypovolemia (lähinnä lävistävät vammat) Ultraääni: Supistuuko sydän (pseudo-PEA)? Tamponaatio? (ks. 1.3) Aloita elvytys herkästi resurssien salliessa monipotilastilanteessa elävien hoito ensisijaista ▲ Vammapotilas ei yleensä
- [Vammapotilas – ensihoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-ensihoito/18134/) - 5.3 Vammapotilaan hoitoperiaatteet sairaalan ulkopuolella O2-maski tarvittaessa, lämmönhukan estäminen Peruselintoiminnan häiriö Kuljetus lopulliseen hoitopaikkaan hälytysajona Ennakkoilmoitus Kuljetuksen alkamista saa viivästyttää Ilmatien avaaminen/varmistaminen Jänniteilmarinnan hoito Niskan tukeminen – tyhjiöpatja Suuren ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen harkitse hemostaattisen sidoksen käyttöä (ks. ed. sivu) raajan vuodossa kiristysside, ellei paineside/hemostaatti auta muiden vammojen sitominen ei saa viivyttää kuljetuksen alkamista ▲ Pääsääntöisesti
- [Vammapotilas – nestehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-nestehoito/18138/) - 5.8 Vaikeasti vammautuneen nestehoito Nestehoidon tavoitteet Jos potilaalla epäillään myös aivovammaa (tajunta alentunut muutoin kuin äärimmmäisen hypotension vuoksi): RR syst > 120 mmHg Hallitsematon runsas vuoto (esim. läpäisevä vamma, epäily rinta-/vatsaontelon sisäisestä vuodosta): RR syst 70–80 mmHg nouseva RR usein lisää vuotoa matala RR hyväksyttävissä ad 1 h lopulliseen hoitoon pääsemisen pitkittyessä nestehoitoa tehostettava (RR-tavoite
- [Vammapotilas – kipulääkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-kipulaakitys/18141/) - 5.10 Vammapotilaan kipulääkitys ▲ Jos potilas on levoton – huolehdi kipulääkityksen lisäksi hapetuksesta ja sokin hoidosta Kipulääkkeistä joskus ongelmia voivat vaikeuttaa potilaan seurantaa voivat huonontaa potilaan tilaa: hengitys, verenkierto, tajunta Lyhytvaikutteiset opiaatit Fentanyyli, alfentaniili (Rapifen®) Ensisijainen kipulääke vammapotilaalla vaikutus 1–2 min:ssa (Rapifen®) – 2–5 min:ssa (fentanyl) Yhteisvaikutus alkoholin kanssa voi yllättää harkitse tarkoin Annostelu Pieniä
- [Vammapotilas – muunlaiset vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas-muunlaiset-vammat/18145/) - 5.11 Palovammat Hätäensiapu Sammuta kytevät vaatteet huolellisesti Tuoreessa vammassa jäähdytä vamma-alue puhtaalla vedellä palovammasidos (geeli) tai (ringerillä kostutetut) taitokset ▲ Varo jäähtymistä laajassa (>20 %) vammassa: lämpöpeite, kuivat sidokset Arvioi peruselintoiminnat Ilmatien/hengityksen turvaaminen varaudu erityisesti inhalaatiovammassa (nielussa nokea? ääni käheä?) häkä/palokaasumyrkytys? ks. 5.12 Kiireinen nesteytys jos sokissa – laajakin palovamma usein alkuun vakaa Syvä palovamma
- [Rintakipu – EKG](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/ekg/18049/) - 3.6 12/15-kytkentäisen EKG:n rekisteröinti Tarkista huolella elektrodien paikat – laske kylkivälit Rekisteröinnin ajan potilas liikkumatta, puhumatta, rentona ei saa koskea metalliin esim. paari, sänky Pyri häiriöttömään rekisteröintiin vaeltava käyrä voi vääristää ST-väliä tarkista ihokosketus ja johdot, käytä vain tarvittaessa filteriä Tarkista/säädä oikea vahvistus (10 mm/mV) ja paperinopeus! Merkitse nimi, sotu, pvm, klo, paikka – tarv.
- [Rintakipu – aneurysma](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/aortan-aneurysma/18047/) - 3.5 Aortan aneurysma? Aortan dissekaatio Aortan seinämän osittainen repeämä nousevassa aortassa/kaaressa tai laskevassa aortassa voi estää verenvirtauksen aortasta haarautuviin suoniin voi revetä suonen ulkopuolelle (perikardium, pleura, vatsaontelo) Epäile erityisesti, jos Äkillinen, erittäin kova (repivä) rinta/vatsakipu kipu säteilee selkään tai kitalakeen, vaihtaa paikkaa Pulssiero – a.rad oik +/vas – (tai selvä RR-ero) Mahdollisia oireita/löydöksiä Voi olla
- [Rintakipu – Arvionti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rintakipu-arvionti/18045/) - 3.1 Potilaalla rintakipua – tärkeitä selvittää Potilaan haastattelu Onko kipua tällä hetkellä? Koska kipu alkoi (kellonaika) – mitä potilas teki sillä hetkellä? onko kipu voimistunut/muuttunut yhtäjaksoiseksi? Milloin? Kuinka kova kipu on (VAS-asteikko 1–10) arvioi ja kirjaa myös hoidon vaste Alkanut äkisti/pahentunut hiljalleen Missä kipu tuntuu (potilas näyttää) – säteileekö johonkin? Kivun luonne: pistävä, polttava, puristava,
- [Rintakipu – ensitoimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/rintakipu/18042/) - Kuva 3.0. Rintakipu ensitoimet
- [Hengitysvaikeus – anafylaksia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/anafylaksia/18032/) - 2.12 Anafylaktinen reaktio Vaatii kiireellistä hoitoa, jos RR alle 100 syst. Astmatyyppinen hengitysvaikeus ja/tai äänenmuodostamisen vaikeus ▲ Potilaan tila saattaa heikentyä hyvin nopeasti – jopa sydänpysähdykseksi Oireita ja löydöksiä Ihon punoitus, turvotus, kuumotus ja kutina ihottuma yleensä nokkosrokko -tyyppistä Limakalvoturvotus: suu, huulet, nielu Kurkunpään turvotus ⇒ yskä, käheys Pienet keuhkoputket supistuvat ⇒ uloshengitysvaikeus Vatsakipu, pahoinvointi,
- [Hengitysvaikeus – keuhkoembolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/keuhkoembolia-2/18030/) - 2.11 Keuhkoembolia Tunnistaminen Taudinkuva erittäin vaihteleva –oireettomasta sydänpysäykseen Tyypillisiä piirteitä: hypoksia (SaO2), matala RR (pyörtyminen), alaraa-jan laskimotukoksen merkit (toispuolinen turvotus, immobilisaatio),oikean kammion kuormituksen merkit (EKG, sydämen uä) Voi olla vain pyörtyminen, jonka jälkeen matala SaO2 ilman potilaan kokemaa hengitysvaikeutta Keuhkoemboliaa voi muistuttaa: pneumonia/sepsis (kuume!), vuoto- sokki (SaO2!), keuhkopöhö (rahinat, sydänsairaus!) EKG keuhkoemboliassa RBBB (osittainen tai
- [Hengitysvaikeus – COPD](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vaikeutuneen-copdn-hoito/18028/) - 2.10 Vaikeutuneen COPD:n hoito Aina hengitysvaikeudessa O2 ja lepo (istuva asento) voi rauhoittaa vaikealtakin näyttävän tilanteen O2 normaali annostelu, jos hengitysvaikeus SaO2 (85–) 90 % yleensä riittävä (osalla krooninen hypoksemia) jos tajunta↓ seurannassa (CO2-retentio?), kokeile O2 vähentämistä jos kapnometrin lukema seurannassa nouseva, harkitse O2 vähennys COPD-diagnoosi (ks. 2.3) Vaikeusasteen arviointi (ks.2.4) Lääkehoito ▲ Lääkehoidolle usein
- [Hengitysvaikeus – astma](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/vaikeutuneen-astman-hoito-2/18023/) - 2.9 Vaikeutuneen astman hoito Aina hengitysvaikeudessa Puoli-istuva tai istuva asento (jos hereillä) O2 maskilla Astmadiagnoosi (ks. 2.3) Vaikeusasteen arviointi (ks. 2.4) hoidon tehoa voi arvioida toistetuin PEF-puhalluksin Kuva 2.3. Vaikeutuneen astman lääkehoito
- [Hengitysvaikeus – CPAP/NIV](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/cpap-niv/18020/) - 2.6 CPAP/NIV-hoito: aiheet ja vasta-aiheet Aiheet Keuhkopöhö sydänperäinen, kemiallinen, ARDS Keuhkokuume varo RR-laskua hypovolemiassa/sepsiksessä COPD:n paheneminen (ja sydämen vajaatoiminta) osa potilaista hyötyy, arvioi hoidon jatkaminen vasteen mukaan NIV usein parempi kuin CPAP CO2-retentio (kapnometri, verikaasut?); erityisesti NIV COPD, vaikea lihavuus, muu hypoventilaatio Vasta-aiheet Ehdottomat – älä käytä Ilmarinta ilman pleuradreeniä Merkittävästi alentunut tajunnantaso –
- [Hengitysvaikeus – keuhkopöhö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/keuhkopohon-ensihoito/18018/) - 2.5 Keuhkopöhön ensihoito Aina hengitysvaikeudessa Puoli-istuva asento (jos hereillä) O2 maskilla (jatketaan ellei CPAP-hoito onnistu) Keuhkopöhödiagnoosi (ks. 2.3) Vaikeusasteen arviointi (ks. 2.4) Hengityksen hoito Taulukko 2.1. CPAP-maski 7.5–12.5 cmH2O tai NIV (vasta-aiheet ks. 2.6) Ensisijainen hereilläolevilla Intubaatio + mek. ventilaatio + PEEP Vastaamattomilla/ hengitysexhaustiossa/ jos CPAP ei auta Lääkehoito ▲ Yleensä RR↑ – jos
- [Hengitysvaikeus – tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/potilaan-tutkiminen-ja-haastattelu/18015/) - 2.1 Hengenahdistus – tärkeitä selvittää: Potilaan haastattelu Koska ahdistus alkanut Alkanut äkisti/pahentunut hiljalleen Ahdistaako nyt/ainoastaan rasituksessa Onko rintakipua (sydänperäinen/pleuraalinen?) Onko ottanut mitään lääkettä – onko auttanut Muita vaivoja lähipäivinä: kuumetta, yskää, vammoja Aikaisemmat sairaudet & nykylääkitys Potilaan tutkiminen Hengitystaajuus (HT) Jaksaako puhua lauseita/sanoja hengästymättä Apulihasten käyttö (kaula, hartiat, vatsa) Sisään-/uloshengityssuhde (I:E – uloshengitys pidentynyt?) Hengitysäänet
- [Hengitysvaikeus – ensitoimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/hengitysvaikeus-2/18012/) - Kuva 2.1. Hengitysvaikeus - ensitoimet
- [Elvytys – sekundaariset kuolemanmerkit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/sekundaariset-kuolemanmerkit/18010/) - 1.10 Sekundaariset kuolemanmerkit Lautumat Ilmaantuvat n. 20 min verenkierron pysähtymisestä Poispainettavissa ad 6 h, vaihtelee 6–20 h, jonka jälkeen eivät pois-painettavissa Vainajaa siirrettäessä lautumien paikka muuttuu ad 5 h, vaihtelee 5–24 h, jonka jälkeen ei muutu Ilmaantuvat alaspäin oleviin osiin, esim. hirttäytyneellä sormiin ja varpaisiin selällään makaavalla aluksi rintakehän sivuosiin ja kainalo­n alueelle Kankeus Alkaa
- [Elvytys – vainaja?](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/heikon-ennusteen-tilanne/18008/) - 1.9 Heikon ennusteen tilanne? ▲ Nämä perusteet antavat viitteitä elvytyksen lopettamiselle tuloksettomana – harkittava aina tapauskohtaisesti Hyvin pitkä viive Normaalilämpöinen aikuinen Tarkka elottomuusaika ei tiedossa (= elottomana löydetty) lähtörytminä asystole Peruselvytyksen aloitus yli 10 minuuttia elottomuuden alusta Hoitoelvytyksen aloitus yli 20 minuuttia elottomuuden alusta VF: elvytyksen kesto yli 35–40 minuuttia elotto­ muuden alusta ASY/PEA: elvytyksen
- [Elvytys – hypotermia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/eloton-hypoterminen/18005/) - 1.8 Eloton hypoterminen Epäile hypotermiaa Löydetty ulkoa (ei välttämättä pakkasta!) – vaatetettukin iho kylmä Veteen joutuminen tai kostea olinpaikka Ks. myös 5.14 (hypotermia) Elottomuuden toteaminen Varmuudella eloton, jos EKG-monitorilla VF tai asystole Jos monitorilla erittäin hidaskin rytmi, varmistu pulssittomuudesta huolella tunnustele pulssia 30–60 s (pulssi voi olla hyvin hidas ja heikko) kuuntele, onko läppä-ääniä Menehtynyt,
- [Elvytys - lyhyt viive](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/elvytys-lyhyt-viive/18003/) - 1.7 Elvytys – lyhyt viive ▲ Potilas menee elottomaksi ensihoitohenkilöstön nähden – tai tavoitetaan hyvin lyhyellä (<3–4 min) viiveellä – haukkoo henkeä Tunnistaminen Tajuton – useimmat kouristavat alkuun (muistuttaa epileptistä) Hengitysliikkeet usein jatkuvat minuuttejakin, vaikka sydän pysähtynyt Kammiovärinän hoito – VF Defibrillaatio ensisijainen ennen muita toimia harkitse useampi defibrillaatio (ad 3) ennen PPE aloitusta Ventilointi
- [Elvytys – johtaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/hoitoelvytyksen-johtaminen/18000/) - 1.6 Hoitoelvytyksen johtaminen Matkalla Selvitä avunpyyntöpuhelun alkamisaika Selvitä aiempien yksiköiden kohteessaoloajat Varmista, että riittävästi hoitohenkilökuntaa hälytetty kohteeseen Kirjaa oma potilaan luokse saapumisaikasi Potilaan luona Selvitä lähtörytmi, montako kertaa defibrilloitu Arvioi rytmi EKG-monitorilta varmistu monitorin oikeasta kytkennästä Aloita hoitoelvytys määrää tehtävät hoitoryhmän jäsenille Tarkista PPE:n teho (a.fem) – puutu olennaisiin virheisiin painelun jatkuttava tauotta, kunnes pulssi
- [Elvytys – periaatteita](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/kaytannon-nakokohtia-elvytyksesta/17998/) - 1.5 Käytännön näkökohtia elvytyksestä Aika on vihollinen PPE:n tai hoitoelvytyksen viivästyessä ennuste huononee n. 10 % joka min Tehokas (hoito-)elvytys vaatii nopeasti paikalle enemmän kuin 2 henkilöä Riittävästi tilaa – kova alusta Raahaa tukasta ja hartiasta vähintään 2 x 2 m tilaan max. 1 minuutissa Elvytys ambulanssin hoitotilassa vain rankkasateessa tai pakkasella Elvytyslääkkeet käytännön näkökohtia
- [Elvytys – ilmatie](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/ilmateiden-hallinta/17995/) - 1.4 Ilmatien hallinta Intubaatio Ensisijainen ilmatienhallintakeino, jos riittävä koulutus ja kokemus – vähäinen intubaatiokokemus: i-Gel®/LMA ensisijaisia Ellei onnistu nopeasti: – maskiventilaatio, vaihtoehtoiset menetelmät (i-Gel®, LMA) Kuva 1.4. Intubaatio Hätätilanteisiin parhaiten sopii i-Gel® tai intubaatio-LMA = ILMA Valitse potilaan koon mukainen larynx-maski i-Gel®: 30–60 kg = n:o 3 – 50–90 kg = n:o 4 – >90
- [Elvytys – uä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/ultraaani-elvytyksessa/17991/) - 1.3 Ultraääni elvytyksessä ▲ Ei saa viedä aikaa yli 10 sek – PPE jatkuu, uusi uä-tauko myöhemmin? – yhdistä rytmin tarkistukseen! Kuva 1.3. Ultraääni elvytyksessä
- [Elvytys – tilan stabilointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/elvytetyn-potilaan-hoito/17987/) - 1.2 Elvytetyn potilaan hoito Riittävä ventilaatio Sydämen käynnistyttyä runsaampi ventilaatio yleensä tarpeen hetken – tavoitteena jatkossa normoventilaatio (käytä kapnometria!) Normaali verenpaine RR syst >100 mmHg – hoida huomattava hypertensio (> 160/100) ▲ Äkillinen RR lasku: alkuun adrenaliinibolukset 0.05–0.1 mg iv (amiodaroni!) Nykinään, liikehdintään, kakomiseen Opiaatti iv ja/tai diatsepaami/midatsolaami/loratsepaami iv oletetun aiheuttajan mukaan (kipu/levottomuus) Vaihtoehto: anestesia
- [Elvytys – runko](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/hoitoelvytyksen-runko-ja-laakitysohje/17984/) - Elvytyksen lääkevalikoima Elvytysohjeita sovellettaessa on huomioitava paikalliset olosuhteet ja hoitosuositukset erityisesti käytettävissä olevan lääkevalikoiman osalta Elvytyksen peruslääke on adrenaliini tarkista käytössä oleva vahvuus! Rytmihäiriölääkkeeksi suositellaan ensisijaisesti amiodaronia; ellei sitä ole käytössä, vaihtoehtona on lidokaiini usean rytmihäiriölääkkeen yhteiskäyttöä ei voida suositella rutiininomaisesti – tulee kyseeseen poikkeustapauksissa mikäli tarpeen, toisen linjan lääkkeenä voidaan käyttää amiodaronin rinnalla lidokaiinia
- [Elvytys – ensitoimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/elvytys/17979/) - Kuva 1.1. Elvytys - ensitoimet
- [Esipuhe](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ensihoidon-taskuopas/testiartikkeli-2/17959/) - Esipuhe Ensihoidon Taskuopas on tarkoitettu ensihoidon parissa työskentele- ville jo opitun asian mieleen palauttamiseksi. Sitä voidaan käyttää sekä potilaan luona ensihoitotoimien lomassa että syventävänä itseopiskelumateriaalina. Tietoja käytäntöön sovellettaessa käyttäjältä edellytetään hyviä pohjatietoja ja kokemusta ensihoidosta. Ensihoidon Taskuoppaan näkökulma painottuu sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon. Sairaalassa ja terveyskeskuksessa kirjan tiedot ovat sovellettavissa tilanteisiin, joissa tarvitaan välitöntä hoitoa ilman
- [Gynekologinen vatsakipu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/gynekologinen-vatsakipu/1009/) - Alavatsakivut ovat yleisiä, ja niiden erotusdiagnostiikka voi olla haastavaa. Gynekologisiin alavatsakipuihin ei useimmiten liity pahoinvointia tai suolisto-oireita, sen sijaan verinen vuoto tai poikkeava valkovuoto viittaavat kivun gynekologiseen alkuperään. Raskaustesti on aina tehtävä, mahdollisesta ehkäisystä ja kuukautiskierron vaiheesta riippumatta. Sukupuolitautien mahdollisuus on pidettävä mielessä. Taulukko 19.1. Mahdollisia gynekologisen vatsakivun syitä. Premenarke Fertiili-ikä Postmenopaussi Rakennepoikkeavuudet Alkuraskaus kohdunulkoinen
- [Synnytys ja lapsivuodeaika](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/synnytys-ja-lapsivuodeaika/2358/) - Synnytys Raskaus päättyy synnytykseen kestettyään 22+0 raskausviikkoa tai sikiön painaessa ≥ 500 g. Mikäli raskaus on kestänyt
- [Raskausajan ongelmia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/raskausajan-ongelmia/2357/) - Raskauspahoinvointi Raskauspahoinvointi (emesis gravidarum) on yksi yleisimmistä raskauden aikaisista oireista. Sitä esiintyy noin 80 %:lla raskaana olevista, ja heistä puolella esiintyy pahoinvoinnin lisäksi myös oksentelua. Tilan äärimmäinen muoto – voimakas raskauden aikainen pahoinvointi (hyperemesis gravidarum) – johtaa pitkittyneeseen paastoon (virtsan ketoaineet positiiviset), kuivumiseen (hemoglobiinin nousu >15 %, kreatiniinin nousu >15 %), nestetasapainon häiriöön (K <3,5
- [Äitiysneuvolatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/itiysneuvolatoiminta/2356/) - Yleistä äitiysneuvolatoiminnasta Äitiyshuollon tarkoitus Suomalainen äitiysneuvolasysteemi on ainutlaatuinen maailmassa. Äitiyshuollon päämääränä on optimaalinen raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan hoitaminen, mikä tapahtuu pääosin neuvolassa ja synnytyssairaaloissa. Laajemmassa mielessä mukana on myös terveyskasvatusta, perhesuunnittelua, yhteiskunnan tukitoimia kuten vanhempainrahat ja -vapaat sekä työlainsäädäntöä. Tavoitteena on tukea lasta odottavaa, ja hänen kumppaniaan (tai yksin odottajaa) raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen
- [Avohoitolääkärin gynekologiset toimenpiteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/avohoitolaakarin-gynekologiset-toimenpiteet/1052/) - Papa-tutkimus eli gynekologinen irtosolunäyte Yleistä gynekologisesta irtosolututkimuksesta Gynekologinen irtosolunäyte eli papa on tarkoitettu ensisijaisesti kohdunkaulan syövän, ja sen esiasteiden löytämiseen. Papa-näytteen otto Tällä hetkellä käytössä ovat sekä nestepapa että perinteinen papa-näyte. Nestepapa otetaan näytteenottoastian mukana tulevalla erityisvalmisteisella harjalla kohdunsuulta valmistajan ohjeen mukaisesti. Harjan kärki upotetaan nestettä sisältävään näytteenottoastiaan ja käytössä olevan näytteenottovälineistön mukaan joko irrotetaan
- [Gynekologiset leikkaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/gynekologinen-leikkauspotilas/1049/) - Gynekologiset leikkaukset tehdään emättimen kautta, tähystyskirurgialla tai avoleikkauksina riippuen leikkauskohteesta, muutoksen koosta sekä potilaskohtaisista tekijöistä. Emättimen kautta tehtävät leikkaukset Tyypillisimmät emättimen kautta tehtävät leikkaukset liittyvät laskeumiin ja virtsankarkailuun. Etu- ja takaseinämien laskeumien korjausleikkaukset voidaan toteuttaa pääsääntöisesti paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Rafioissa emättimen limakalvo avataan, alla oleva tukikudos irrotetaan ja kiristetään uudelleen. Mikäli laskeumaan liittyy emättimen huipun laskeuma,
- [Gynekologiset kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/gynekologiset-kasvaimet/1045/) - Muokannut: Ilkka Kalliala, Pia Halonen (Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Nieminen) Kohdunkaulan, emättimen ja vulvan esiastemuutokset ja papilloomavirukset Kohdunkaulan solumuutosten etiologia Kohdunkaulan esiastemuutokset ovat kohdunkaulan levy- tai lieriöepiteelin kerrosrakenteen häiriöitä, joista osa voi hoidotta kehittyä vuosien kuluessa (keskimäärin noin 10-15 vuodessa) kohdunkaulan syöväksi. Kohdunkaulan esiastemuutoksia ovat CIN-2 ja -3 (cervical intraepithelial neoplasia, grade 2 tai 3) ja
- [Hedelmällisen iän päättyminen ja lapsettomuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/hedelmallisen-ian-paattyminen-ja-lapsettomuus/1039/) - Vaihdevuodet Vaihdevuodet eli klimakterium on naisen hedelmällisen iän päättymiseen liittyvä ajanjakso ennen ja jälkeen menopaussin, johon liittyy munasarjatoiminnan hiipuminen ja lopulta päättyminen. Menopaussi tarkoittaa kuukautisvuotojen päättymistä. Keskimäärin tämä tapahtuu suomalaisilla ja eurooppalaisilla naisilla 51 vuoden iässä (normaali vaihteluväli 45-55 vuotta). Menopaussi-ikään vaikuttaa ainakin perimä ja painoindeksi sekä tupakointi, joka aikaistaa menopaussia 1-2 vuodella. Tarkan menopaussi-iän
- [Raskaudenehkäisy](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/raskaudenehkaisy/1026/) - Hormonaalinen ehkäisy Raskaudenehkäisy on ajankohtaista heti yhdyntöjen alkaessa, ja vaikka hedelmällisyys iän myötä selvästi heikkenee, raskauden riski on olemassa kuukautisten loppumiseen eli menopaussiin saakka. Ikä, elämäntavat, raskaudet sekä muut sairaudet vaikuttavat valittavaan ehkäisymenetelmään, ja usein ehkäisymenetelmä muuttuukin vuosien varrella. Rytmimenetelmillä, kuten kierron seuraaminen eri tavoin, hedelmällisen ajanjakson ennustaminen on hyvin epävarmaa ja ei-toivotun raskauden riski
- [Raskauden keskeytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/raskauden-keskeytys/1029/) - Yleistä raskauden keskeytyksestä Raskaudenkeskeytys (aap, abortus arte provocatus) on Suomessa mahdollinen, mikäli perustelut keskeytykselle vastaavat laissa (239/1970) mainittuja edellytyksiä. Raskaus voidaan lain mukaan keskeyttää H20+0 asti, tai H24+0 asti, mikäli keskeytys tehdään luotettavasti todennetun vaikean sikiön sairauden tai rakenteellisen poikkeavuuden perusteella. Keskeytys voidaan tehdä avoterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa paikallisen hoitoporrastuksen mukaan. Valtaosa keskeytyksistä tehdään sosiaalisin indikaatioin.
- [Kuukautiskiertoon liittyvät ongelmat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kuukautiskiertoon-liittyvat-ongelmat/1021/) - Normaali kuukautiskierto Menarke tarkoittaa ensimmäistä kuukautisvuotoa. Kuukautiset alkavat suomalaisilla tytöillä keskimäärin 12-13-vuotiaana; normaali vaihteluväli on 10-15.5 vuotta. Ensimmäisinä vuosina menarken jälkeen on tavallista, että kuukautiskierto on epäsäännöllinen ja ainakin osin anovulatorinen, mutta yleensä kierto säännöllistyy ja muuttuu ovulatoriseksi 2-3 vuoden kuluessa menarkesta. Kuukautiskierron normaali pituus (periodi, P) on 23-35 vrk, ja se lasketaan vuodon alkamispäivästä
- [Gynekologiset tulehdukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/gynekologiset-tulehdukset/2348/) - Ulkosynnyttimien ja emättimen tulehdukset eli vulvovaginiitit Yleistä ulkosynnytin- ja emätintulehduksista Ulkosynnyttimien ja emättimen tulehduksen oireet ovat yleisiä lääkärille hakeutumisen syitä. Tavallisin vulvovaginiittioire on potilaan kokema poikkeavuus valkovuodossa. Valkovuoto on normaali ilmiö, ja se koostuu emättimen seinämän läpi tulevasta transudaatista, hilseilevistä levyepiteelisoluista, cervixin limasta sekä emättimen mikrobiomista. Valkovuotoon vaikuttavat monet asiat: muun muassa geneettiset tekijät, hormonaalinen
- [Kaulan alueen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kaulan-alueen-sairaudet/12979/) - Kyhmy kaulalla Kaulan imusolmukkeen suureneminen on aikuisella merkki infektiosta tai pahanlaatuisesta Yli kolme viikkoa kaulalla ollut kyhmy on aina tutkittava. Aiheuttajaa etsitään pään, kaulan sekä rintaontelon alueelta (KNK-status ja tarvittaessa kuvantaminen). Kaulan kaikututkimus ja ohutneulanäytteen arviointi ovat ensisijaiset lisätutkimukset. Jos kyhmy ei häviä, potilas lähetetään Kaulan alueen kystat, fistelit ja suonipoikkeavuudet Kaulan synnynnäisistä kyhmyistä yleisin on
- [Leukaluiden kasvaimet ja kystat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/leukaluiden-kasvaimet-ja-kystat/12803/) - Hyvänlaatuiset luukasvaimet Leukaluun sisäiset hyvänlaatuiset kasvaimet ovat toisinaan oireettomia röntgenologisia sattumalöydöksiä. Kliinisessä tutkimuksessa voi ilmetä myös: näkyvä ja palpoiden tuntuva resistenssi luun paksuneminen leukojen epämuotoisuus tai asymmetria suun avautumisrajoitus hampaiden siirtyminen kipu tai tuntopuutos Torukset eli eksostoosit ovat yleisimpiä hyvänlaatuisia muutoksia leukojen alueella (kuva 3.30). Histopatologisesti torukset ovat normaalia luuta, eivätkä vaadi hoitoa. Sijainnin mukaan
- [Ruokatorven sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/ruokatorven-sairaudet/12818/) - Kehityshäiriöt Vastasyntyneen ruokatorviatresia voi olla henkeä uhkaava tila. 90 %:ssa ruokatorven kehityshäiriöistä ruokatorvi on yhteydessä henkitorveen. Yleisimmässä atresiatyypissä ruokatorven yläosa päättyy umpipussiin ja alempi osa ruokatorvea alkaa henkitorvesta. Syntyessään lapsi on usein pienipainoinen ja kuolaa. Jos ruokatorven yläpää on fistelin kautta yhteydessä henkitorveen, lapsi saa syödessään hengenahdistus- ja sinistyskohtauksia. Atresiatapauksissa pikainen operatiivinen hoito on
- [Nielun tulehdukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nielun-tulehdukset/12805/) - Äkillinen nielutulehdus (pharyngitis acuta) Äkillinen nielutulehdus on tavallisimpia sairauksia ja koskettaa kaikenikäisiä potilaita. Sen voivat aiheuttaa monet eri mikrobit. Äkillinen nielutulehdus affisioi etenkin nielun alueen rengasmaista imukudoskertymää (ns. Waldayerin imukudosrengas), johon kuuluvat myös nielurisat, kitarisa ja kielirisa. Imukudos voi tulehduksen aikana olla punoittava ja suurentunut tai siihen voi kertyä märkäisiä peitteitä. Nämä muutokset ovat
- [Kitarisa- ja nielurisaleikkaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kitarisa-ja-nielurisaleikkaukset/12808/) - Kitarisan poisto (adenotomia) Koska kitarisakudos surkastuu iän myötä, kitarisaleikkauspotilaat ovat yleensä lapsia. Toimenpiteen aiheina ovat kitarisan liikakasvusta aiheutunut nenän tukkoisuus. Tästä voi aiheutua kuorsausta ja uniapneaa, jatkuvaa suuhengitystä, syömis- ja puheongelmia sekä purennan poikkeavuutta. Kitarisakudos on suurimmillaan nenänielun kokoon nähden noin 3–8-vuotiailla lapsilla. Myös toistuvat lasten toistuvat akuutit bakteerin aiheuttamat rinosinuiitit, pitkäaikainen märkäinen nuha
- [Hampaiden ja ikenien sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/hampaiden-ja-ikenien-sairaudet/12801/) - Hammaskaries Karies aiheuttaa vaurioita hampaan kovakudokseen. Se on yksi laajimmalle levinneistä ja yleisimmistä infektiosairauksista. Karies on yleisin syy hampaan poistoihin. Kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin; säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio sekä hyvä suuhygienia ja fluoripitoisen hammastahnan käyttö suojaavat hampaita. Karieksen synty on monitekijäinen prosessi, jossa häiriintynyt suun mikrobisto, ravintotekijät, hampaan rakenne ja syljen suojaavat
- [Suun sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/suun-sairaudet/12798/) - Kehityshäiriöt, huuli-ien-suulakihalkio Ensimmäisten kiduskaarien mandibulaariset ulokkeet yhtyvät keskiviivassa kuudenteen raskausviikkoon mennessä muodostaen alaleukaluun ja alahuulen. Yhdeksänteen viikkoon mennessä ensimmäisen kiduskaaren maksillaarisista ulokkeista ja frontonasaalisesta ulokkeesta muodostuu ylähuuli ja suulaki. Kielen etummaiset 2/3 muodostuvat ensimmäisestä kiduskaaresta ja takakolmannes osasta toista, kolmatta ja neljättä kiduskaarta. Kielen etu- ja takaosan rajalla sijaitsee foramen caecum. Tähän kohtaan syntyy kilpirauhanen,
- [Leukanivelet ja purenta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/leukanivelet-ja-purenta/12783/) - Purentaelimen tutkiminen ja hoito kuuluu hammaslääkärille, mutta lääkäri on usein ensimmäinen, joka havaitsee oireet. Lääkärin tulee tunnistaa purentaelimen toimintahäiriö, osata tehdä perustutkimukset, ymmärtää purentaan liittyvien oireiden taustasyyt sekä tietää, milloin potilas on syytä ohjata hammaslääkärin arvioon. Vaativa erikoishammashoito on keskitetty sairaaloiden suusairauksien sekä suu- ja leukakirurgisten sairauksien yksiköihin. Lääkärin tulee varmistaa, että potilas käy
- [Suun ja nielun rakenne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/suun-ja-nielun-rakenne/12723/) - Suu Suu (cavum oris) on ruuansulatuskanavan alkuosa. Se rajoittuu edessä huuliin, hampaisiin, ylä- ja alaleukaluihin (kuva 3.1). Suun pohjaosan muodostavat kieli, suunpohjan limakalvo ja lihakset. Leuan- ja kielenalussylkirauhasten tiehyet avautuvat kielen alle. Posken limakalvot ja hammaskaaret muodostavat suuontelon sivut. Korvasylkirauhasten tiehyet avautuvat posken limakalvoille. Suun katto koostuu kovasta (palatum durum) ja pehmeästä (palatum molle)
- [Pään alueen kiputilat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/paan-alueen-kiputilat-2/17693/) - Kasvojen alueen kiputilat saattavat liittyä primaarisiin päänsärkyihin tai sekundaarisiin esim. neuropaattiseen tai heijastuskipuun. Ne saattavat olla hermopinteen, tulehduksen, vamman tai lääkityksen aiheuttamia tai joskus harvoin kasvaintaudin oireita. Kivun syynä voi olla myös heijastuskipu. Varsinkin pitkittyneessä kivussa on aina pyrittävä syyn selvittämiseen (taulukko 2.12) ja hoito toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä eri erikoisalojen kanssa Kasvokipupotilaat voivat päätyä primaaristi
- [Nenän ja sivuonteloiden operatiivinen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenan-ja-sivuonteloiden-operatiivinen-hoito-2/17694/) - Väliseinäkirurgia Tukkoisen nenän yleinen leikkausaihe on väliseinän vinous, septumdeviaatio (deviatio septi nasi). Usein kyseessä on väliseinän kaareutuma tai harjanne, joka voidaan todeta eturinoskopiassa. Takaosa deviaatio aiheuttaa yleensä vähemmän oireita ja leikkauksen tuoma hyöty on vähäisempi. Anamneesin ja statuksen lisäksi voidaan KNK-yksiköissä tehdä nenän ilmatien mittaus rinomanometrialla tai akustisella rinometrialla diagnoosin selvittämiseksi. Rakenteellisista syistä johtuva nenän
- [Nenän vierasesineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenan-vierasesineet-2/17695/) - Lapset, tai toisinaan aikuiset, joilla on psykiatrinen sairaus, voivat laittaa nenään esineitä tai materiaalia. Tavallisia vierasesineitä ovat helmet, legot, pähkinät sekä vaahtomuovin, pyyhekumin ja paperin palaset. Syövyttävät vierasesineet, esimerkiksi nappiparistot ovat myös mahdollisia. Joskus vierasta materiaalia joutuu nenään tai sivuonteloihin tapaturman tai onnettomuuden yhteydessä. Oireet Jos pikkulapsen nähdään panevan jotain nenäänsä, annetaan ohjeeksi tuoda lapsi
- [Nenäverenvuoto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenan-operatiivinen-hoito/12717/) - Nenäverenvuotoa (epistaxis) esiintyy kaikenikäisillä. Lievän ja nopeasti tyrehtyvän nenäverenvuodon hoidoksi riittää kaivelun välttäminen ja limakalvojen kostutus. Toisinaan vuoto on niin runsas, että se uhkaa potilaan henkeä. Syyt Nenäverenvuodon syyt voidaan jakaa paikallisiin ja yleisiin (taulukko 2.11). Esitietoja kysyttäessä tärkeimmät syyt tulee huomioida. Kannattaa myös kysyä kuinka usein, pitkään ja paljon on vuotanut, kummalta puolelta ja
- [Nenän ja sivuonteloiden hyvänlaatuiset kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenanielun-sairaudet/12715/) - Papillooma Nenän kasvaimet ovat harvinaisia. Papillooma on aikuisten hyvänlaatuisten kasvainten yleisin muoto. Sen ilmaantuvuus on 0,74/100 000 henkilövuotta, ja se esiintyy miehillä 3,5 kertaa yleisemmin kuin naisilla. Histopatologisesti papilloomista erotetaan eksofyytti- ja inverttimuodot. Eksofyyttinen papillooma esiintyy yleensä väliseinän etu- ja keskiosissa eikä sillä ole taipumusta pahanlaatuiseen muutokseen. Papillooma poistetaan kirurgisesti. Invertti papillooma on eksofyyttistä
- [Nenän sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenan-sairaudet-2/12699/) - Nenän kehityshäiriöt Nenän kehityshäiriöt ovat harvinaisia. Vaikeimmat voivat olla välittömästi henkeä uhkaavia. On myös harmittomia, mutta nenän näkyvästä sijainnista johtuen kosmeettisesti hyvinkin invalidisoivia häiriöitä. Myös moniin synnynnäisiin oireyhtymiin voi liittyä nenän epämuodostumia. Koanaaliatresia (atresia choanae) johtuu nenäontelon takaosan ja alkusuun välisen membrana bucconasaliksen puhkeamishäiriöstä. Tila voi olla molemminpuolinen tai toispuolinen. Koska vastasyntynyt hengittää nenän kautta, molemminpuolinen
- [Kehitys, rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kehitys-rakenne-ja-toiminta-3/12631/) - Ulkonenä Ulkonenän tukirakenteesta (kuva 2.1) 1/3 on luuta ja 2/3 rustoa. Ulkonenän pyramidin yläosan muodostavat kaksi nenäluuta, jotka kiinnittyvät frontaaliluuhun. Pyramidin sivuosan muodostavat yläleuanluun processus frontalikset. Luiden rajaamaa nenäaukkoa nimitetään apertura piriformikseksi. Nenäluut kiinnittyvät rustoon ohuiden sidekudossäikeiden avulla. Ylälateraalirusto muodostaa ulkonenän rustoisen yläosan. Alaosan muodostavat symmetriset, kaaren muotoiset parilliset alaarirustot, joissa erotetaan mediaalinen ja lateraalinen
- [Hajuaisti ja sen häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/hajuaisti-ja-sen-hairiot/12694/) - Hajuaisti Hajujen aistiminen ja tunnistaminen ovat osa jokapäiväistä elämää. Hajuaistimus syntyy, kun molekyylit kulkeutuvat hengitysilman mukana kosketukseen nenäkäytävän katossa olevan hajuepiteelin kanssa (kuva 2.12). Hajuepiteelin pinta-ala on n. 5 cm². Molekyylit liukenevat hajuepiteelissä olevaan limaan ja pääsevät kontaktiin reseptorisolujen kanssa aiheuttaen hermoimpulssin. Ihmisellä on noin 400 toimivaa hajureseptoriproteiinia, jotka pystyvät tunnistamaan ja sitomaan spesifisiä
- [Sähköiset kuuloherätevasteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/sahkoiset-kuuloheratevasteet/12553/) - Kuulojärjestelmän eri kohdissa syntyy sähköisiä vasteita korvaan tulleille ääniärsykkeille. Vasteet ovat kuitenkin hyvin heikkoja verrattuina satunnaiseen aivosähkötoimintaan tai elimistön muihin sähköisiin tapahtumiin, kuten lihaspotentiaaleihin. Siksi tarvitaan useiden mittauskertojen summaamista (signaalin keskiarvoistusta; ks. edellä) kulloisenkin ärsykkeen jälkeen. Kuva 1.23. Äänen aivokuorivasteet ja niiden syntypaikat. ABR Aivorunkovasteista käytetään yleisesti lyhennettä ABR (auditory brainstem responses). Tutkimuksessa rekisteröidään kuulohermosta
- [Henkitorvi, keuhkoputket ja välikarsina](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/henkitorvi-keuhkoputket-ja-valikarsina/12945/) - Henkitorven, keuhkoputkien ja välikarsinan rakenne Henkitorvi (trachea) alkaa sormusrustosta ja päättyy oikean ja vasemman pääkeuhkoputken haarautumiskohtaan (bifurcatio). Aikuisen henkitorvi on noin 10–13 cm pitkä. Sen läpimitta on naisilla 13–16 mm ja miehillä 15–20 mm. Aikuisella henkitorvesta noin 6–7 cm on kaulalla ja noin 5–6 cm rintaontelon puolella. Henkitorvi muodostuu noin 20 rustokaaresta, jotka eivät ole
- [Äänihuulten hyvälaatuiset muutokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/aanihuulten-hyvalaatuiset-muutokset/12929/) - Kurkunpään hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset muutokset ovat lähes yksinomaan limakalvon sairauksia. Lihas- tai sidekudossairaudet ovat harvinaisia. Ylimääräinen massa äänihuulen limakalvon värähtelevässä osassa aiheuttaa aina käheytymisen. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että limakalvoaalto ei synny symmetrisesti ja koko värähdyksestä tulee epäsäännöllinen. Toissijaisesti käheys syntyy siitä, että muutos estää ääniraon sulkeutumisen. Jos kasvain on äänihuulten ylä- tai alapuolella, äänihuulen
- [Laryngeaalinen hengenahdistus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/laryngeaalinen-hengenahdistus/12925/) - Hengenahdistus Hengenahdistuspotilaita tutkittaessa on selvitettävä, miltä tasolta hengitysteitä oire aiheutuu ja onko hengenahdistus sisään vai uloshengitykseen liittyvää. Keuhkojen lisäksi potilailta auskultoidaan myös kaula. Jos sisäänhengitys on vaikeutunut ja vinkuu (inspiratorinen stridor) syytä on etsittävä kurkunpäästä tai henkitorven yläosasta. Uloshengityksen vaikeus ja vinkuminen liittyvät tyypillisesti tavallisiin keuhkosairauksiin, esimerkiksi astmaan ja keuhkoahtaumatautiin. Harvinaisemmat, kurkunpään sairauksista aiheutuvat hengenahdistuksen
- [Kurkunpään tulehdustaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaan-tulehdustaudit/12915/) - Akuuti laryngiitti eli äkillinen kurkunpäätulehdus on virustauti, jonka aiheuttavat tavallisimmin parainfluenssa, rhino-, respiratory syncytial-, boca- ja epidemian aikana myös influenssavirukset. Muita mahdollisia aiheuttajia ovat metapneumo-, entero- ja adenovirukset. Antibiooteista ei ole hyötyä akuutin virusperäisen laryngiitin hoidossa. Aikuisen äkillinen kurkunpäätulehdus (laryngitis acuta) Aikuisten akuutti laryngiitti liittyy usein samanaikaiseen ylähengitystieinfektioon. Ääni käheytyy ja kuiva yskä saattaa usein
- [Kurkunpään tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaan-tutkiminen/12901/) - Kurkunpään sairauksien diagnostiikka perustuu kliiniseen tutkimukseen, jossa kurkunpää nähdään joko peilin, taipuisan tai jäykän tähystimen avulla. Jokaisella yleislääkärin vastaanotolla tulee olla peilitutkimukseen tarvittavat välineet (peili, peilinvarsi, peilin lämmitin ja otsalamppu). Peilitutkimuksen tekniikka nähdään kuvassa 5.8. Jos potilaan nielu on herkkä, hengitykseen keskittyminen auttaa hallitsemaan tilannetta. Myös kurlauksesta 2–4 %:lla lidokaiinilla tai 10 %:sta lidokaiinisuihkeesta voi
- [Kurkunpään syöpä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaansyopa/13009/) - Keskeiset asiat: Suomessa tavataan noin 130–150 uutta tapausta vuodessa tavallisin histologinen muoto on levyepiteelisyöpä riskitekijät: tupakointi ja alkoholi äänen käheys on tyypillinen oire pienen syövän hoito on joko kirurginen tai (kemo)sädehoito suuren syövän hoito on (kemo)sädehoito TAI yhdistelmähoito (kirurgia ja (kemo)sädehoito) pienen syövän viisivuotiselossaoloennuste on 80–90 % ja suuren 40–60 % Kurkunpään syöpä kuuluu
- [Nielun syöpä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nielun-syopa/13007/) - Suunielu (oropharynx) rajoittuu ylhäällä nenänieluun, edessä suuonteloon ja alhaalla alanieluun kieliluun ja kurkunpään tasossa. Alanielu (hypopharynx) rajoittuu ylhäällä suunieluun ja alhaalla m. cricopharyngeuslihaksen korkeudella ruokatorveen. Suunielun syöpä Nielusyöpien riskitekijöitä ovat alkoholi ja tupakointi. Nämä vaikuttavat synergistisesti eli voimistavat toistensa vaikutusta. Ihmisen papilloomavirusten (HPV) aiheuttamat pään ja kaulan syövät ovat lisääntyneet huomattavasti ja selkeimmin tämä on
- [Pään ja kaulan ihon syöpä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/paan-ja-kaulan-ihon-syopa/13005/) - Yleisyys ja riskitekijät Ihosyövät ovat vaaleaihoisten yleisimpiä syöpätyyppejä ja esiintyvyys kasvaa nopeasti. Kolmannes Suomessa tilastoiduista syöpätapauksista on ihosyöpiä. Tärkein etiologinen riskitekijä on auringon ultraviolettisäteily, jonka vaikutus on kumulatiivinen. Ihosyövät esiintyvätkin yleisimmin varttuneemmalla iällä, auringonvalolle alttiissa paikoissa. Myös immunosupressiivinen hoito lisää ihosyöpäriskiä. Ihosyövistä yleisimpiä ovat tyvisolusyöpä (basaliooma, carcinoma basocellulare), okasolusyöpä (carcinoma squamocellulare, carcinoma spinocellulare) esiasteineen ja melanooma
- [Suuontelon ja huulen syöpä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/suuontelon-ja-huulen-syopa/13002/) - Suusyöpä käsittää huulten, kielen ja suuontelon muiden limakalvojen pahanlaatuiset kasvaimet. Näistä 90 % on levyepiteelisyöpiä. Huulisyöpä Huulisyöpä tarkoittaa huulipuna-alueen, huulen sisäpinnan limakalvon ja vermilionin (huulipuna-alueen ja ihon raja) syöpäkasvaimia; 90-95 % niistä on levyepiteelisyöpiä. Huulten ihon alueen iholla olevat kasvaimet luetaan kasvojen ihosyöpiin. Huulisyövän ilmaantuvuus on voimakkaasti laskenut viime vuosikymmeninä todennäköisesti tupakoinnin vähenemisen ja auringonvalolta suojautumisen ansiosta.
- [Yleistä pään ja kaulan alueen syövistä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/yleista-paan-ja-kaulan-alueen-syovista/12984/) - Esiintyvyys Suomessa todetaan vuosittain yhteensä yli 1000 uutta pään ja kaulan alueen syöpää. Suuontelo, suunielu ja kurkunpää ovat yleisimmät ilmenemispaikat (taulukko 7.1). Huulisyövän ja kurkunpään syövän ilmaantuvuus on laskenut viime vuosikymmeninä varsinkin miehillä. Suuontelon syöpä on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla 1980-luvun puolivälin jälkeen (kuva 7.1). Suunielun syövän ilmaantuvuus erityisesti nielurisan ja kielentyven osalta on kasvanut 1990-luvun
- [Kaulan ja kurkunpään vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kaulan-ja-kurkunpaan-vammat/13039/) - Kaulan vammat Kaulan alueelle kohdistuvat vammat voivat olla lieviä ja vähäoireisia tai vakavia ja henkeä uhkaavia. Tiedot traumamekanismista, vammaenergiasta, ja sen kohdistumisesta antavat viitteitä mahdollisesti vaurioituneista rakenteista. Tylpät vammat aiheuttavat turvotusta ja verenpurkaumaa pehmytkudoksiin. Oireet ja löydökset saattavat aluksi olla vähäisiä. Turvotuksen lisääntyessä ja hengitysteiden ahtautuessa potilaan tila voi nopeasti muuttua hengenvaaralliseksi. Penetroivat pisto-, viilto-
- [Potilaan tutkiminen ja hoidon yleiset periaatteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/13017/13017/) - Potilaan tutkiminen ja hoidon yleiset periaatteet Pään ja kaulan alueen vammapotilaiden jatkotutkimuksia ja niiden kiireellisyyttä arvioitaessa tulee ensin saada käsitys vammamekanismista ja -energiasta. Oleellista on selvittää myös potilaan mahdollinen tajuttomuus ja sen kesto. Suurienergisten vammojen sekä monivammojen mahdollisesti aiheuttamat vitaalitoimintojen häiriöt tulee perusterveydenhuollon päivystyksessä välittömästi huomioida ja aloittaa niiden hoito. Verenkierron ja ilmateiden hallinta Pään
- [Kasvovammatyypit ja kasvoluiden murtumat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kasvovammatyypit-ja-kasvoluiden-murtumat/13025/) - Suomessa hoidetaan vuosittain noin 3000 kasvomurtumaa. Lukumäärä on noussut tasaisesti kaikissa Pohjoismaissa. Kasvovammoista aiheuttaa väkivalta 40 %, liikenne 30 % ja muut 30 %. 2000-luvulla pahoinpitelyt ovat nousseet tärkeimmäksi syyksi. Kasvovammoja hoidetaan KNK- sekä suu- ja leukakirurgian sekä suusairauksien yksiköissä. Yleistä kasvomurtumista: Kasvomurtumat luutuvat yleensä erittäin hyvin, paranemista hidastavat luuinfektiot ovat harvinaisia. Hoidon päämääränä on
- [Nenän Tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/tutkiminen-5/12696/) - Sisällys Kliininen tutkiminen Nasoendoskopia Kuvantaminen Sivuonteloiden natiiviröntgenkuvaus Poskionteloiden ultraäänitutkimus Tietokonekerroskuvaus (TT) Magneettikuvaus (MRI) Rinomanometria ja akustinen rinometria Kliininen tutkiminen Nenän tutkimisessa kiinnitetään huomiota nenän ja kasvojen ihoon, nenän ulkonäköön ja mahdollisiin rakenteellisiin poikkeavuuksiin. Nenää palpoidaan ja tarkastellaan eri suunnista. Pää taakse taivutettuna saadaan käsitys nenän sierainaukkojen toiminnasta ja nenähengityksen esteettömyydestä. Sisäänhengityksessä arvioidaan nenän sivuseinämien
- [Hengitystieavaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/hengitystieavaukset/12941/) - Trakeotomialla tarkoitetaan henkitorveen tehtyä tilapäistä aukkoa (trakeostooma), jonka jälkeen siihen asetetaan trakeotomiakanyyli tai intubaatioputki. Tavallisimmin trakeotomia tehdään suunnitellusti niissä laajoissa pään- ja kaulan alueen syöpäleikkauksissa, joissa odotetaan syntyvän kudosturvotuksen aiheuttama hengitystieahtauma. Leikkauksen jälkeen trakeotomiasta voidaan luopua yleensä 1–2 viikossa. Termiä trakeostomia tulisi käyttää tilanteista, joissa hengitystieavanne on tarkoitettu pitkäaikaiseksi tai pysyväksi. Vaikka termit eroavat toisistaan, niitä
- [Nielemisvaikeus ja palantunne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nielemisvaikeus-ja-palantunne/12815/) - Nieleminen on monimutkainen tapahtumaketju, joka on oraalista vaihettaan lukuun ottamatta refleksinomainen. Ruuan edettyä nieluun seuraa tahdosta riippumattomat faryngeaalinen ja esofageaalinen nielemisvaihe. Nieltävän eteneminen nielusta mahalaukkuun vaatii tuntoaistin ja motoriikan kitkatonta yhteispeliä. Toiminnalliset nielemisoireet ovat yleisiä, tyypillisesti nopeasti ohittuvia kohtauksellisia oireita, mutta pitkittyvän nielemisoireen aiheuttajana voi olla elimellinen sairaus. Oleellista on selvittää, onko vaivassa kyse nielemisvaikeudesta
- [Hampaat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/hampaat/12779/) - Hampaat muodostavat ylä- ja alahammaskaaren (kuva 3.3). Hampaiden kehitys alkaa sikiökaudella suun epiteelin paksunnoksista. Ihmisellä on syntyessään hammasaihiot, joista ensimmäisenä puhkeavat maitohampaat noin 6 kuukauden iästä lähtien. Maitohammasvaihe kestää lapsella normaalisti 7 kk:n iästä kuudenteen ikävuoteen asti. Maitohampaita on normaalisti 20. Hampaiden vaihdunta pysyviksi hampaiksi alkaa noin 6-vuotiaana, jolloin puhkeavat keskimmäiset etuhampaat (”ylä- ja alaykköset”)
- [Kuulovikojen erotusdiagnoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kuulovikojen-erotusdiagnoosi/12623/) - Kuulovikojen tarkemmalla selvittelyllä haetaan vastausta ensisijaisesti kahteen asiaan. Halutaan tietoa kuulovian asteesta; on tärkeää tietää, tarvitseeko asialle tehdä jotakin (kuva 1.52). Potilaan kanssa keskustellessa tulee kartoittaa kuuloviasta muodostuva haitta potilaalle – kuinka paljon se haittaa potilaan arjessa pärjäämistä. Määrittämällä kuulovian tyyppi tarkemmin, voidaan saada tukea diagnoosille (kuva 1.53). Kuva 1.52. Päätöksentekopolku kuulovikoja tutkittaessa. Kuulovikojen tyypittämisessä
- [Sisäkorva ja kuulohermo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/sisakorva-ja-kuulohermo/12608/) - Sisällys Varhaislapsuuden kuuloviat Ikäkuulo (presbyacusis) Meluvamma Äkillinen akustinen trauma Ménièren tauti (Morbus Ménière) Äkillinen kuulonmenetys Tinnitus Vestibulaarischvannooma (akustikusneurinooma) Varhaislapsuuden kuuloviat Korva, kuulohermo ja kuuloaivokuori ovat rakenteellisesti valmiita lapsen syntyessä. Sen jälkeen alkaa toiminnallinen kypsyminen. Kestää useita vuosia ennen kuin lapsi oppii täydellisesti havaitsemaan, tunnistamaan, erottamaan ja ymmärtämään erilaisia ääniä ja puhetta. Varhaislapsuuden kuulovika voi vaikeuttaa
- [Korvan sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/korvan-sairaudet-2/12593/) - Sisällys Ulko- ja välikorvan kehityshäiriöt Vammat ja vierasesineet Vahatulppa ja epidermistulppa Tulehdukset Korvalehden tulehdukset Korvakäytävän tulehdukset Ulko- ja välikorvan kehityshäiriöt Korvalehti on hämmästyttävän samankaltainen eri ihmisten välillä. Normaalin korvalehden rakenteiden tunteminen on tärkeää. Anatomisilla maamerkeillä on merkitystä dysmorfologiassa, mutta myös kuvattaessa esimerkiksi kasvaimen sijaintia. Joissakin syndroomissa on usein niille ”tyypillinen” korvalehti, jonka tunnistaminen saattaa helpottaa
- [Rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/rakenne-ja-toiminta/12493/) - Sisällys Ulkokorva (auricle, external ear) Tärykalvo (tympanic membrane) Välikorva, kartiolisäke ja korvatorvi (middle ear, mastoid cavity, the Eustachian tube) Sisäkorva (inner ear) Simpukka (cochlea) Cortin elin (organ of corti) Tasapainoelin ja tasapaino (vestibular apparatus) Ulkokorva Ulkokorvan muodostavat korvalehti (auricula) ja korvakäytävä (meatus acusticus externus). Korvalehden rusto antaa korvanlehdelle yksilöllisen muodon. Korvalehden anatomisia maamerkkejä ovat ulkopoimu
- [Kehitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/korva-ja-kuulo-kehitys/12491/) - Korva muotoutuu suhteellisen varhain sikiökehityksen aikana. Sisäkorva kehittyy ektodermaalisesta korvarakkulasta. Se saavuttaa lopullisen kokonsa ja erilaistumisasteensa sikiökauden puoleenväliin mennessä. Sisäkorvan tasapainoelin (utriculus, sacculus ja kaarikäytävät) kehittyy ennen kuuloelintä (koklea). Ulko- ja välikorva kehittyvät kidusrakenteista selvästi myöhemmin. Tämän vuoksi ulko- ja välikorvan huomattavissakin kehityshäiriöissä sisäkorva voi olla normaali. Toisaalta, vaikka ulko- ja välikorva olisivat normaalit, voi sisäkorva
- [Sylkirauhasen syöpä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/sylkirauhasen-syopa/13013/) - Sylkirauhaset syövät on käsitelty kirjan luvussa 4, Sylkirauhaset, kappaleessa ”Sylkirauhasten kasvaimet”. Sylkirauhaskasvainten hoito eroaa useimmista muista pään ja kaulan alueen kasvaimista siten, että diagnoosi varmistuu vasta leikkauspreparaatista. Lähtökohtaisesti hoitona on aina ensin leikkaus ja sen laajuus joudutaan suunnittelemaan ennen kuin varma histologinen diagnoosi on tiedossa. Suurten sylkirauhasten syöpiä todetaan Suomessa vuosittain noin 80. Eri syöpätyyppejä
- [Nenän ja sivuonteloiden syöpä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenan-ja-sivuonteloiden-syopa/13000/) - Nenä- ja nenän sivuonteloiden, eli sinonasaalialueen, syöpien hoito on haastavaa johtuen alueen monimutkaisesta ja herkästä anatomiasta sekä tärkeiden rakenteiden, kuten silmien, kallonpohjan ja aivojen, läheisyydestä. Sinonasaalisyöväksi määritellään kasvaimet, jotka saavat alkunsa nenän limakalvosta, väliseinästä (septumista) tai nenän sivuonteloista. Suomessa todetaan vuosittain noin 60 uutta sinonasaalisyöpätapausta. Histologisesti yleisin tyyppi on limakalvolta lähtöisin oleva levyepiteelikarsinooma, jota seuraavat
- [Kehitys, rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kehitys-rakenne-ja-toiminta/12947/) - Kaulan anatomian sekä toiminnan tunteminen on tärkeää tutkittaessa ja hoidettaessa tämän alueen kehityshäiriöitä, kasvaimia, tulehduksia ja vammoja. Kaula rajoittuu alhaalla solisluuhun ja rintalastaan, takana trapetsiuslihaksen etureunaan sekä ylhäällä kartiolisäkkeeseen ja leukaluun alareunaan. Nämä anatomiset maamerkit selkeyttävät kaulalla olevan muutoksen sijainnin kuvaamista sairauskertomukseen (kuva 6.1). Sternokleidomastoideuslihas jakaa kaulan etu- ja takakolmioon. Kuva 6.1. Kaulan anatomisia maamerkkejä:
- [Kurkunpään toimintahäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaan-toimintahairiot/12918/) - Sisällys Toispuolinen äänihuulihalvaus Molemminpuolinen äänihuulihalvaus Nervus laryngeus superiorin vauriot ja kiputilat Kurkunpään hermovauriot ovat tavallisimmin X-aivohermon (nervus vagus) kiertäjähaaran (n. recurrens) vaurioita. Näistä huomattava osa on kirurgisen toimenpiteen tai pahanlaatuisten kasvainten (erityisesti kilpirauhasen ja välikarsinan metastaasien) aiheuttamia. Mitä vanhemmasta potilaasta on kyse, sitä todennäköisemmin syynä on pahanlaatuinen kasvain. Erityisesti kannattaa muistaa, että vasemmalla puolella n.
- [Kurkunpään kehityshäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaan-kehityshairiot/12912/) - Kurkunpään kehityshäiriöt ovat varsin harvinaisia. Oireena käytännössä aina on sisäänhengityksessä kuuluva vinkuminen (inspiratorinen stridor), johon liittyy vaikeammissa tapauksissa sisäänhengitysvaikeus. Joskus oireena on lisäksi nielemisvaikeutta. Lievemmissä tapauksissa oireena voi olla vain pitkäkestoinen yskä ja äänenkäheys. Yleensä oireet ovat havaittavissa heti syntymästä lähtien. Ne voivat olla ajoittaisia ja liittyä esimerkiksi hengitystieinfektioihin, joiden aiheuttama limakalvoturvotus voi pahentaa hengitystieahtaumaa
- [Kurkunpään fysiologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaan-fysiologia/12896/) - Kurkunpään ensisijainen tehtävä on suojata hengitysteitä vieraalta materiaalilta. Niinpä kaikki lihakset yhtä lukuun ottamatta (ks. yllä) tavalla tai toisella sulkevat hengitystiet. Niellessä kurkunpää kohoaa kielentyveä kohden, kurkunkansi painuu alas ja tasku- sekä äänihuulet puristuvat toisiaan vasten. Koko tapahtuma on fylogeneettisesti ja embryologisesti hyvin varhaista perua. Se toimii erittäin luotettavasti ja edellyttää sammuakseen vaurion aivorunkoon, molemminpuolisiin
- [Kurkunpään kehitys ja rakenne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaan-kehitys-ja-rakenne/12883/) - Kurkunpää eli larynx sijaitsee hengitysteiden ja nielun sekä ruokatorven risteyskohdassa. Sen ensisijaisena tehtävänä on suojata hengitysteitä vieraalta materiaalilta sekä mahdollistaa äänen tuottaminen. Kurkunpään äänihuulten yläpuolinen osa kehittyy kolmannesta ja neljännestä kiduspussista (pharyngeal pouch), joista kehittyy myös suuontelo sekä suunielu. Äänihuulet ja äänihuulten alapuolinen osa kehittyvät viidennestä ja kuudennesta kiduspussista, joista saavat alkunsa myös henkitorvi ja
- [Sylkirauhasten sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/sylkirauhasten-sairaudet/12857/) - Sisällys Sylkikivitauti (sialilothiasis) Akuutti sialadeniitti (sialadenitis acuta) Krooninen sialadeniitti (sialadenitis chronica) Nuoruusiän toistuva sylkirauhastulehdus Sialendoskopia Suun kuivuus Sjögrenin oireyhtymä Sialadenoosi Kystat ja ranula Kuolaaminen Sylkirauhasen kasvaimet Sylkikivitauti (sialilothiasis) Sylkikivet ovat varsin tavallisia ja ne voivat olla oireettomiakin. Niitä esiintyy arviolta noin 1 %:lla aikuisväestöstä. Sylkikiven muodostumiseen liittyvät syyt ovat suureksi osaksi tuntemattomia. Kivi on rakenteeltaan
- [Tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/tutkiminen-4/12855/) - Esitiedot, suunpohjan ja sylkirauhasten tarkastelu ja tunnustelu antavat usein oleelliset viitteet taudin laadusta. Sylkirauhasten ja sylkitiehyiden palpaatio bimanuellisti kahden käden avulla kuuluu sylkirauhaspotilaan kliiniseen tutkimukseen (kuva 4.2). Potilaalle tehdään KNK-status ja etenkin koko suun ja nielun alue tutkitaan huolellisesti. Esimerkiksi korvasylkirauhasen syvän lohkon kasvain voi pullistaa etulakikaarta. Kuva 4.2. Suunpohja palpoidaan bimanuellisti kahden käden avulla.
- [Kehitys, rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kehitys-rakenne-ja-toiminta-2/12821/) - Suuria sylkirauhasia on kolme paria kuva (kuva 4.1). Pieniä sylkirauhasia on kaikkialla suun limakalvoilla. Korvasylkirauhanen (glandula parotis) erittää seroosia eritettä. Rauhasen tiehyt aukeaa posken limakalvolle yläposkihampaiden kohdalle. Syljeneritystä välittävät parasympaattiset säikeet tulevat rauhaseen n. glossopharyngeuksesta välikorvan sisäpinnalle sijoittuvan plexus tympanicuksen kautta (ns. Jakobsonin hermo). Rauhasta ympäröi tiivis kapseli. Leikkausten kannalta erityisen merkityksellistä on kasvohermon kulku (ks. Luku
- [Kuorsaus ja obstruktiivinen uniapnea](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kuorsaus-ja-obstruktiivinen-uniapnea/12812/) - Unenaikainen hengityshäiriö Unenaikaiset hengityshäiriöt jaetaan osittaiseen ylähengitystieahtaumaan, obstruktiiviseen ja sentraaliseen uniapneaan. Osittainen ylähengitystieahtauma on yli minuutin kestävä hengitysvirran rajoittuminen ilman täydellistä katkoa tai havahtumista. Siihen liittyy kuorsausta ja hiilidioksidin nousua. Obstruktiivinen uniapnea aiheuttaa toistuvia vähintään 10 sekunnin hengityskatkoksia tai -vaimenemisia unen aikana ylähengitysteiden ahtauman vuoksi. Hengityskatkokset aiheuttavat hapen laskua ja havahtumisia. Esiintyvyyttä mitataan apnea-hypopneaindeksillä (AHI).
- [Ruokatorvi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/ruokatorvi/12795/) - Ruokatorvi yhdistää alanielun mahaporttiin. Ruokatorvi ulottuu 6. kaulanikaman korkeudelta 2 cm pallean alapuolelle. Sen pituus aikuisella on noin 24 cm (20–34 cm) ja maksimiläpimitta noin 2,5 cm. Yläaukeaman osittainen tahdonalainen sulkijalihas on pääasiassa m. cricopharyngeus (UES, upper esophageal sphincter) ja alasulkijana toimii fysiologinen alempi esofageaalinen sfinkteri (LES, lower esophageal sphincter). Ruokatorvessa sisimpänä ovat limakalvo ja
- [Makuaisti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/makuaisti/12791/) - Makuaistin pääte-elimet, makusilmut, sijaitsevat kielen sieni-, lehti- ja vallinystyissä (kuva 3.7). Makusilmujen määrä vaihtelee yksilöllisesti. Eniten niitä on vallinystyissä (n. 250 makusilmua/vallinysty), mutta niitä on myös nystyjen ulkopuolella kielen pinnalla, suulaessa ja nielussa. Makusilmut ovat sipulimaisia rakenteita, jotka sisältävät makureseptorisoluja. Makureseptorisolujen uloimmat karvat työntyvät makuhuokosten kautta suuonteloon. Makureseptorisolut uusiutuvat läpi elämän n. kahden viikon välein.
- [Nieleminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nieleminen/12789/) - Nieleminen jaetaan suu-, nielu- ja ruokatorvivaiheisiin, joista ensimmäinen on tahdonalainen ja kaksi jälkimmäistä ovat refleksinomaisia. Suuvaiheen alussa ruoka pureskellaan valmiiksi nielemistä varten huulten, poskien, kielen, kovan suulaen, hampaiden ja leuan yhteistyönä ja siihen sekoittuu sylkeä. Heikentynyt syljeneritys, leikkausten jälkitilat ja neurologiset sairaudet voivat vaikeuttaa tätä vaihetta. Seuraavaksi kieli työntää ruoan pitkin suulakea lakikaarten eteen. Samalla huulet
- [Pahanhajuinen hengitys (foetor ex ore, halitoosi)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/pahanhajuinen-hengitys-foetor-ex-ore/12787/) - Foetor ex ore ja halitoosi -sanoja käytetään, kun potilas tai muut ihmiset aistivat hengityksen mukana leviävän epämiellyttävän hajun. Ihmisen hajuaisti tottuu nopeasti, eikä oman hengityksensä hajuja aina itse pysty arvioimaan. Pahanhajuinen hengitys voi aiheuttaa potilaalle suurta sosiaalista ja psyykkistä haittaa. Pahanhajuisen hengityksen etiologia on yleensä monitekijäinen. Yleisin syy on suuhygienian laiminlyönti. Ongelmana voi olla karies,
- [Suun ja nielun tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/suun-ja-nielun-tutkiminen/12777/) - Kliinisessä tutkimuksessa tarkastetaan huulten, suun ja nielun limakalvot sekä sylkirauhasten avautumiskohdat. Lisäksi arvioidaan hampaiston ja ikenien kunto, tutkitaan suunpohja ja kielen limakalvo, sivut, alapinta, tyvi sekä liikkuvuus. Nenänielu, kurkunpää ja alanielu tutkitaan peilin avulla. Nielurisat tarkastellaan. Huomiota kiinnitetään risojen liikkuvuuteen ja eritteisyyteen, kun risaa painetaan lastaimella tai vanupuikolla. Kasvainta, tulehdusta tai sylkikivitautia epäiltäessä palpoidaan suunpohja
- [Suun ja nielun toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/suun-ja-nielun-toiminta/12775/) - Suu ja nielu ovat ruuansulatuskanavan ensimmäiset osat. Ne kuuluvat myös hengitysteihin ja vaikuttavat merkittävästi puheen tuottoon. Ruoka hienonnetaan hampaiden avulla. Sylki osallistuu nestetarpeen säätelyyn ja se kostuttaa ja huuhtelee suun limakalvoja. Se on limakalvojen suojaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sylki kostuttaa ruuan ja remineralisoi hampaiden alkavia kovakudosvaurioita. Suun ja nielun limakalvo, sylki suojaavine entsyymeineen ja vasta-aineineen
- [Septumperforaatio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/nenan-kasvojen-alueen-ja-korvanseudun-kiputilat/12721/) - Septumperforaatio eli nenän väliseinän reikä on usein sattumalöydös. Tyyppioireet ovat nenän tukkoisuus, nenäverenvuoto ja nenän karstaisuus. Perforaatio voi myös olla oireeton. Perforaatio diagnosoidaan kliinisesti eturinoskopiassa. Halkaisijaltaan yli 2 cm:n perforaation harvinainen komplikaatio on satulanenä, joka johtuu puutteellisesta nenän väliseinän antamasta tuesta nenän keskiosaan. Septumperforaation aiheuttaa tavallisesti nenän väliseinän vaurio: nenän kaivelu, nenäverenvuodon (molemminpuolinen) hoito, nenävamma,
- [Kuulon kuntoutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kuulon-kuntoitus/12629/) - Sisällys Kuntoutuksen perusteet Kuulon merkitys puheen ja kielen kehitykselle Lasten kuulon kuntoutus Aikuisten kuulon kuntoutus Kuulokojeet Luujohto- ja sisäkorvaistutteet Muut apuvälineet Kommunikaatioterapia Sopeutumisvalmennus Kolmas sektori Kuntoutuksen perusteet Kuulon kuntoutus lisää kuulon alenteisten ihmisten osallisuutta, ylläpitää toimintakykyä ja elämänlaatua. Kuntouttamaton kuulovika johtaa mahdollisesti sosiaaliseen eristäytymiseen. Kuulovika nousee myös yhdeksi merkittävimmäksi muistisairauden riskitekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa. Kuntoutuksen
- [Kuuloseulonnat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kuuloseulonnat/12625/) - Sisällys Lapset Vastasyntyneiden seulonnat Neuvolaseulonnat Kouluseulonnat Asevelvolliset Melualtisteiset työntekijät Lapset Terveydenhuollossa seulontojen tarkoituksena on yleensä sekundaaripreventio eli puuttuminen terveysongelmiin niiden varhaisvaiheessa. Esimerkiksi pienten lasten kuulovikoja halutaan päästä kuntouttamaan ajoissa, jotta niiden vaikutus lapsen kielelliseen kehitykseen olisi mahdollisimman vähäinen. Seulontamenetelmän tulisi olla luotettava, helposti käytettävä, riittävän herkkä (sensitiivinen) ja toisaalta riittävän tarkka (spesifinen). Jos seulonta voidaan
- [Korvaperäinen huimaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/korvaperainen-huimaus-2/12620/) - Sisällys Hyvänlaatuinen asentohuimaus Vestibulaarineuriitti (neuritis vestibularis) Korvaperäisten huimausten kliininen erotusdiagnoosi Hyvänlaatuinen asentohuimaus Hyvänlaatuinen asentohuimaus (benign paroxysmal positional vertigo, BPPV) on yleisin sisäkorvan tasapainoelimestä johtuva huimaus, josta kärsii elämänsä aikana yli 2 % ihmisistä. Potilaat saavat äkillisiä, voimakkaita kiertohuimauskohtauksia tietyissä pään asennoissa tai liikkeiden jälkeen, mutta ovat muutoin oireettomia. BPPV:n aiheuttaa useimmiten utrikuluksesta tai sakkuluksesta irronnut
- [Kasvohermon sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/kasvohermon-sairaudet-2/12613/) - Sisällys Kasvohermon anatomia ja toiminta Kasvohermohalvauksen perifeeriset syyt Kasvohermohalvauspotilaan tutkiminen Perifeerisen kasvohermohalvauksen hoito Kasvohermon anatomia ja toiminta Kasvohermo, nervus facialis, on parillinen 7. aivohermo, jonka tumake sijaitsee aivorungon aivosillassa. Tullessaan aivosillan pintaan kasvohermoon liittyy nukleus salivatorius superiorin kautta kulkeva parasympaattisia säikeitä periferiaan välittävä nervus intermedius. Sen mukana kulkee myös sensorinen säiekimppu (kuva 1.46). Molemmat hermot kulkevat rinnakkain
- [Vestibulaaritutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/vestibulaaritutkimukset/12591/) - Sisällys Silmänliiketutkimukset Videopäännykäisytesti Otoliittitestit Tasapainoelimen laboratoriotutkimukset perustuvat tasapainoelimen ohjaamien silmänliikkeiden (vestibulo-ocular reflex eli VOR) tai tasapainoelimestä pään ja kehon asentoa säätelevien lihasheijasteiden mittaamiseen joko suoraan tai epäsuorasti. Tutkimuksilla pyritään selvittämään kaarikäytävien, otoliittielimen, tasapainohermon ja sentraalisien tasapainojärjestelmien toimintaa. Silmänliiketutkimukset Silmänliikkeitä rekisteröidään tavallisesti pintaelektrodein elektronystagmografian (ENG) avulla tai videokameroin video-okulografialla (VOG). ENG:n tai VOG:n avulla voidaan rekisteröidä
- [Äänes- ja puheaudiometria](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/aanes-ja-puheaudiometria/12530/) - Sisällys Äänesaudiometria Ilmajohtotutkimus Luujohtotutkimus Peiteääni Seulonta-audiometria Audiogrammin merkinnät Audiogrammin tulkinta Kuulovian vaikeusaste Kuulovikatyypin luokittelu Puheaudiometria Äänesaudiometria Audiometri on elektroakustinen kuulontutkimuslaite, jolla annetaan tutkittavalle määritellyn taajuisia ja voimakkuisia ääniä joko kuulokkeilla tai äänikentässä. Audiometrit tulee kalibroida vuoden välein (ja aina, kun herää epäilys, ettei kalibraatio ole kohdallaan), jotta tutkimustulokset ovat luotettavat. Kalibroinnissa audiometrin 0 dB-tasot asetetaan
- [Tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/tutkiminen-6/12507/) - Sisällys Kliininen tutkiminen Ulkokorvan tutkiminen Tärykalvon tutkiminen Kuulon kliininen tutkiminen Äänirautakokeet Kuvantaminen Tasapainon kliininen tutkiminen Kliininen tutkiminen Korvan kliinisellä tutkimisella voidaan usein päästä oikeaan diagnoosiin. Harvoin tarvitaan lisätutkimuksia. Kliinistä tutkimista varten tarvittava perusvälineistö tulee olla jokaisen yleislääkärin vastaanotolla saatavissa. Korvan kliinistä tutkimista varten tarvitaan Otsalamppu Erikokoisia suppiloita Sieglen pumppu ja pneumaattisia suppiloita Korvakäytävän puhdistukseen vanupuikkoja korvasondi huuhteluvälineet imulaite
- [Lasten kuulontutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/lasten-kuulontutkimukset/12557/) - Sisällys Käyttäytymisvastetutkimukset Psykoakustiset tutkimukset Objektiiviset mittaukset Kuulontutkimuksen mahdolliset virhelähteet Lapsen kuuloa on syytä tutkia, jos lapsi ei ole läpäissyt synnytyssairaalan seulontatutkimusta (joko emissio tai aivorunkoherätevastemittaus), vanhemmat epäilevät lapsella olevan kuulonlaskua tai jos lapsella on erityinen riski kuulonlaskuun (vastasyntyneenä tehohoito, sairastettu meningiitti, pään tai kaulan alueen epämuodostuma tai perheessä perinnöllisiä kuulovikoja). Kuulontutkimuksen tavoitteena on määrittää kuulon
- [Otoakustiset emissiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/otoakustiset-emissiot/12551/) - Sisäkorvan ulkokarvasolut kykenevät supistumaan. Supistuessaan ne aiheuttavat tyvikalvon (basilaarimembraanin) värähtelyn, joka puolestaan synnyttää hyvin heikon äänen. Tämä ääni johtuu korvan värähtelysysteemiä pitkin ulospäin. Ääni on kuitenkin niin heikko, että se voidaan havaita ja erottaa ympäristön äänistä vain suorittamalla useita mittauksia ja summaamalla niiden tulokset, jolloin taustahäly nollautuu pois. Lyhyellä ääniärsykkeellä saadaan transienttisyntyinen otoakustinen emissio (TEOAE;
- [Immitanssimittaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/knk-ja-foniatrian-perusteet/immitanssimittaukset/12537/) - Akustisella impedanssilla tarkoitetaan korvan ääntä johtavan systeemin värähtelyvastusta korvaan tulevalle äänelle. Käänteinen käsite on admittanssi, joka siis tarkoittaa helppoutta, jolla tuleva ääni pääsee etenemään värähtelysysteemiin. Näiden kahden käsitteen yhteinen nimi eli yleiskäsite on immittanssi, joka ei siis ota kantaa siihen, puhutaanko vastuksesta vai helppoudesta. Usein käytännössä mitataan admittanssia. Usein käytetään erheellisesti myös termiä impedanssiaudiometria. Termi
- [Psykoosilääkehoidon tulevaisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/psykoosilaakehoidon-tulevaisuus/17371/) - Skitsofrenian lääkehoidossa ensimmäistä kehitysvaihetta edustavat tavanomaiset psykoosilääkkeet, jotka tehoavat erityisesti positiivisiin oireisiin. Niiden pitkäaikaiskäyttöön varsinkin suurilla päiväannoksilla liittyy kuitenkin usein hankalia neurologisia haittavaikutuksia. Tämän takia 1980­- ja 1990­-luvuilla kehitettiin rakenteellisesti toisistaan poikkeavia psykoosilääkkeitä, joiden siedettävyys on parempi. Uudentyyppistä vaikutusmekanismia edustaa aripipratsoli, joka D­2­reseptoreiden salpauksen ohella myös stimuloi niitä ja siten stabiloi niiden toimintaa. Psykoosilääkehoidon kliinisistä
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-108/17367/) - Epileptinen kohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, jonka syynä on laajuudeltaan vaihtelevalla anatomisella aivoalueella tapahtuva poikkeava, liiallinen tai synkroninen hermosolujen sähköinen toiminta. Kohtaus voi ilmetä tajunnanmenetyksenä, kouristuksina, aistin tai käyttäytymisen häiriönä tai ajatusten katkeamisena. Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtökohdasta ja sen leviämisestä aivoissa. Epilepsia on aivojen sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-110/3028/) - Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 20.01.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi. Epilepsiat (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 20.01.2022). Saatavilla
- [Yksittäiset epilepsialääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/yksittaiset-epilepsialaakkeet/2962/) - Brivarasetaami Brivarasetaami on kemiallisesti läheistä sukua levetirasetaamille. Se imeytyy lähes täydellisesti. Plasmassa se sitoutuu vain vähäisessä määrin proteiineihin (n. 18%). Se eliminoituu pääosin metaboloitumalla maksassa asetamidiryhmän hydrolyysin ja CYP2C19-entsyymin kautta. Eliminaation puoliintumisaika on noin 9 tuntia. Lääkeannosta ei tarvitse muuttaa maksan tai munuaisten vajaatoiminnassa. Samanaikaisen karbamatsepiinihoidon aikana brivarasetaamipitoisuudet voivat pienentyä, mutta interaktioilla ei liene kliinistä
- [Pitkittyneen epileptisen kohtauksen ja status epilepticuksen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/pitkittyneen-epileptisen-kohtauksen-ja-status-epilepticuksen-hoito/1093/) - Pitkittynyt epileptinen kohtaus on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä hoitoa. Yli 5 minuuttia kestänyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta (SE). Pitkittynyttä kohtausta on hoidettava mahdollisimman tehokkaasti alusta pitäen, koska hoitovaste heikkenee kohtauksen pitkittyessä, ja jotta hermoston vauriot ja systeemiset haitat voidaan estää. Ellei suoniyhteyttä saada nopeasti avatuksi, suositellaan, että hoito aloitetaan bukkaalisella
- [Epilepsian lääkehoito, raskaus ja sen ehkäisy](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/epilepsian-laakehoito-raskaus-ja-sen-ehkaisy/1091/) - Epilepsiaa sairastavien naisten kohtaustilanteen tulisi olla mahdollisimman hyvä ennen raskautta, ja raskauksien tulisi olla suunniteltuja, mikä edellyttää huolellista raskaudenehkäisyä. Hormonaalinen ehkäisy on sopiva vaihtoehto myös epilepsiaa sairastavalle naiselle. Epilepsialääkkeistä eslikarbatsepiini, fenytoiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini, perampaneeli (yli 8 mg), senobamaatti ja topiramaatti (yli 200 mg/vrk:n annoksina) heikentävät kaikkien ehkäisytablettien, ehkäisykapselin ja -renkaan tehoa merkittävästi. Hormoni- tai kuparikierukka
- [Lääkehoidon lopettaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-lopettaminen/1087/) - Epilepsialääkityksen lopettamista voidaan harkita, kun potilas on ollut 3–5 vuoden ajan kohtaukseton. Kohtausten uusiutumisriski lääkityksen lopettamisen jälkeen on n. 30–60 %, ja se on lääkityksen jatkamiseen nähden yli kaksinkertainen. Suurta uusiutumisriskiä ennustavia tekijöitä ovat suoraan tai toissijaisesti yleistyneiden kohtausten esiintyminen, myokloniset kohtaukset, huono lääkevaste hoidon alussa, useampien epilepsialääkkeen tarve ja aktiivisen epilepsian kesto yli kymmenen vuotta.
- [Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/epilepsialaakkeiden-pitoisuusmaaritykset/1085/) - Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritysten avulla voidaan potilaan hoito suunnitella siten, että hoito on mahdollisimman tehokasta ilman haittavaikutuksia. Epilepsialääkkeen pitoisuuden ja tehon tai haittavaikutusten välillä ei ole yksittäisellä potilaalla tiukkaa yhteyttä. Jos potilas on pitkään kohtaukseton, kun hänen käyttämänsä lääkkeen plasma- tai seerumipitoisuus on terapeuttisen viitealueen alapuolella, lääkeannoksen suurentaminen lääkepitoisuuden nostamiseksi viitealueelle ei paranna hoitotasapainoa vaan lisää haittavaikutusriskiä.
- [Lääkehoidon toteutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-seuranta-2/3027/) - Hoitoa aloitettaessa useimpien lääkkeiden annosta nostetaan asteittain, jotta alkuvaiheen haittavaikutukset voitaisiin minimoida. Nämä haitat ovat tavallisimmin lieviä ja itsestään ohimeneviä. Lääkitystä aloitettaessa potilaan kanssa keskustellaan mahdollisista haittavaikutuksista, ja potilaaseen tulee olla yhteydessä 2–8 viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta hänen vointinsa ja mahdollisten haittavaikutusten arvioimiseksi. Kullekin potilaalle haetaan yksilöllisesti määräytyvä matalin tehokas annos, jolla kohtaukset pysyvät poissa.
- [Lääkehoidon tavoitteet ja lääkehoidon valinta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-tavoitteet-ja-toteutus/1078/) - Epilepsian lääkehoidon tavoitteena on täydellinen kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Lääkitys tulee aloittaa heti, kun epilepsiadiagnoosi on tehty, yleensä kun potilas on saanut vuoden kuluessa kaksi tai useampia ilman altistavia tekijöitä ilmenneitä epileptisiä kohtauksia. Hoito aloitetaan kohtaustyypin sekä mm. iän ja mahdollisten muiden sairauksien mukaan valitulla ensisijaislääkkeellä. Paikallisalkuisen epilepsian ensisijaiseksi lääkkeeksi suositellaan okskarbatsepiinia, pitkävaikutteista karbamatsepiinia tai
- [Patofysiologia ja epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/patofysiologia-ja-epilepsialaakkeiden-vaikutusmekanismit/1074/) - Paikallisalkuisten epilepsioiden patofysiologiassa on olennaista aivovaurion seurauksena syntyvä pesäkkeellinen hermosoluvaurio, joka laukaisee hermosoluverkon uudelleen järjestäytymisen ja välittäjäainereseptoreiden plastiset muutokset. Eräät GABAergiset solut vaurioituvat herkästi, minkä seurauksena GABA-välitteinen inhibitio heikkenee sekä epileptisessä pesäkkeessä että sitä ympäröivillä aivoalueilla. Samanaikaisesti eksitaatio vahvistuu. Kohtauksen aikana neuroneissa tapahtuu toistuvia depolarisaatioita tai jälkipurkauksia. Tämä toiminta leviää ensiksi ympäröiville aivoalueille ja anatomisten
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-113/749/) - Färkkilä M, Nilsson E. Myasthenia gravis. Tehohoito-opas (toim. Takkunen, Ala-Kokko, Perttilä, Ruokonen) Duodecim Jyväskylä 2006;181-185. Lindstrom JM. Acetylcholine receptors and myasthenia. Muscle Nerve 2000; 23: 453–477. Sanders DB, Andrews IP, Barohn RJ ym. Myasthenia gravis. Continuum 1999; 5: 1–128. MS-taudin käypähoitosuositus Airas L, Atula S, Kuusisto H ym. Monoklonaaliset vasta-aineet MS-taudin hoidossa. Duodecim 2018;134(6)565-72 Hauser
- [Amyotrofinen lateraaliskleroosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/multippeli-skleroosi/745/) - Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on maailman yleisin motoneuronitauti ja kolmanneksi yleisin hermostorappeumasairaus Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin jälkeen. ALSiin sairastutaan tyypillisimmin 60-70 vuoden iässä ja nuorilla aikuisilla se on hyvin harvinainen. Lasten yleisin motoneuronitauti on geeniperäinen spinaalinen lihasatrofia (SMA), mutta sen lääkehoitoja ei käsitellä tässä kappaleessa tarkemmin. ALSin insidenssi on luokkaa 1-3/100 000 ja prevalenssi 5-6/100
- [Myasthenia gravis](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/myasthenia-gravis/743/) - Myasthenia gravis (MG) on autoimmuunisairaus ja yleisin hermo-lihasliitoksen toimintaan vaikuttava tauti. Myasteniapotilaalla esiintyy tavallisimmin vasta-aineita asetyylikoliinireseptoreita (AChR) kohtaan. Vasta-aineet aiheuttavat reseptoreiden salpautumisen ja vähenemisen postsynaptisella kalvolla johtaen impulssin kulun heikentymiseen hermo-lihasliitoksessa. Asetyylikoliinin (ACh) vapautuminen presynaptisesti on normaalia. Sairaus on harvinainen, sillä sen esiintyvyys on keskimäärin 12-15/100 000 asukasta, Suomessa arvioidaan olevan n. 900 potilasta. MG:lla
- [Multippeliskleroosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/alzheimerin-tauti-ja-muut-muistisairaudet/741/) - Multippeliskleroosi (MS-tauti) on parantumaton keskushermoston inflammatorinen ja degeneratiivinen autoimmuunisairaus. Sen syntymekanismi on toistaiseksi tuntematon, mutta nykykäsityksen mukaan periferiassa kiertävät ns. autoreaktiiviset lymfosyytit aktivoituvat tunnistaessaan myeliinin proteiineja ja kulkeutuvat veriaivoesteen läpi keskushermostoon, jossa ne aiheuttavat inflammatorisen ja degeneratiivisen reaktion. Tämä johtaa myeliinin, aksoneiden ja neuronien vaurioitumiseen. Keskushermoston inflammatorinen reaktio voi aiheuttaa potilaalle kliinisiä oireita, jolloin sitä
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-107/17313/) - Iho on kehon ulkoisimpana pintana erikoisasemassa lääkehoidon kannalta. Ihotaudeissa voidaan usein paikallishoidolla hoitaa vain sairastunutta osaa ihosta muiden ihoalueiden säästyessä lääkkeen hoitavilta ja haittaavilta vaikutuksilta. Paikallishoidoissa on tärkeää paitsi hoitava lääke, myös se missä ainepohjassa (esimerkiksi voide, geeli tai liuos) niitä laitetaan iholle. Osa paikallishoitoaineista imeytyy ihon läpi, mutta yleensä määrä on niin pieni että
- [Kuiva iho](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kuiva-iho-2/17315/) - Usein puhutaan atooppisesta ihosta, kun tarkoitetaan kuivaa, herkkää ja helposti ärtyvää ihoa. Kuivaihoisuutta on myös muilla kuin atooppista ihottumaa sairastavilla ja atoopikkojen kuivalla iholla ei välttämättä ole havaittavaa ihottumaa. Ihon kuivuuteen altistaa ihon läpäisyesteen puutteellinen toiminta. Myös etenkin ikääntyneen ihon talirauhasten toiminnan heikkeneminen, ihon lipidisynteesin väheneminen ja ihon läpäisyesteen heikkeneminen johtavat lisäksi kuivaan asteatoottiseen ihoon.
- [Ekseema](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/ekseema-2/17317/) - Ekseemalla tarkoitetaan ihon epidermikseen painottuvaa inflammaatiota eli tulehdusta. Ekseemoita on useita eri muotoja ja ne voivat ilmaantua sisäisen tai ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Ulkoisesta tekijästä johtuvat kosketusekseemat jaetaan allergiseen kosketusekseemaan ja ärsytyskosketusekseemaan. Ensimmäinen on viivästynyt allergia ihoa läpäiseville allergisoiville aineille kuten kemikaaleille, hajusteille tai metalleille (nikkeli). Jälkimmäinen on puolestaan ihoa ärsyttävien tekijöiden tai aineiden aiheuttama ihotulehdus,
- [Nokkosrokko ja angioödeema](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nokkosrokko-ja-angioodeema/17319/) - Nokkosihottuma tai nokkosrokko eli urtikaria ei ole itsenäinen sairaus vaan oirekuva, johon kuuluu paukamat ja angioödeema joko yksinään tai molemmat yhdessä. Taustalla voi olla erilaisia laukaisevia tekijöitä kuten infektiot, lääkkeet tai ruoka-aineet, mutta yleisesti syy voi jäädä tuntemattomaksi. Laukaiseva tekijä aiheuttaa syöttösolujen degranulaation ja histamiinin vapautumisen, mikä johtaa nokkospaukaman ja angioödeeman syntyyn. Paukaman ilmestymiseen liittyy
- [Hiustenlähtö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hiustenlahto-2/17321/) - Miestyyppinen kaljuuntuminen (alopecia androgenetica) on luonnollista kaljuuntumista. Suomessa sitä esiintyy jossain mitassa ilmeisesti kaikilla aikuisilla miehillä. Hiukset alkavat harventua heti murrosiän jälkeen. Minoksidiili paikallisesti käytettynä hidastaa hiustenlähtöä etenkin päälaelta. Se vaikuttaa karvafollikkelin rakenteeseen ja kiertoon pidentämällä anageenivaihetta, lyhentämällä telogeenivaihetta ja laajentamalla pienikokoisia karvafollikkeleita, mutta patofysiologista mekanismia ei tunneta. Minoksidiilin annostus on 1 ml 5 %
- [Psoriaasi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/psoriaasi-2/17323/) - Psoriaasi eli hilsetystauti on krooninen tulehdussairaus, jota sairastaa arviolta 1,5-3 % väestöstämme. Psoriaasin taudinkuvaan kuuluu tyypillisesti tarkkarajaiset, hilseilevät läiskät vartalolla, raajoissa, kasvoissa ja hiuspohjassa, kynsimuutokset sekä niveloireet. Alttius psoriaasiin on perinnöllistä ja psoriaasille altistavia geenilokuksia ja geenivariantteja on identifioitu useita. Psoriaasin puhkeamista ja myöhemmin taudin pahenemista voivat aiheuttaa infektiot, hormonaaliset tekijät, eräät lääkkeet ja stressi.
- [Silsasieni-infektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/herpesinfektiot-2/17325/) - Silsasienten eli dermatofyyttien aiheuttamat nivusten, varpaanvälien ja kynsien sieni-infektiot ovat yleisiä. Jalkapohjien, kämmenten, vartalon, parran ja päänahan silsasieni-infektiot ovat harvinaisempia. Varpaanvälien tai nivusten sieni-infektiota edistävät lämpimän taivepaikan suotuisat kasvuolosuhteet. Aiheuttajasieni voidaan tunnistaa sieniviljelyllä tai NhO-tutkimuksella, mutta ihon sieni-infektion diagnoosi voidaan tehdä toisinaan myös kliinisen kuvan ja mahdollisen mikroskooppitutkimuksen perusteella. Kynsien sieni-infektio sen sijaan on aina
- [Herpesinfektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/herpesinfektiot-3/17328/) - Herpesinfektioista käsitellään tässä vain Herpes simplex ja Varicella zoster -virusten aiheuttamia tulehduksia. Herpes simplex -infektion on jokainen sairastanut, ja useimmat ovat saaneet myös Varicella zoster -tartunnan. Herpes simplex -viruksia tunnetaan kaksi päätyyppiä, herpesvirus 1 ja 2 (HSV 1 ja 2). Edellinen aiheuttaa tavallisesti huulien ja suun infektion, jälkimmäinen tyypillisesti genitaalien infektion. Primaari suuinfektio lapsuudessa ja
- [Akne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/akne-2/17330/) - Akne on yleinen, erityisesti nuoria, mutta myös vanhempia ihmisiä kiusaava ihosairaus. Arviolta n. 90% nuorista kärsii jonkinasteisesta finnitaudista. Aknen patogeneesissä tunnetaan varsin hyvin tekijöitä, joihin voidaan paikallishoidolla tai sisäisellä lääkityksellä vaikuttaa. Aknen syntyyn johtaa hormonaaliselta pohjalta lisääntynyt talirauhasen talineritys ja karvatupen sarveistumishäiriö, joka tukkii talirauhasen eritystiehyenä toimivan käytävän suuaukon johtaen talikertymän eli komedon syntyyn. Tukkeutuneen
- [Märkäbakteeri-infektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/markabakteeri-infektiot-2/17332/) - Iho toimii tärkeänä suojamuurina ympäristön mikrobien hyökkäyksiä vastaan. Tärkeimpiä suojakeinoja infektioita vastaan ovat ihon eheys, viileys, kuivuus, hapan pH sekä antimikrobiaaliset peptidit. Infektioportteina mikrobeille toimivat iholla olevat naarmut ja rikkoumat. Taipeiden lämmin ja kostea, alkaalinen ympäristö toimii mikrobeille suotuisana elinympäristönä. Bakteereista yleisimpiä ihoinfektion aiheuttajia ovat märkäbakteerit eli stafylokokit ja streptokokit. Staphylococcus aureuksen raavittuun tai rikkoutuneeseen
- [Syöpäläiset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/syopalaiset-2/17334/) - Syyhy Ihmisen syyhypunkin (Sarcoptes scabiei var hominis) aiheuttamaa syyhyä esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Tarttuminen tapahtuu läheisenä tai toistuvana kosketustartuntana, erityisesti nuorilla aikuisilla seksikontaktissa tai samassa sängyssä nukuttaessa. Perheissä ja kouluissa voi esiintyä syyhyepidemioita, samoin vanhusten ja kehitysvammaisten hoitolaitoksissa, joissa syyhy voi tarttua myös hoitohenkilöstöön. Ihon pinnalla hedelmöittynyt naaraspunkki kaivaa orvasketeen käytävän, johon se munii.
- [Aktiinikeratoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/aktiinikeratoosi/17336/) - Aktiinikeratoosi on premaligni okasolusyövän esiaste, joita esiintyy UV-säteilyn vaurioittamalla iholla. Kliinisesti aktiinikeratoosi näyttäytyy tyypillisimmillään karheana ja punertavana läiskänä. Aktiinikeratoosilla on riski kehittyä hoitamattomana invasiiviseksi okasolusyöväksi ja sen esiintyminen on vahva osoitus lisääntyneestä ihosyöpäriskistä ja auringolta suojautumisen tarpeesta. Yksittäiset ja ohuet aktiinikeratoosit voidaan hoitaa voidehoidoilla (imikimodi). Imikimodivoidetta (5 %) käytetään ihomuutosalueelle 3 päivänä viikossa 4 viikon
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-175/17338/) - Atooppinen ekseema. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 30.6.2023). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi Hannuksela-Svahn A, Hannuksela M. Ihotautien paikallishoito ja ultraviolettivalohoito. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T ja Suhonen R. Ihotaudit. 1. painos. Duodecim, Helsinki 2011: 280-290 Ihoinfektiot. Käypä hoito -suositus.
- [Muistilista](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/muistilista-57/17311/) - Yleisimmät ihotaudit, joita lääkäri kohtaa ovat ihoinfektiot, ekseemat, nokkosrokko, psoriaasi, akne ja ihokasvaimet sekä niiden esiasteet Noin puolella ihotautipotilaista on ekseema Ihotautipotilaan hoidon perusperiaate on hoitaa aina paikallishoidolla ja tarvittaessa systeemisellä lääkityksellä Paikallishoidolla saadaan täsmähoito ihottuma-alueelle ja vältetään systeeminen altistus lääkeaineelle
- [Sydämen tahdistinhoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/sydamen-tahdistinhoito/154/) - Tahdistinhoidon tarkoituksena on estää sydämen hidaslyöntisyys tai sen uhka. Tahdistinhoitoa käytetään myös sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja ehkäisemään kuolleisuutta kammioperäisiin rytmihäiriöihin suuren riskin potilailla sekä jo sydänpysähdyksen saaneilla. Hitaan sykkeen tahdistinhoito Tahdistinhoidon aiheellisuuteen hitaassa sykkeessä tai sen uhatessa vaikuttavat hidaslyöntisyyden aiheuttaja, potilaan oireet sekä taustalla olevan sairauden tai tilan luonnollinen kulku. Pääsääntönä on, että tahdistinhoito on
- [Rytmihäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/rytmihairiot/134/) - Rytmihäiriöillä tarkoitetaan poikkeavaa sydämen rytmiä. Rytmihäiriöt vaihtelevat viattomista tuntemuksista hengenvaarallisiin, tajuntaa sumentaviin rytmihäiriöihin. Kliinisesti tarkoituksenmukaista on jakaa rytmihäiriöt hitaisiin ja nopeisiin rytmihäiriöihin. Hitaan rytmihäiriön syynä on joko sinus- tai eteis-kammiosolmukkeen vika. Niiden hoidossa sydämen tahdistuksella on keskeinen asema (katso luku Sydämen tahdistinhoito). Nopeat rytmihäiriöt jaetaan eteis- ja kammioperäisiin. Akuutissa vaiheessa nopeiden rytmihäiriöiden suhteen on oleellista
- [Krooninen sepelvaltimotauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/krooninen-sepelvaltimotauti/102/) - Epidemiologisen tiedon perusteella sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa noin 300 000 ihmistä. Vuoden 2022 lopussa Kela:n erityiskorvausta sai krooniseen sepelvaltimotaudin takia 170 000 suomalaista (66 % miehiä). Vaikka työikäisen väestön sairastavuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt tuntuvasti tehokkaan ennaltaehkäisyn myötä, on sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa edelleen korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa aiheuttaen n. viidenneksen kaikista miesten ja kahdeksanneksen naisten kuolemista (kuva 2.7). Sepelvaltimotaudin
- [Kohonnut verenpaine](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kohonnut-verenpaine/86/) - Yleistä Kohonnut verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä. Se on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 10,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät verenpaineen noustessa ilman selvää systolisen tai diastolisen verenpaineen kynnysarvoa. Kohonneen verenpaineen epidemiologia Väestön keskimääräinen verenpaine nousee iän myötä. Diastolisen paineen keskiarvo suurenee noin 55
- [Sydänpotilaan leikkauskelpoisuuden arvioiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/sydanpotilaan-leikkauskelpoisuuden-arvioiminen/177/) - Sydän- ja verisuonitapahtumat ovat tavallisimpia ei-sydänkirurgisiin leikkauksiin liittyviä komplikaatioita. Sydänkuoleman ilmaantuvuus leikkauksissa on arvioitu olevan EU:n alueella 0,5–1,5 % ja merkittävän sydänkomplikaation vastaavasti 2,0–3,5 %. Käynnissä oleva väestön ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi perioperatiiviseen potilashoitoon. Yli 75-vuotiailla esiintyy suurissa leikkauksissa kaksinkertainen määrä vakavia perioperatiivisia kardiovaskulaarisia komplikaatioita ja arviolta vuoteen 2030 mennessä viidesosa yli 75-vuotiaista joutuu leikkaukseen vuosittain.
- [Infektioendokardiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/infektioendokardiitti/175/) - Endokardiitti tarkoittaa sydämen läppärakenteiden ja sisäkalvon (endokardiumin) tulehdusta. Yleisimmin endokardiitti on bakteerien tai sienten aiheuttama, mutta tauti voi olla myös tromboottinen, jolloin puhutaan non-bakteriellista endokardiitista. Tässä artikkelissa käsitellään vain infektioendokardiittia. Endokardiitti on edelleen vaikea sairaus, johon liittyy huomattava sairastavuus ja kuolleisuus. Diagnoosin perustana on tyypillinen kuvantamislöydös sydämen ultraäänitutkimuksessa tai tietokonetomografiassa, ja positiivinen veriviljelytulos. Hoito perustuu
- [Perikardiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/perikardiitti/173/) - Sydänlihasta ympäröivä sydänpussi, perikardium, koostuu kahdesta kerroksesta. Ohut viskeraalinen perikardium verhoaa sydämen ulkopintaa ja pääasiassa kollageenista koostuva paksumpi parietaalinen perikardium on ulompi kerros. Lehtien välisiä pintoja verhoaa perikardiumonteloon seroosia nestettä erittävä mesoteelisolukko. Voiteluaineena toimivaa perikardiumnestettä on normaalisti alle 50 ml. Määritelmä Sydänpussin tulehtuessa on kyseessä perikardiitti. Perikardiitit luokitellaan yleensä aiheuttajan mukaan (taulukko 2.46). Virukset ovat
- [Myokardiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/myokardiitti/171/) - Myokardiitti on sydänlihaksen tulehduksellinen sairaus. Tulehdus on tavallisesti paikallista tai monipesäkkeistä, joskus diffuusia. Taudin oirekuva vaihtelee epäspesifisestä sydänoireilusta vaikeaan sydämen vajaatoimintaan. Valtaosa myokardiiteista liittyy infektiotauteihin. Myös monet systeemitaudit voivat ilmentyä sydänlihastulehduksena. Infektiomyokardiitti on yleensä akuutti ja paranee itsestään, mutta myös kroonistuminen on mahdollista. Keston ja aiheuttajan lisäksi myokardiitti voidaan luokitella sydämen tulehdussolujen tyypin mukaisesti: lymfosytaarinen
- [Keuhkoverenpainetauti (pulmonaalihypertensio)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/keuhkoverenpainetauti-pulmonaalihypertensio/169/) - Tavallisimmat syyt kohonneeseen keuhkoverenpaineeseen ovat sydämen vasemman puolen vajaatoiminta (mm. hypertensio, sepelvaltimotauti, läppäviat) ja hypoksemiaa aiheuttavat keuhkosairaudet (mm. keuhkoahtautumatauti ja keuhkofibroosi). Näissä potilasryhmissä kohonneen keuhkoverenpaineen hoito kohdistuu perussairauksien hoitoon. Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH) ja krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio (KTEPH) ovat harvinaisia sairauksia, joita voidaan hoitaa lääkehoidoilla ja toimenpiteillä. Epäiltäessä kohonnutta keuhkoverenpainetta potilaille tehdään sydämen ultraäänitutkimus ja
- [Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/syva-laskimotukos-ja-keuhkoembolia/2295/) - Yleistä Syvälle laskiotukokselle (SLT) altistavat verisuonen seinämän vaurio (esim. yläraajan poikkeavan rasituksen takia), hidastunut verenvirtaus (esim. immobilisaation tai kompression takia) sekä lisääntynyt tromboositaipumus (mm. maligniteetin, trauman tai geneettisen tromboosialttiuden takia). SLT:n ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi on arvioitu tavallisessa väestössä 1–2/1 000. Noin puolella SLT-potilaista voidaan osoittaa myös oireeton keuhkoembolisaatio ja päinvastoin. KE ja SLT
- [Sydämen läppäviat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/sydamen-lappaviat/128/) - Sydämen läppäviat ovat joko synnynnäisiä tai hankinnaisia vikoja. Synnynnäisesti poikkeava läppä voi aiheuttaa ongelmia vasta aikuisiässä, kuten esimerkiksi kaksiliuskaisen aorttaläpän ennenaikaisesta degeneraatiosta johtuva ahtauma tai vuoto. Hankinnaisista läppävioista selvästi tavallisimmat ovat aorttaläpän ahtauma ja mitraaliläpän vuoto, ne yhdessä kattavat selvästi yli puolet kaikista merkittävistä läppävioista. Läppävikojen esiintyvyys lisääntyy selvästi iän karttuessa yli 65 vuoden, erityisesti
- [Kardiomyopatiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kardiomyopatiat/119/) - Kardiomyopatiat eli sydänlihasrappeumat ovat sairauksia, joissa sydänlihas on rakenteeltaan ja toiminnaltaan normaalista poikkeava. Tässä käsitellään dilatoivaa eli laajentavaa, hypertrofista ja restriktiivistä kardiomyopatiaa sekä oikean kammion arytmogeenista kardiomyopatiaa/arytmogeenistä kardiomyopatiaa. Dilatoiva eli laajentava kardiomyopatia Dilatoivassa kardiomyopatiassa vasemman tai kummankin kammion supistumiskyky heikkenee, lokerot laajenevat ja kammioiden seinämät ohenevat. Sairauteen voi liittyä haarakatkoksia tai AV-johtumisen häiriöitä sekä eteis-
- [Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/sydamen-kroonisen-vajaatoiminnan-diagnostiikka-ja-hoito/1577/) - Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka Sydämen vajaatoiminnan määrittely Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty pumppaamaan riittävän tehokkaasti verta kudoksiin, erityisesti rasituksessa. Sydämen vajaatoiminnan yleisen määritelmän mukaan potilaalla tulee olla sydämen vajaatoiminnan tyypillisiä oireita tai löydöksiä, jotka johtuvat sydämen rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta sekä ainakin yksi seuraavista: natriureettisten peptidien suurentunut pitoisuus tai osoitus sydänsairaudesta johtuvasta keuhko- tai systeemisestä kongestiosta.
- [Dyslipidemiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/dyslipidemiat/97/) - Dyslipidemiapotilaan kokonaisriskin arvio Dyslipidemiassa yksi tai useampi taulukon 2.12 yleisistä lipiditavoitteista ei täyty. Näistä väestötasolla keskeisiä ovat kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l ja LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l. Dyslipidemian merkitystä on kuitenkin aina arvioitava osana yksilön valtimotautien kokonaisriskiä ja LDL-kolesterolitavoitteet säädetään sen mukaan. Terveen henkilön kokonaisriskiä voidaan arvioida erilaisilla laskureilla (esim. FINRISKI-laskuri) sen lisäksi ottaen huomioon potilaan
- [Sydän- ja verisuonitautipotilaan tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/sydan-ja-verisuonitautipotilaan-tutkiminen/84/) - Sydämen kaikututkimuksen ja muiden kuvantamismenetelmien huimasta kehityksestä huolimatta sydämen ja verenkierron tutkimisessa suuri osa informaatiosta saadaan edelleen yksinkertaisin keinoin ilman erikoisvälineitä: kyselemällä, katselemalla, kuuntelemalla ja tunnustelemalla. Näitä täydentävät yksinkertaiset perustutkimukset ovat verenpaineen mittaus ja EKG. Tavallisimpia lisätutkimuksia ovat laboratoriokokeet, thorax-röntgenkuva, kliininen rasituskoe, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti ja sydämen kaikututkimus, jotka ovat nykyään usein saatavilla myös avoterveydenhuollossa. Sen
- [Lihavuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/lihavuus/1151/) - Lihavuuden hoito Kirsi Pietiläinen Yhteenveto Lihavuuden hoito on yksilöllistä, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä. Hoidon perustana ovat elintapamuutokset, jotka tähtäävät paitsi painonhallintaan, myös potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja liitännäissairauksien ehkäisyyn tai hoitoon. Tavoitteena ei ole pelkkä painon pudotus, vaan pysyvät, terveyttä tukevat muutokset syömisessä, liikunnassa, unessa ja muissa elintavoissa. Hoitopolkuun voi sisältyä tarvittaessa lääkitys tai lihavuusleikkaus. Kunnioittava kohtaaminen,
- [Gynekomastia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/gynekomastia/2053/) - Gynekomastian määritelmä Gynekomastialla tarkoitetaan miehen rintarauhasen hyvälaatuista suurentumista siinä määrin, että rauhaskudos on palpoitavissa. Gynekomastian syynä on estrogeenille herkän rintarauhaskudoksen kasvu. Estrogeenit stimuloivat ja androgeenit estävät rintarauhaskudoksen kasvua. Gynekomastian synnyssä vallitsee epäsuhta estrogeeni- ja androgeenivaikutuksen välillä, jolloin niiden suhde muuttuu estrogeeniseen suuntaan. Tilanteen pitkittyessä rintarauhasen sidekudoksen osuus lisääntyy, jolloin gynekomastia voi jäädä pysyväksi. Patogeneesin kannalta
- [Hirsutismi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/hirsutismi/2050/) - Hirsutismin määritelmä Hirsutismilla tarkoitetaan naisen liiallista terminaalisten (paksujen ja tummien) karvojen kasvua miestyyppisillä alueilla. Hirsutismi esiintyy useimmiten lievänä 5-10 %:lla naisista. Yleislääkäri joutuu seulomaan joukosta he, joilla hirsutismin takana on endokriininen häiriö, ja jotka tarvitsevat hoitoa. Hirsutismin etiologia Yleisin hirsutismin syy on perinnöllinen taipumus, jolloin kyse ei ole sairaudesta vaan tälle yksilölle normaalista ominaisuudesta. Kun
- [Miehen hypogonadismi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/miehen-hypogonadismi/2048/) - Miehen hypogonadismin syyt Hypogonadismilla tarkoitetaan testosteronin puutetta. Hypogonadismi ennen puberteettia johtaa viivästyneeseen tai kokonaan puuttuvaan murrosiän kehitykseen. Miehen hypogonadismi jaotellaan toiminnalliseen ja elimelliseen muotoon. Tavallisin aikuisiällä ilmenevän hypogonadismin syy on toiminnallinen, jota aiheuttavat lihavuus, metabolinen oireyhtymä, hypotalamusta tai kivesten toimintaa lamaavat lääkeaineet (mm. eturauhassyövän kastraatiohoito, opiaattiryhmän kipulääkkeet, kortisonivalmisteet ja anaboliset steroidit) ja elintavat (runsas alkoholin
- [Polyuria ja ADH:n tai sen vaikutuksen puutos (Diabetes insipidus)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/diabetes-insipidus/2046/) - Antidiureettisen hormonin (ADH) eli arginiinivasopressiinin vaje aiheuttaa hypotalaamisen diabetes insipiduksen (HDI), jonka suositeltu uusi nimitys on ADH:n puutos. Tyypillinen taudinkuva on polyuria-polydipsiaoire. Mikäli ADH ei vaikuta normaalisti munuaisen kokoojaputkien pääsoluissa, kyse on renaalisesta diabetes insipiduksesta (RDI), jonka oireet ovat samankaltaisia, mutta taustasyyt ja hoito eroavat hypotalaamisesta ADH:n puutteesta. Oireina ovat runsas virtsaaminen eli polyuria (yleensä
- [Lisämunuaisen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/lisamunuaisen-sairaudet/1713/) - Lisämunuaisten sairaudet ilmenevät joko hormonien puutteellisena tai liiallisena erityksenä tai kuvantamistutkimuksessa todettavissa olevana kasvaimena. Lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta johtaa Addisonin tautiin. Kuorikerroksen liikatoiminta aiheuttaa Cushingin oireyhtymän, primaarisen aldosteronismin tai naisen hyperandrogenismin. Kuorikerroksen kasvaimet voivat aiheuttaa minkä tahansa yllä esitetyn liikatoiminnan, tai niiden yhdistelmän. Kasvaimet voivat olla myös hormonaalisesti inaktiivisia. Lisämunuaisytimen kasvain, feokromosytooma, johtaa katekoliamiinien liikatuotannon aiheuttamaan
- [Aivolisäkkeen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/aivolisakkeen-sairaudet/1951/) - Herneen kokoinen aivolisäke sijaitsee kallonpohjassa luisessa kuopassa, sellassa ja säätelee kilpirauhasen, lisämunuaisten ja gonadien toimintaa sekä kasvua, rintarauhasta ja vesitaloutta. Kiasma, näköhermojen risteyskohta sijaitsee yleensä suoraan sellan yläpuolella. Aivolisäkkeen sairaudet ilmenevät kasvaimina tai kasvaimenomaisina tulehduksellisina sairauksina. Potilaan oireet johtuvat poikkeavasta aivolisäkehormonien erityksestä (liika- tai vajaatoiminta) tai kasvaimen aiheuttamista paikallisoireista. Aivolisäkkeen kasvaimet Valtaosa aivolisäkekasvaimista ovat hyvänlaatuisia
- [Hypo- ja hypermagnesemia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/hypo-ja-hypermagnesemia/1704/) - Magnesium Magnesium on tärkeä elektrolyytti aineenvaihdunnan säätelyssä. Sitä tarvitaan kofaktorina lukuisissa biologisissa prosesseissa kuten ATP-synteesissä ja verenhyytymiskaskadin säätelyssä. Magnesium osallistuu myös lukuisten elektrolyyttien vaihdunnan säätelyyn. Hypomagnesemia Hypomagnesemian määritelmä Hypomagnesemiassa plasman magnesiumpitoisuus on pienentynyt (alle 0.71 mmol/l). Terveellä normaalia ruokavaliota noudattavalla magnesiumin puutos on harvinainen. Elimistön magnesiummäärä on noin 24 g (1 mol), josta 60 %
- [Kaliumaineenvaihdunnan häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kaliumaineenvaihdunnan-hairiot/1684/) - Kaliumin aineenvaihdunta Kaliumioni on tärkein intrasellulaarinen kationi, josta vain 2 % sijaitsee solujen ulkopuolella. Siksi pienikin muutos kaliumin aineenvaihdunnassa vaikuttaa herkästi plasman kaliumpitoisuuteen. Solukalvon sähköinen jännite ja intrasellulaarinen negatiivinen varaus perustuvat pääosin solunsisäiseen ja -ulkoiseen kaliumin konsentraatiosuhteeseen. Normaali kaliumtasapaino on välttämätön häiriöttömälle hermo- ja lihastoiminnalle, koska kalium säätelee solun tilavuutta, pH:ta, entsyymitoimintaa ja DNA-synteesiä. Elimistön
- [Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kalsiumaineenvaihdunnan-hairiot/1689/) - Saara Metso ja Niina Matikainen (Alkuperäiset kirjoittajat: Pia Jaatinen ja Saara Metso) Diagnostiikka kalsiumaineenvaihdunnan häiriöissä Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt ilmenevät yleensä hypo- tai hyperkalsemiana, hyperkalsiuriana ja/tai luun metabolisina sairauksina (osteoporoosi, osteomalasia, riisitauti, renaalinen osteodystrofia). Näiden tutkimisessa tärkeimpiä ovat seerumin tai plasman ja vuorokausivirtsan kalsiumin, fosfaatin, D-25-vitamiinin ja kreatiniinin määritykset. Myös seerumin intaktin parathormonin, magnesiumin, alkalisen fosfataasin ja
- [Natriumaineenvaihdunnan häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/natriumaineenvaihdunnan-hairiot/1679/) - Natriumin aineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisimpiä elektrolyyttitasapainon ongelmia ja usein diagnostisia sekä hoidollisia haasteita kliinikolle. Sekä hypo- että hypernatremia yhdistyvät lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja lievät hyponatremian muodot vaikeuttavat potilaan perussairautta. Neurologiset oireet ovat tyypillisin natriumaineenvaihdunnan häiriön merkki. Plasman normaalin natriumpitoisuuden viitealue on suhteellisen kapea, noin 137–145 mmol/l. Plasman osmolaliteetista 86 % riippuu plasman natriumpitoisuudesta ja voidaan laskea
- [Kilpirauhasen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kilpirauhasen-sairaudet/1654/) - Kilpirauhasen sairaudet ovat diabeteksen jälkeen yleisin endokriinisten sairauksien ryhmä. Näitä ovat vajaa- tai liikatoiminta, kilpirauhasen tulehdus tai kilpirauhasen suurentuminen tai kasvain. Huolellinen anamneesi ja potilaan kliininen tutkiminen ovat diagnoosin perusta ja toimintaa kuvaavat laboratoriotutkimukset sekä kuvantamistutkimukset täydentävät näitä. Anamneesissa kiinnitetään huomiota kilpirauhasen toimintahäiriöön sopiviin yleisoireisiin, joita ovat muutokset lämpötaloudessa, sykkeessä, suolen toiminnassa, painossa tai vireystilassa.
- [Diabetes](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/diabetes/1157/) - Heikki Koistinen (Alkuperäinen kirjoittaja: Vuokko Kallioniemi) Yleistä diabeteksesta Diabeteksen määritelmä Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt voidaan määritellä joko heikentyneeksi glukoosin paastoarvoksi, heikentyneeksi glukoosin siedoksi tai diabetekseksi. Nykyiset raja-arvot on esitetty taulukossa 14.12. WHO:n suosituksen mukaan plasman paastoglukoosi on normaali, kun se on alle 6,1 mmol/l. Rasituskokeen kahden tunnin arvon tulee olla alle 7,8 mmol/l. Jos paastoglukoosi on vähintään
- [Selkärangan degeneratiiviset sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/selkarangan-degeneratiiviset-sairaudet/2337/) - Johdanto Kaula- ja lannerangan kulumamuutokset, mukaan lukien välilevyntyrät (pullistumat), ovat yleisiä jo nuorilla ja kehittyvät kaikille iän myötä. Vain harvalle kehittyy niistä oireita, saati kirurgista hoitoa vaativia oireita. Rangan kulumamuutoksiin vaikuttaa iän lisäksi perimä, mutta myös mm. rasitus, vammat ja ylipaino. Oireisista kulumamuutoksista ja hermopinteistä suurin osa paranee konservatiivisesti. Erityisesti kaularangan kohdalla luisenkin ahtauden aiheuttama
- [Keskushermoston vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/keskushermoston-vammat/2335/) - Vuosittain Suomessa 10 000–15 000 ihmistä saa jonkinasteisen aivovamman ja heistä 6 000 tarvitsee sairaalahoitoa. Keskivaikeita tai vaikeita aivovammoja on vajaat 10 %. Suurin osa aivovammoista ovat kuitenkin lieviä, joihin lyhyt seuranta päivystysosastolla tai sairaalassa riittää. Akuutti keskivaikea tai vaikea aivovamma on neurokirurginen sairaus, jonka tehohoidosta vastaavat ensisijaisesti neurokirurgi sekä anestesiologi, jolla on neuroanestesian erityispätevyys.
- [Rintasyöpäpotilaan diagnostiikka ja hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/rintasyopapotilaan-diagnostiikka-ja-hoito-2/2074/) - Johdanto Yleisyys ja ennuste Rintasyöpä on yleisin naisten syöpä länsimaissa ja se yleistyy kaikkialla. Maailmassa 23 % kaikista naisten syövistä on rintasyöpiä ja noin 14 % naisten syöpäkuolemista on rintasyövän aiheuttamia. Suomen Syöpärekisterin raportin mukaan vuonna 2021 maassamme todettiin 5100 naisen rintasyöpää ja 25 miehen rintasyöpää. Rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus on 2,1-kertaistunut maassamme viimeisten 40
- [Palliatiivinen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/palliatiivinen-hoito-2/2069/) - Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on lääketieteen suuntaus, jonka ensisijaisena tavoitteena on parantaa henkeä uhkaavasta sairaudesta kärsivän potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua. Palliatiivista hoitoa voidaan tarjota potilaalla sairauden missä tahansa vaiheessa, joko itse taudin etenemistä hidastavien hoitojen rinnalla tai kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa, eikä sen ennusteeseen enää voida merkittävästi vaikuttaa tautispesifisillä hoidoilla.
- [Lymfoomat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/lymfoomat/2066/) - Lymfoomien yleisyys Lymfoomia eli imukudossyöpiä todetaan Suomessa noin 1900 vuodessa. Lymfoomat ovat miesten viidenneksi ja naisten kuudenneksi yleisin syöpä. Imukudossyövät ovat jonkin verran yleisempiä miehillä. Lymfoomia esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta sairastumisriski kasvaa iän myötä. Lymfoomien oireet Tavallisin oire on suurentunut imusolmuke kaulalla. Neljäsosalla potilaista on yleisoireita: kuumetta, painonlaskua ja yöhikoilua. Vaikka lymfoomat esiintyvät yleisimmin imusolmukkeissa,
- [Maksa ja sappitiet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/maksa-ja-sappitiet/1697/) - Maksan ja sappiteiden sairaudet Perttu Arkkila (Alkuperäinen kirjoittaja: Martti Färkkilä) Maksan ja sappiteiden sairaudet ovat yleisiä avoterveydenhuollon ongelmia ja ne saattavat aiheuttaa äkillisiä rajujakin oireita tai edetä pitkään täysin oireettomina. Laboratoriotutkimuksilla ei yksin saada selville, onko kyseessä konservatiivisesti hoidettava maksasairaus vai endoskooppisesti hoidettava sappitietukos. Avohoidossa voidaan yksinkertaisilla laboratoriokokeilla, riskipistelaskureilla ja ultraäänitutkimuksella erottaa, onko kyseessä sappitiehyttukoksesta
- [Neuropaattiset kiputilat eli hermovauriokiputilat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/neuropaattiset-kiputilat-eli-hermovauriokiputilat/2331/) - Neuropaattisen kivun käsite, luokittelu ja esiintyvyys Neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu tarkoittaa kiputilaa, jonka syynä on vaurio tai sairaus somatosensorisessa järjestelmässä. Tavallisia neuropaattisia kiputiloja ovat selkärangan sairauksiin liittyvät kivuliaat hermojuurivauriot, ääreishermovammojen jälkeiset neuropaattiset kivut, kivuliaat polyneuropatiat, vyöruusun jälkisärky ja aivoverenkiertohäiriöiden jälkeiset neuropaattiset kiputilat (esimerkiksi talamusinfarktin jälkeinen kipu). Neuropaattiset kivut jaetaan vaurion sijainnin mukaan sentraalisiin ja perifeerisiin
- [Likvorikierron häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/likvorikierron-hairiot/600/) - Hydrokefalus Aivoselkäydinnestettä eli likvoria suodattuu verenkierrosta aivokammioihin aikuisella noin 500 ml vuorokaudessa ja vastaava määrä imeytyy takaisin verenkiertoon lukinkalvon alaisesta tilasta (subaraknoidaalitilasta). Hydrokefaluksella tarkoitetaan tilannetta, jossa tämä tasapaino häiriintyy ja likvorin määrä aivokammioissa kasvaa. Yleensä syynä on likvorin kulkueste joko aivokammioiden välillä (obstruktiivinen hydrokefalus) tai niiden ulkopuolella subaraknoidaalitilassa (kommunikoiva hydrokefalus). Hydrokefaluksen oireet riippuvat siitä, onko
- [Päivystäjän paketti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/paivystajan-paketti/2359/) - Akuutti vatsa Hanna Lampela (Alkuperäiset kirjoittajat: Tom Scheinin ja Ari Leppäniemi) Äkillisen vatsakivun määritelmä Äkillisellä vatsakivulla eli akuutilla vatsalla tarkoitetaan nopeasti alkavaa, uhkaavalta vaikuttavaa ja usein uutena oireena ilmenevää vatsakipua, joka ei helpotu itsestään. Äkillisen vatsakivun syistä osa vaatii päivystysleikkausta, osa sairaalaseurantaa, osa elektiivistä jatkoselvittelyä ja osassa tapauksista diagnoosi jää avoimeksi. Epäspesifi vatsakipu ei ole
- [Proktologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/proktologia/2367/) - Proktologisen potilaan tutkiminen Sinikka Salmenkylä ja Kethe Hermunen Proktologinen tutkimus käsittää peräaukkoa ympäröivän ihon ja peräaukon inspektion sekä anaalikanavan tutkimisen tunnustelemalla (tuseeraus per rektum, TPR) ja proktoskoopin avulla. Tutkiminen suoritetaan potilaan maatessa vasemmalla kyljellä polvet rintaa vasten vedettyinä. Myös gynekologinen asento tai polvi-rinta-asento on mahdollinen. Valolähteen on oltava liikuteltava, mikäli käytössä ei ole LED-valolla varustettua
- [Lihastaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/lihastaudit/2332/) - Yleistä lihastaudeista Nykyarvion perusteella neuromuskulaaritautia sairastavia potilaita on Suomessa yli 10 000. Tuoreimpien arvioiden mukaan lähes 17 000. Tästä määrästä lihastautipotilaiden osuus on yli 6 000, ja perinnöllistä ääreishermosairautta sairastaa yli 2 000 potilasta. Perinnöllisissä neuromuskulaaritaudeissa käytetään tautiluokituksen pohjana sairauksien molekyylitason geenivikaa. Potilaiden diagnostiikka on haastavaa, sillä sairauksien harvinaisuuteen nähden diagnoosinimikkeitä on paljon. Oirekuva samaakin sairautta
- [Vapinat ja Parkinsonin tauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/vapina/568/) - Vapina (tremor) on jonkin ruumiinosan tahatonta, rytmistä, edestakaista liikettä, joka aiheutuu poikkijuovaisen lihaksiston toiminnasta. Vapinaa voi esiintyä missä tahansa ruumiinosassa, mutta tavallisimmin vapisevat yläraajat ja pää. Vapina on erittäin yleinen neurologinen oire; arviolta 5-10 % yli 40-vuotiaista kärsii jonkinlaisesta vapinasta. Vapina voi olla normaali fysiologinen ilmiö tai se on sairauden merkki (patologinen vapina). Vapinan diagnoosissa
- [Päänsärky](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/paansarky/555/) - Päänsärky on tavallisin neurologinen oire. Sen tausta on hyvin monimuotoinen, ja se voi olla paitsi varsin monien sairauksien johtava oire (sekundaariset päänsäryt) myös sairaus sinänsä (primaarit päänsäryt). Primaarit päänsäryt kuten migreeni tai jännityspäänsärky ovat erittäin yleisiä väestössä, ja vaikka niihin liittyy merkittävä haitta elämänlaadun kannalta, ne ovat oleellisesti hyvänlaatuisia. Sekundaarisen päänsäryn taustalla saattaa sen sijaan
- [Potilaan neurologinen tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/potilaan-neurologinen-tutkiminen/553/) - Kliinisen neurologisen tutkimuksen tavoite on auttaa selvittämään, onko potilaalla sairaudesta tai vammasta johtuva hermoston toimintahäiriö, ja pyrkiä määrittämään taso, jolle toimintahäiriö paikantuu. Tavoitetta voidaan nimittää neuroanatomiseksi diagnoosiksi. Kliinistä tutkimusta tarvitaan myös hermostollisen sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman arvioimiseen, jolloin neuroanatominen diagnoosi on jo tiedossa. Hermoston monimutkaisuus saa tavoitteen tuntumaan haasteelliselta, mutta käytännössä ongelman paikallistaminen tietylle tasolle
- [Ääreishermoston sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/areishermoston-sairaudet/576/) - Ääreishermoston sairauksien luokittelu Ääreishermostosairaudet eli neuropatiat jaotellaan vaurion anatomisen jakauman, vaurion mikroanatomisen kohteen ja vaurioituneen hermosäietyypin mukaan seuraavasti: Anatomisen jakaumaan pohjautuen neuropatia voi olla: Yhden hermon vaurio (mononeuropatia) Usean yksittäisen hermon vaurio (multippeli mononeuropatia) Hermopunosvaurio (pleksopatia) Laaja-alainen pituusriippuvainen monihermovaurio (polyneuropatia) Laaja-alainen ei-pituusriippuvainen hermojuurten ja ääreishermojen vaurio (polyradikuliitti) Vaurion mikroanatomisen kohteen mukaan neuropatia voi olla: Aksonaalinen
- [Suoliavanteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/suoliavanteet/1719/) - Avanteella eli stomialla tarkoitetaan tehtyä yhteyttä maha-suolikanavan ja ihon välillä. Stomia voi olla tilapäinen tai pysyvä riippuen avanteen tarpeesta. Avanne voidaan tehdä putkella tai katetrilla tai tavallisemmin nostamalla suolenosa (lenkkiavanne) tai sen pää iholle (pääteavanne). Avanteilla voidaan hoitaa ulosteen ulospääsy, varmistaa alempana sijaitsevan suolisauman paraneminen tai antaa enteraalista ravitsemusta (esim. PEG-letku). Kuva 13.29. PEG. Kuva
- [Herniat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/herniat/1717/) - Nivusseudun tyrät Nivustyrä voi olla synnynnäinen ja voi johtua avoimeksi jääneestä nivuskanavan tuppilisäkkeestä eli processus vaginaliksesta. Nivustyriä on suoria (mediaalinen) ja epäsuoria (lateraalinen). Miehillä epäsuorassa nivustyrässä (kuva 13.24 A) nivuskanavassa työntyy vatsapeitteiden kudoksia kivespussia ja naisilla häpyhuulta kohti. Lateraalinen tyrä saattaa ulottua aina kivespussiin saakka, jolloin puhutaan skrotaaliherniasta. Mediaalinen nivustyrä (kuva 13.24 B) pullistuu suoraan
- [Selkäydinkanavan kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/selkaydinkanavan-kasvaimet/602/) - Selkäydinkanavan kasvaimien esiintyvyys Kaikkein yleisimmät selkärangan kasvaimet ovat etäpesäkkeet liittyen levinneisiin syöpiin. Noin 15 – 30 %:lla levinnyttä syöpää sairastavista potilaista todetaan etäpesäkkeitä selkärangassa. Usein nämä etäpesäkkeet tulevat oireisiksi vasta sairauden loppuvaiheessa, joten niiden hoito on yksilöllistä. Keskushermoston kasvaimista vain noin 15 % sijaitsee selkäydinkanavassa. Suurin osa niistä on hyvänlaatuisia. Suomessa niitä todetaan vuosittain muutamia
- [Polyradikuliitti (Syndroma Guillain-Barré)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/polyradikuliitti-syndroma-guillain-barre/578/) - Taudilla tarkoitetaan yleensä postinfektiöösiä hermojuurten autoimmuunitulehdusta, joka johtaa motorispainotteiseen nousevaan eli askendoivaan, symmetriseen velttohalvaukseen. Polyradikuliitin etiologia Polyradikuliitin etiologia on tuntematon, mutta 70 %:ssa tapauksista sitä edeltää jokin infektio (kampylobakteeri, sytomegalovirus jne.), rokotus, immunomanipulaatio, leikkaus jne. Infektio tms. ilmeisesti laukaisee autoimmuunireaktion, joka aiheuttaa demyelinaation spinaali- ja/tai aivohermojen juurissa. Puhtaasti motorisessa polyradikuliitissa on havaittu suurella osalla (42
- [Tajunnanmenetyskohtaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/tajunnanmenetyskohtaus/2329/) - Tajunnanmenetyskohtauksen määritelmä Lyhytaikaisenkin tajunnanmenetyskohtauksen syyn selvittäminen on tärkeää. Kohtaus voi olla hyvänlaatuinen, mutta myös henkeä uhkaava. Tajunnanmenetyskohtauksella tarkoitetaan tässä äkillistä ja lyhytaikaista tajuttomuutta, johon liittyy lihastonuksen katoaminen ja josta potilas toipuu spontaanisti. Anatomiaa tajunnanmenetykseen liittyen Ihmisen tajuntaa ylläpitää aivorungon laaja hermoverkko, ns. retikulaarinen aktivaatiojärjestelmä (RAS). Aivosolujen, myös RAS:n, riittävä verenkierto, hapetus ja glukoosin saanti riippuvat
- [Ohimovaltimotulehdus eli jättisoluarteriitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/ohimovaltimotulehdus/560/) - Ohimovaltimotulehdus eli jättisoluarteriitti (aiemmin temporaaliarteriitti) on yli 50-vuotiaiden systeemisairaus, joka hoitamattomana johtaa sokeutumiseen ja toisinaan myös muihin iskeemisiin komplikaatioihin. Taudista käytetään nimeä polymyalgia rheumatica silloin, kun lihaskivut ja jäykkyys hallitsevat taudinkuvaa. Ajoissa aloitettu glukokortikoidihoito on tehokas ja pelastaa usein näkökyvyn. Ohimovaltimotulehduksen patofysiologia ja epidemiologia Jättisoluarteriitti on perusluonteeltaan soluvälitteinen autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omia verisuoniaan vastaan.
- [Ohut- ja paksusuoli](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/ohut-ja-paksusuoli/2366/) - Ärtyvän suolen oireyhtymä Markku Hillilä Ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) on pitkäaikainen toiminnallinen vatsavaiva, jonka oireita ovat vatsakivut ja häiriintynyt suolen toiminta, kuten ripuli tai ummetus. Toiminnallinen vaiva tarkoittaa, että oireiden taustalla ei ole todettavissa elimellistä sairautta, kuten tulehdusta tai kasvainta. Suurimmalla osalla potilaista esiintyy lisäksi vatsan turvotusta ja ilmavaivoja, jotka tyypillisesti pahenevat
- [Funktionaalinen neurokirurgia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/funktionaalinen-neurokirurgia/604/) - Epilepsiakirurgia Epilepsian ensisijainen hoito on aina lääkehoito, jonka avulla pyritään saamaan potilas kohtauksettomaksi. Mikäli kohtaukset jatkuvat huolimatta lääkehoidosta, eikä vastetta saavuteta annosnostolla, lääkeaineen vaihdolla eikä yhdistelmälääkityksellä, tulee harkita epilepsian neurokirurgista hoitoa. Epilepsiakirurgialla tarkoitetaan nimenomaan epilepsian hoitamiseksi tehtyä leikkausta riippumatta epilepsian aiheuttajasta. Vaikka epileptinen kohtaus on tavallinen aivokasvaimen ensioire, on esimerkiksi kasvaimen poistoleikkaus harvoin epilepsiakirurgiaa sen
- [Kallonsisäiset kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kallonsisaiset-kasvaimet/2336/) - Kallonsisäiset kasvaimet painavat tai infiltroivat aivoja suljetussa tilassa kallon sisällä. Niiden jako kahteen ryhmään on hoidon ja ennusteen kannalta oleellista: aivokudosta ja aivohermoja dislokoivat ekstra-aksiaaliset kasvaimet – kokonaispoisto on usein mahdollinen ja yleensä parantava hoito. aivokudosta infiltroivat intra-aksiaaliset kasvaimet, etenkin glioomat – kokonaispoisto on harvoin mahdollinen ja harvoin parantava hoito. Keskushermoston kasvaimet metastasoivat aniharvoin muualle
- [Aivoverisuonisairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/aivoverisuonisairaudet/598/) - Aneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto Aneurysmaattinen subaraknoidaalivuoto (SAV) on seurausta aivovaltimoaneurysman puhkeamisesta. Aneurysmaattinen SAV on hengenvaarallinen sairaus, joka edellyttää päivystysluonteista diagnosointia ja neurokirurgista konsultointia. Ilman hoitoa, jopa 65–86 % potilaista menehtyy vuoden sisään. Aneurysmaattisen SAV:n ilmaantuvuus Suomessa on 6–7/100 000/vuosi. Muita syitä SAV:lle (eli ei aneurysmaattiselle SAV:lle) voivat olla esimerkiksi trauma, perimesenkefaalinen SAV, aivojen korjaantuva
- [Ruokatorvi ja mahalaukku](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/ruokatorvi-ja-mahalaukku/2363/) - Nielemisvaikeus Perttu Arkkila Määritelmä ja taustalla olevat syyt Nielemisvaikeus eli dysfagia on hälyttävä oire, joka vaatii pikaista arviointia tarkan syyn määrittämiseksi ja asianmukaisen hoidon aloittamiseksi. Dysfagiasta on hyvä erottaa odynofagia, joka tarkoittaa kivuliasta nielemistä sekä globusoire eli palan tunne kurkussa. Nielemisvaikeus voi johtua rakenteellisesta tai motorisesta syystä. Taustalla voi olla myös jokin neurologinen tai systeemisairaus.
- [MS-tauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/ms-tauti/2334/) - Multippeliskleroosi eli MS-tauti on krooninen, tulehduksellinen sairaus, joka johtaa keskushermoston tulehduspesäkkeisiin valkeassa aineessa ja aivokuorella. Hermosolujen aksoneja ympäröivä myeliinituppi vaurioituu ja tämän seurauksena myös aksoni voi vaurioitua ja kehittyä pysyviä toimintahäiriöitä. Suomessa arvioidaan olevan noin 12,000 MS-tautia sairastavaa, yleisin sairastumisikä on 20–45 vuoden välillä. MS-tauti on 2.5 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. MS-taudista erotetaan kaksi
- [Haima](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/haima-2/2368/) - Krooninen pankreatiitti Leena Kylänpää ja Johanna Louhimo Suomessa kroonisen pankreatiitin insidenssi on 5–10/100 000/vuosi. Yleisin etiologinen tekijä on alkoholin käyttö ja tupakointi on myös merkittävä riskitekijä varsinkin yhdessä alkoholin kanssa. Harvinaisempia syitä ovat tietyt geenivirheet, hypertriglyseridemia, hyperkalsemia, autoimmuuni pankreatiitti, muut sidekudossairaudet, jotkut lääkkeet sekä haimatiehyen obstruktio muusta syystä (esim anatomiset variaatiot tai kasvaimet). Kroonisen pankreatiitin
- [Uusi painos: Korva- nenä- ja kurkkutaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-korvan-sairaudet/16411/)
- [Etusivu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/etusivu-10/17029/) - Tämä on sähköinen versio teoksesta Farmakologia ja Toksikologia. Kirjaudu sisään olemassa olevilla tunnuksilla tai osta oikeus e-kirjaan verkkokaupastamme osoitteessa www.kandidaattikustannus.fi. Farmakologia ja toksikologia –kirjan 11. painos on oman alansa perusteos, jonka laatu on tunnettua ja arvostettua monien aiempien painosten kautta. Kirjan taustalla on lukijaystävällinen sommittelu, selkeä suomenkielinen teksti ja sitä tukevat kuvat. Kirja toimii oppikirjana
- [Puudutteiden metabolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/puudutteiden-metabolia/14694/) - Koska kaikki puudutteet ovat melko rasvaliukoisia, niiden siirtyminen vereen on suhteessa puudutteella infiltroidun kudoksen verenkiertoon ja kääntäen verrannollista kudoksen kykyyn sitoa puudutteita. Puuduteliuoksiin lisätyt verisuonia supistavat aineet, kuten adrenaliini ja felypressiini (käytetään sydänsairailla potilailla, joille adrenaliinilisä saattaisi olla haitallinen), pidentävät puudutteen paikallista vaikutusta ja hidastavat veren puudutepitoisuuden suurenemista. Keuhkokudos sitoo voimakkaasti puudutteita, ja se voikin
- [Kadmium (Cd)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kadmium-cd/16320/) - Kadmium on elimistölle vieras metalli, jolle ei tunneta fysiologisia tehtäviä. Se ei muodosta alkyylijohdoksia, joten toksiset yhdisteet ovat suoloja tai oksideja. Kadmium esiintyy malmeissa yhdessä sinkin, kuparin ja lyijyn kanssa, ja myös sen jalostusvaiheet liittyvät näihin metalleihin. Sitä käytetään lejeeringeissä, galvanoimisessa, hitsauspuikoissa, NiCd-akuissa ja -paristoissa ja pigmenttinä maaleissa. Suurin altistus tulee ravinnosta (keskimäärin 10–40 μg/päivä).
- [Altistumisen seuranta ja haittojen torjunta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/altistumisen-seuranta-ja-haittojen-torjunta/16393/) - Yritysten ennakoivalla velvollisuudella kemikaalien turvallisesta käsittelystä ja työntekijöiden terveyden seurannasta on erittäin tärkeä merkitys työperäisten sairauksien torjunnassa, sillä todetuista sairaustapauksista ja toksikologisesta tutkimuksesta on vielä mutkikas ja hidas tie lainsäädännön muuttamiseen. Työterveyshuoltolain perusteella yrityksillä on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työterveyshuollosta ostamalla palvelut esim. terveyskeskuksesta tai palkkaamalla työterveyshenkilöstö itse. Työterveyshuollon tavoitteena on tarjota asiantuntijatietoaan työolojen kehittämiseen torjuttaessa
- [Kemikaaleille altistuminen työympäristössä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kemikaaleille-altistuminen-tyoymparistossa/16383/) - Työtoksikologiassa on tärkeä suure on altistuminen. Altistumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijä on kosketuksissa aineen tai tekijän kanssa vaihtoalueidensa välityksellä. Vaihtoalueita ovat hengitystiet, iho, silmät ja ruoansulatuskanava. Altistuminen johtaa tai on johtamatta aineen imeytymiseen tai energian absorboitumiseen elimistöön vaihtoalueiden kautta. Aineen imeytyminen voi sitten aiheuttaa tai olla aiheuttamatta haitallisia tai muita vaikutuksia ihmisen terveyteen. Pelkkä altistuminen
- [Työtoksikologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tyotoksikologia/16380/) - Työtoksikologia kohdistuu työympäristössä käytettävien kemiallisten yhdisteiden sekä biologisten ja fysikaalisten altisteiden työntekijöille aiheuttamien terveysvaikutusten arviointiin ja niiden torjuntaan. Työtoksikologiassa käytetään toksisuuden testauksessa ja vaikutusmekanismien selvittämisessä samoja in vitro- ja in vivo -testejä kuin muussakin toksikologisessa tutkimuksessa. Siten työtoksikologian ja muun toksikologian tutkimuksen ja tavoitteiden välillä ei ole periaatteellista eroa. Työ- ja ympäristötoksikologia (luku 80) tutkivat
- [Ympäristön muut orgaaniset aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ympariston-muut-orgaaniset-aineet/16357/) - Teollistuminen on lisännyt ympäristöömme lukuisia aineita, joita ei ole sinne levitetty tahallisesti kuten torjunta-aineita, vaan jotka ovat joutuneet ilmaan tai veteen eri toimintojen sivutuotteina. Niiden pitkäaikaishaitat ovat osittain tuntemattomia, ja niiden pysyvyys on haitallisuutta lisäävä tekijä, kuten torjunta-aineidenkin. Juomavesien halogenoidut epäpuhtaudet Halogenoituja pienimolekyylisiä hiilivetyjä, kuten kloroformia ja muita bromitettuja tai klooritettuja metaanijohdoksia, on jo luonnonvesissä,
- [Sienitautien torjunta-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sienitautien-torjunta-aineet/16353/) - Tunnetuimmat fungisidit ovat orgaanisia elohopeayhdisteitä, lähinnä alkoksialkyyliyhdisteitä. Niiden toksisuus muistuttaa metyylielohopean toksisuutta (luku 78). Orgaaniset elohopeayhdisteet ovat tehokkuutensa takia monissa maissa (ei Suomessa) yhä käytössä peittausaineina, vaikka niiden pitkäaikaishaitat ovat ilmeiset. Benomyyli ja tiofanaattimetyyli Benomyyli on laajasti käytetty fungisidi, ja sitä käytetään sekä viljan peittausaineena että oraiden homeentorjuntaan, hedelmien ja marjojen homeentorjuntaan ja muihin vastaaviin
- [Rikkakasvien torjunta-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rikkakasvien-torjunta-aineet/16341/) - Koska kasvien ja nisäkkäiden fysiologian erot ovat varsin suuret, on kyetty kehittämään rikkaruohojen torjunta-aineita, joilla ei ole merkittäviä myrkkyvaikutuksia nisäkkäille. Tämä ei ole kuitenkaan poikkeukseton sääntö, vaan osa herbisideistä on erittäin toksisia. Suomessa toksisimmat (mm. parakvatti ja dinitrofenolit) on poistettu markkinoilta, mutta monissa muissa maissa niitä käytetään. Herbisidien pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta koska altistumista
- [Hyönteistentorjunta-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hyonteistentorjunta-aineet/16336/) - Kasvikunnasta saatavat hyönteismyrkyt Pyretriinit ja synteettiset pyretroidit ovat suhteellisen turvallisuutensa takia tulleet nopeasti yhä yleisempään käyttöön. Niiden LD50 jyrsijöille on useita satoja milligrammoja kiloa kohti. Hyönteisille ne ovat yli 2 000 kertaa toksisempia kuin nisäkkäille. Nisäkkäissä ne imeytyvät huonosti ihon läpi ja metaboloituvat nopeasti myrkyttömiksi metaboliiteiksi. Luonnon pyretriinit aiheuttavat kuitenkin herkästi allergisia reaktioita, ihottumia, astmaa
- [Mykotoksiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mykotoksiinit/16306/) - Monilla sienten syntetisoimilla aineilla on huomattava lääkkeellinen tai toksikologinen merkitys (antibiootit, kasvainten kemoterapia-aineet, siklosporiini). Sienten itiöissä ja rihmastossa esiintyviä ja kasvualustaan erittämiä myrkyllisiä aineita kutsutaan mykotoksiineiksi. Niitä tunnetaan yli 300. Monet sienet voivat tuottaa useaa toksiinia ja moni toksiini voi olla usean eri sienilajin tuottamaa. Rehuissa ja ihmisen ravintoaineissa voi esiintyä mm. Aspergillus-, Fusarium- ja
- [Muut myrkylliset sienet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-myrkylliset-sienet/16300/) - Eräissä risakkaissa (Inocybe) ja myrkkymalikassa (Clitocybe dealbata) esiintyvä muskariini vaikuttaa parasympaattisen hermoston muskariinireseptoreihin (ks. luku 11). Nopeasti (15 min–2 h), alkavan myrkytyksen oireita ovat hikoilu, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, lisääntynyt syljen, kyynelten ja keuhkoputkien liman eritys, mioosi ja näön hämärtyminen. Oireet häviävät alle 12 tunnissa ja ennuste hoidossa on yleensä hyvä. Eräät madonlakit (Psilocybe), kirjoheltat (Panaeolus)
- [Punakärpässieni ja sen sukuiset kärpässienet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/punakarpassieni-ja-sen-sukuiset-karpassienet/16297/) - Punakärpässieni (Amanita muscaria), ruskokärpässieni (A. regalis) ja pantterikärpässieni (A. pantherina) tuottavat glutamatergistä iboteenihappoa ja siitä dekarboksyloitumalla muodostuvaa GABAergistä muskimolia (luku 9). Myrkytysoireet alkavat nopeasti ja ovat voimakkaimmillaan 2-3 tuntia sienten nauttimisesta. Tärkeimpiä oireita ovat väsymys, mielialan muutokset, huimaus, sekavuus, tajunnan häiriöt (tokkuraisuudesta agitaatioon), kuuma ja kuiva iho, lihasnykäykset ja kouristukset. Hallusinaatioita voi ilmetä. Myrkytyksestä toivutaan
- [Myrkylliset seitikit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/myrkylliset-seitikit/16294/) - Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus, ent. C. speciosissimus), keskieurooppalainen lehtomyrkkyseitikki (C. orellanus) ja eräät muutkin seitikit sisältävät bipyridyylirakenteista toksiinia, orellaniinia. Eri sieniyksilöiden myrkkypitoisuudet vaihtelevat huomattavasti, mutta pienikin pala suippumyrkkyseitikin lakkia voi aiheuttaa vaikean ja pysyvän munuaisvaurion. Orellaniini ei häviä sienistä tavanomaisin ruoanvalmistusmenetelmin, eivätkä ruoansulatusentsyymit hajota sitä. Toksiinin kinetiikka tunnetaan huonosti. Orellaniinia voinee olla munuaiskudoksessa viikkojen tai kuukausien
- [Korvasieni](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/korvasieni/16291/) - Korvasienen (Gyromitra esculenta) toksiinit ovat rakenteeltaan hydratsoneja, joista suurin osa on gyromitriiniä. Se on lämpöä kestävä mutta vesiliukoinen ja haihtuva, joten on muistettava mahdollinen altistuminen hengitysteiden kautta korvasieniä keitettäessä. Väljässä vedessä keittäminen poistaa gyromitriinin sienistä tehokkaammin kuin kuivaaminen. Keitinvesi sisältää runsaasti toksiineja. Elimistössä toksiineista hydrolysoituu metyyliformyylihydratsiinia, monometyylihydratsiinia ja pieniä määriä muita toksisia metaboliitteja. Vaikutukset kohdistuvat
- [TIETORUUTU L72b](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l72b/16249/) - Syöpäriskin arviointi Koska aineita ja kemikaaleja, joista tarvitaan toksisuustieto riskinarvioon, on paljon, pyritään kehittämään myös muita menetelmiä toksisuuden ennustamiseen. Yhtenä tavoitteena on ymmärtää ja kuvata vaikutusketjuja elimistössä, jotka johtavat tiettyyn toksisuusvasteeseen (AOP, Adverse Outcome Pathway), esimerkiksi rasvamaksan syntymiseen. Kriittisiä muutoksia ketjussa voidaan käyttää haitallisen lopputuloksen ilmenemisen ennustamiseen. Toisaalta pyritään ymmärtämään yksittäisen aineen koko vaikutustapa, kaikki
- [Systemaattinen toksisuuden tutkimus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/systemaattinen-toksisuuden-tutkimus/16230/) - Uuden aineen tutkiminen aloitetaan selvittämällä ensin välitön (akuutti) toksisuus. Rotille tai hiirille, 1–3 eläimelle kerrallaan, annetaan yleensä suun kautta ainetta tietty annos kerta-annoksena. Seuraava annostaso päätetään aina edellisen aiheuttamien oireiden perusteella. Eläinten oireet kirjataan huolellisesti annosta seuraavien kahden viikon ajan. Kokeen aikana mahdollisesti kuolleiden ja kokeen lopussa kaikkien eläinten elimet tutkitaan makroskooppisesti. Akuutin toksisuuden kokeella
- [Kemikaalien aiheuttaman syövän syntyminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kemikaalien-aiheuttaman-syovan-syntyminen/16221/) - Syöpä on solujen hallitsematonta lisääntymistä, joka johtaa kasvainten kehittymiseen. Kemikaalien aiheuttama syöpä on monivaiheinen prosessi (kuva 71–1), jossa initiaatio, promootio ja progressio tuottavat pahanlaatuisen kasvaimen. Syöpä syntyy, kun kaikki sen syntymistä estävät suojamekanismit yksi toisensa jälkeen pettävät. Ihmisen syövistä noin 5-10% arvioidaan johtuvan perinnöllisistä tekijöistä ja 90-95% ympäristötekijöistä. Ympäristötekijöistä ravinnon ja lihavuuden osuus on 30-35%,
- [Kasvinsyöjälajit ja symbioottinen mikrobifloora](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kasvinsyojalajit-ja-symbioottinen-mikrobifloora/16174/) - Nisäkkään elimistö ei kykene tuottamaan sellulaasientsyymeitä ravinnon selluloosan pilkkomiseksi. Kasvinsyöjät ovat ratkaisseet ongelman ruoansulatuskanavan symbioottisen mikrobiflooran avulla. Sopiva pieneliöstö pilkkoo selluloosan β-glukopyranosyylisidokset glukoosiyksiköiden välistä. Lisäksi mikrobistolla on aktiivinen vierasainemetabolia, jota isäntäeläin pyrkii hyödyntämään siirtämällä vieraat aineet syljen ja sapen mukana ruoansulatuskanavan pieneliöiden käsittelyyn. Lähes anaerobisessa tilassa toimiva mikrobimassa käsittelee myös lääkeaineita, jolloin kasvinsyöjän elimistöstä poistuvat
- [Interaktio, synergismi ja antagonismi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/interaktio-synergismi-ja-antagonismi/16133/) - Kahden lääkeaineen (yhteis)vaikutus voi olla synergistinen (samansuuntainen) tai antagonistinen (vastakkainen). Tämä terminologia sopii parhaiten farmakodynaamisiin yhteisvaikutuksiin. Additiivinen vaikutus on kyseessä, jos yhteisvaikutus voidaan ennustaa osa-annosten summan perusteella (1 + 1 = 2). Additiivisuuden kohdalla kahden lääkkeen yhdessä aikaansaamaa vaikutusta voidaan siis periaatteessa arvioida laskemalla annokset yhteen (kuva 65–2). Vaikutuksen muutoksen määrää toki myös se, mikä
- [Lääkkeiden yhteisvaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-yhteisvaikutukset/16129/) - Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on melko yleistä ja monesti välttämätöntäkin. Potilaalla voi olla useita lääkehoitoa vaativia sairauksia, ja yhdenkin sairauden asianmukainen hoito saattaa edellyttää monen lääkeaineen käyttöä. Lääkeaineet saattavat vahvistaa tai estää toistensa vaikutuksia. Usein yhteisvaikutus voidaan ennakoida lääkeaineiden farmakokineettisten tai farmakodynaamisten ominaisuuksien perusteella. Lääkeaineiden kaikkia yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan välttämättä tunneta, vaikka lääke olisi ollut
- [Lääkitys maksa- ja munuaissairauksien yhteydessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakitys-maksa-ja-munuaissairauksien-yhteydessa/16118/) - Maksasairaudet Lääkkeen annostelu (lääkeannoksen määrääminen*) lievää maksasairautta sairastaville on harvoin ongelmallista. Sen sijaan vaikeassa maksan vajaatoiminnassa lääkeaineiden sitoutumisessa proteiineihin, maksan verenvirtauksessa, lääkeaineiden jakautumisessa, metaboliassa ja reseptoriherkkyydessä voi tapahtua kliinisesti merkittäviä muutoksia. Monet lääkeaineet voivat provosoida maksan vaikean vajaatoiminnan yhteydessä maksakooman. Tällaisia aineita ovat mm. useat opioidit, sedatiivit ja muut psyykenlääkkeet. Myös diureettien varomaton käyttö voi
- [Eräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/eraita-kliinisen-farmakologian-peruskysymyksia/16115/) - Iän vaikutus Vastasyntyneet ja pikkulapset Vastasyntyneillä ruoansulatuskanavan rakenne ja toiminnat, kuten sapen erittyminen, ovat kypsymättömiä ensimmäisten kuukausien aikana, ja tämä vaikuttaa myös lääkeaineiden imeytymiseen suun kautta annettaessa. Esimerkiksi suoliston kauttakulkuaika on pikkulapsilla lyhyempi kuin aikuisilla, mikä voi vaikuttaa mm. hitaasti imeytyvien valmisteiden farmakokinetiikkaan. Lisäksi vastasyntyneillä mahan pH on korkeampi ja sappihappojen erittyminen vähäisempää kuin aikuisilla.
- [TIETORUUTU L61](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l61/16080/) - Hormonaaliset syöpähoidot Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat hormonaalisten syöpähoitojen tärkeimmät kohteet. Myös endometriumsyöpä ja edenneen munasarjasyövän tietyt muodot ovat hormonaalisen hoidon kohteita. Valtaosa rintasyövistä (n. 80%) on estrogeenireseptoripositiivisia (ER+) ja estrogeenin (E) säätelemiä (kuva 41-5). Lähes kaikki eturauhassyövät ilmentävät androgeenireseptoria (AR) ja ovat androgeenin (A) säätelemiä. Käytössä olevat pienimolekyyliset hormonaaliset lääkeaineet tunkeutuvat syöpäsoluihin ja estävät
- [Immunomoduloivat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/immunomoduloivat-laakkeet/16065/) - Talidomidi, lenalidomidi ja pomalidomidi Talidomidin käyttö sedatiivina ja antiemeettinä päättyi 1960-luvun alussa, kun sen aiheuttamat vaikeat sikiön raajavauriot ja muut kehityshäiriöt tulivat ilmi. Immunomodulatorisen ja anti-inflammatorisen vaikutuksen takia sen rajoitettua käyttöä kuitenkin jatkettiin lepran sekä joidenkin iho- ja autoimmuunitautien hoidossa. Uusi kiinnostus virisi 2000-luvun alussa, kun talidomidilla todettiin verisuonten uudismuodostusta estäviä ominaisuuksia ja sen todettiin
- [Proteasomin estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/proteasomin-estajat/16062/) - Bortetsomibi, karfiltsomibi, iksatsomibi Proteasomit ovat ryhmä sytoplasmassa ja tumassa toimivia katalyyttisiä proteaasikomplekseja. Yhdessä lysosomien ja autofagian kanssa ne vastaavat viallisten ja ylimääräisten proteiinien hajottamisesta soluissa ja huolehtivat näin solujen proteiinihomeostaasista. Ne säätelevät kohdennetusti monia solujen viestintäreittejä ja muita toimintoja ohjaavien proteiinien pitoisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi jakautumisessa tärkeät sykliinit ja tumatekijä NFkB, apoptoosissa keskeiset p53 ja
- [Proteiinikinaasien estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/proteiinikinaasien-estajat/16053/) - Ihmisellä on noin 500 proteiinikinaasigeeniä. Monet niistä koodittavat solukalvolla tai sytosolissa olevia tyrosiinikinaaseja tai seriini/treoniinikinaaseja. Aktivoituessaan proteiinikinaasit fosforyloivat ATP:n avulla kohdeproteiinien kyseisiä aminohappoja ja saavat aikaan solunsisäisen viestinnän etenemisen. Proteiinikinaaseilla on keskeinen osuus solujen jakautumisen, erilaistumisen ja elinajan säätelyssä. Myös verisuonten uudismuodostuksessa eli angiogeneesissä ja kasvaimen mikroympäristön muovaamisessa aktiiviset endoteelisolujen kasvutekijän (VEGF) reseptorit VEGFR 1,
- [Epigeneettisesti vaikuttavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/epigeneettisesti-vaikuttavat-laakeaineet/16048/) - Epigeneettisellä säätelyllä tarkoitetaan sellaista geenien toiminnan muutosta, joka ei perustu DNA:n emäsjärjestykseen. Koska epigeneettiset säätelyvirheet ovat yleisiä syövän syntymekanismeissa, näihin kohdistuvien lääkeaineiden tutkimus on vilkasta. Tärkeitä epigeneesiin perustuvia DNA:n luennan muutoksia syöpätaudeissa ovat geenien promoottorikohtien sytosiiniemästen (CpG-saa rekkeet) hypermetylaatio, joka estää tuumorisuppressorigeenien ilmenemistä sekä histonivalkuaisten asetylaatio- ja metylaatiomuutoksiin perustuvat rakennemuutokset. Tärkeitä vaikuttavia entsyymejä ovat metyloivat
- [Platinajohdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/platinajohdokset-2/16037/) - Sisplatiini Platinajohdokset ovat kiinteiden syöpäkasvainten hoidossa tärkeitä solunsalpaajia. Sisplatiini on platinan, ammoniumin ja kloridin kompleksi. Intrasellulaaritilassa klooriatomit hydrolysoituvat helposti ja sisplatiini muodostaa kovalenttisiä ristisidoksia DNA-ketjujen sisälle ja välille sekä DNA:n ja proteiinien välille (kuva 60–7). Seurauksena on DNA:n rakenteen muutos ja monien DNA:n toiminnan ja kahden tumisen kannalta keskeisten entsyymien estyminen. Vaurio käynnistää apoptoosin. Sisplatiini
- [Alkyloivat aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alkyloivat-aineet-2/16026/) - Alkyloivien aineiden alkyyliryhmät (esimerkiksi metyyli-, etyyli-) muodostavat reaktiivisten välimetaboliittien kautta kovalenttisidoksia biologisesti tärkeiden ryhmien, kuten fosfaatti-, amino-, sulfhydryyli-, hydroksyyli-, karboksyyli- ja imidatsoliryhmien kanssa. Sytotoksinen vaikutus perustuu pääosin DNA:n alkylointiin. Erityisesti guaniinin 7-asemassa oleva typpiatomi alkyloituu helposti. Alkyloivat aineet, joissa on kaksi alkyloivaa ryhmää, muodostavat sidoksia DNA-ketjun sisällä, kahden DNA-ketjun välille (kuva 60–5) tai DNA:n ja
- [Solunsalpaajat ja muut perinteiset syöpälääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/solunsalpaajat-ja-muut-perinteiset-syopalaakkeet/16001/) - Antimetaboliitit Solujen tasapainoinen deoksinukleotidien tuotanto on tärkeää DNA:n synteesin ja sen vaurioiden korjaamisen kannalta. Antimetaboliitit muistuttavat rakenteeltaan normaaleja nukleiinihappojen emäksiä tai foolihapon aineenvaihdunnan tuotteita. Merkaptopuriini, atsatiopriini, tioguaniini, fludarabiini, kladribiini, klofarabiini ja nelarabiini ovat DNA:n puriinien analogeja, fluorourasiili, kapesitabiini, karmofuuri, tegafuuri, trifluridiini, sytarabiini, gemsitabiini, atsasitidiini ja desitabiini pyrimidiinianalogeja. Metotreksaatti ja pemetreksedi ovat foolihappoanalogeja ja hydroksikarbamidi eli
- [TIETORUUTU L59b](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l59b/15998/) - Syöpähoitojen sydänhaittavaikutukset Kardio-onkologia Yhä useampi syöpäpotilas joko paranee tai elää useita vuosia sairauden kanssa. Tällöin syöpähoitojen pitkäaikaishaittavaikutukset korostuvat. Useat syöpähoidot aiheuttavat eri mekanismein riskiä sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen. Aiempi hoitamaton sydänsairaus saattaa myös estää tehokkaiden syöpähoitojen toteuttamista. Kardio-onkologia pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen optimoimalla potilaan sydänlääkitystä ja elintapariskitekijöitä tarvittaessa jo ennen syöpähoitoja sekä tunnistamalla ja
- [Solujen jakautuminen ja ohjelmoitunut kuolema, apoptoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/solujen-jakautuminen-ja-ohjelmoitunut-kuolema-apoptoosi/15987/) - Elimistön normaalien solujen jakautuminen, erilaistuminen ja fysiologinen ohjelmoitunut solukuolema, apoptoosi, ovat tarkan säätelyn alaisia. Pysyäkseen elossa ja jakautuakseen solut tarvitsevat kasvusignaaleja, jotka välittyvät spesifisiä signaaliteitä pitkin solukalvolta sytosoliin ja transkriptiotekijöiden välittäminä DNA:han (kuva 59–1 ja 59–2). Pahanlaatuisissa soluissa jokin tai jotkin jakautumista tai apoptoosia säätelevät järjestelmät toimivat virheellisesti, ja siksi nämä solut saavat kasvuedun. Kasvutekijöiden
- [Syöpälääkkeiden jaottelu ja syöpien lääkehoitojen yleiset periaatteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/syopalaakkeiden-jaottelu-ja-syopien-laakehoitojen-yleiset-periaatteet/15983/) - Pahanlaatuisille kasvaimille on ominaista normaalista säätelystä riippumaton kasvu sekä kyky tunkeutua ympäröiviin kudoksiin ja lähettää etäpesäkkeitä. Syöpäsolujen genomi on usein epästabiili, minkä vuoksi erilaisten alakloonien muodostuminen on tavallista. Monet interaktiot ympäröivien kudosten kanssa, verisuonten uudismuodostus sekä kyky välttää elimistön immunologisia puolustusmekanismeja ovat syövän kasvun kannalta tärkeitä. Syövän hoito on paikallista (kuten leikkaus ja sädehoito) tai
- [Fenoli ja sen johdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fenoli-ja-sen-johdokset/15960/) - Fenoli (karbolihappo) on historiallisesti tärkeä aine. Antiseptien tehoa on verrattu ns. fenolikertoimella, joka määritetään vertaamalla uutta valmistetta fenoliin standardibakteereita käyttäen. Fenolia ei käytetä enää syövyttävän, toksisen ja karsinogeenisen vaikutuksensa vuoksi. Fenolin johdoksia ovat kresoli (metyylifenolien seos) ja sen saippuoitu seos lysoli. Tymoli on noin 30 kertaa fenolia potentimpi. Resorsinolia on eräissä aknelääkkeissä, kosmetiikkatuotteissa ja suuvesissä.
- [Infektioiden ennaltaehkäisy](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/infektioiden-ennaltaehkaisy/15957/) - Infektioita voidaan ehkäistä estämällä patogeenin pääsy elimistöön. Ruoan ja juoman välityksellä elimistöön voi kulkeutua useita viruksia, esimerkiksi norovirus ja hepatiitti A, joiden aiheuttamia infektioita voidaan estää välttämällä kypsentämätöntä ruokaa ja vesijohtovettä riskialueilla. Veren ja suojaamattoman seksin välityksellä tarttuvia infektioita, kuten HIV- ja hepatiitti B -infektioita, voidaan ennaltaehkäistä puhtaiden ruiskujen ja neulojen sekä kondomin käytöllä. Käsihygienia
- [Piperatsiini ja sen johdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/piperatsiini-ja-sen-johdokset/15945/) - Useilla piperatsiinin johdoksilla on antihelminttistä aktiivisuutta, mutta vain piperatsiinia ja dietyylikarbamatsiinia (DEC) käytetään ihmisten hoidossa. Piperatsiini on GABA-agonisti ja siten se lisää kloridikanavien läpäisevyyttä aiheuttaen hyperpolarisaation. Sen seurauksena madon lihakset lamaantuvat, se veltostuu ja poistuu peristaltiikan myötä suolistosta. Dietyylikarbamatsiinilla saattaa olla vielä muitakin, toksisempia vaikutuksia loiseläimiin ja se on tehokkaampi kuin piperatsiini. Piperatsiini ja dietyylikarbamatsiini
- [Matolääkkeet ja ulkoloisten häätöön käytetyt lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/matolaakkeet-ja-ulkoloisten-haatoon-kaytetyt-laakkeet/15937/) - Loistautilääkkeitä ovat alkueläintautilääkkeiden lisäksi matotautien (helmintiaasi) lääkkeet (antihelmintit, vermisidit) ja ulkoloisten häätöaineet. Maailmanlaajuisesti tämä lääkeryhmä on erittäin tärkeä. On arvioitu, että jopa kolmasosalla maailman ihmisistä on yksi tai useampi loismatotartunta. Lisääntyvän matkailun ja maahanmuuton myötä matoinfektiot ovat yleistyneet uudelleen myös Suomessa. Suurinta osaa matoinfektioiden hoitoon tarkoitetuista lääkeaineista ei ole rekisteröity Suomessa, mutta niillä saattaa olla
- [Malarialääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/malarialaakkeet/15928/) - Malaria on yksisoluisen Plasmodium-sukuun kuuluvan alkueläimen aiheuttama kuumetauti. Tartunnan saa vuosittain n. 200 miljoonaa ihmistä, ja heistä noin 1% kuolee, siis 2 ihmistä joka minuutti. Arviolta miljardi ihmistä kantaa malariaparasiitteja veressään koko ajan ja riski sairastua on n. 3 miljardilla. Malariaa levittävät naaraspuoliset Anopheles-suvun hyttyset, joiden elimistössä plasmodi lisääntyy suvullisesti (sporogonia). Suvuton lisääntyminen (skitsogonia) tapahtuu
- [Nitroimidatsolit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nitroimidatsolit/15924/) - Vaikutukset alkueläimiin Nitroimidatsolit ovat pitkään olleet käytössä trikomoniaasin, amebiaasin ja giardiaasin hoidossa. Nämä alkueläimet ovat anaerobisia luonteeltaan, vaikka selviävät osittain aerobisessa ympäristössä eli ovat mikroaerofiilisiä. Suomessa on tällä hetkellä saatavissa metronidatsoli, tinidatsoli, bentsnidatsoli ja seknidatsoli. Tablettihoito on yleensä riittävä Trichomonas vaginaliksen aiheuttaman emätintulehduksen hoidoksi, mutta myös emätinpuikkoja on saatavilla. Myös seksipartneri(t) on hoidettava. Metronidatsoli on
- [Retroviruslääkkeet (HIV-lääkkeet)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/retroviruslaakkeet-hiv-laakkeet/15912/) - HIV:n lääkehoito on mullistunut vuoden 1996 jälkeen, kun uusia lääkkeitä tuli käyttöön ja aikaisemmin tappava tauti muuttui krooniseksi sairaudeksi. Edelleenkin HIV-lääkkeet ovat suurin viruslääkkeiden ryhmä lääkekehityksessä hepatiittilääkeiden ohella. Mullistuksen taustalla oli jo aiemmin käytössä olleiden nukleosidiestäjien lisäksi kehitetyt uudet HIV-proteaasin estäjät ja näitä kahta lääkeryhmää yhdessä antamalla saatiin HI-viruksen replikaatio estettyä ja aiemmin yhden lääkkeen
- [Herpesviruslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/herpesviruslaakkeet/15903/) - Nukleosidianalogit Avohoidossa merkittävin on asikloviiri ja sen paremmin suun kautta otettuna imeytyvä esteri valasikloviiri. Muita käytössä olevia analogeja ovat gansikloviiri ja sen hyvin imeytyvä aihiolääke valgansikloviiri, pensikloviiri ja sen aihiolääke famsikloviiri. Useimmille nukleosidianalogeille on yhteistä se, että ne tunkeutuvat viruksen infektoimiin soluihin, jossa viruksen ohjaamat omat kinaasit fosforyloivat ne monofosfaattimuotoon ja vasta sen jälkeen isännän
- [Allyyliamiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/allyyliamiinit/15886/) - Terbinafiini on meillä käytössä oleva, allyyliamiineihin kuuluva suppeakirjoinen rihmasienilääke, joka vaikuttaa myös joihinkin homeisiin. Terbinafiini estää sienen soluseinämän ergosterolisynteesiä inhiboimalla skvaleeniepoksidaasientsyymiä. Skvaleenin kertyminen voi olla mukana fungisidisessa vaikutuksessa. Terbinafiinin ei ole uskottu vaikuttavan sytokromi P450:n toimintaan. Sen on kuitenkin äskettäin osoitettu in vitro metaboloituvan ainakin seitsemän eri CYP-entsyymin kautta ja estävän CYP2D6:n toimintaa, joten lääkeaineinteraktioihin
- [Atsolijohdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/atsolijohdokset/15876/) - Atsolijohdoksilla (imidatsoleilla ja uudemmilla triatsoleilla) on laaja vaikutus, joka kohdistuu sekä hiivasieniin että rihmasieniin. Antotavan mukaan aineet voidaan jakaa 1) suun kautta tai systeemisesti (laskimoon) annettaviin ja 2) paikallisesti (iho, limakalvot) annettaviin. Suun kautta käytettäviä atsoleita ovat triatsolit flukonatsoli, itrakonatsoli, posakonatsoli, isavukonatsoli ja vorikonatsoli. Flukonatsolia, isavukonatsolia ja vorikonatsolia voidaan antaa myös parenteraalisesti. Paikallisesti käytettäviä atsoleita
- [Sieni-infektioiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sieni-infektioiden-hoitoon-tarkoitetut-laakkeet/15872/) - Sienisolu on eukaryoottinen, joten se muistuttaa nisäkässolua ja sen vuoksi turvallisten sienilääkkeiden kehittäminen on hankalampaa kuin bakteerilääkkeiden kehittäminen. Silti esimerkiksi solukalvon rakenteessa ja soluseinässä löytyy eroavaisuuksia, joita voidaan käyttää hyväksi sienilääkkeiden kehityksessä. Sienisolussa ei ole kolesterolia vaan ergosterolia, jota sienisolu käyttää solukalvossaan kolesterolin tilalla. Monien sienilääkkeiden vaikutus perustuu ergosterolisynteesin estoon (kuva 54-1) tai solun ulkokalvon
- [Muut tuberkuloosilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-tuberkuloosilaakkeet/15868/) - Jos tuberkuloosin peruslääkehoito epäonnistuu tai kyseessä on monilääkeresistentti kanta (MDR) voidaan käyttää toisen linjan lääkkeitä hoitoyhdistelminä yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Bedakiliini on monilääkeresistentin tuberkuloosiin hoitoon tarkoitettu diaryylikinoliini, jolla on ainutlaatuinen vaikutusmekanismi sillä se estää tuberkuloosibakteerin ATP-syntaasia. Sen vaikutus mykobakteerin ATP-syntaasiin on selektiivinen; nisäkkään mitokondrioiden ATP-syntaasin estoon vaaditaan 20 000 kertaa suurempi pitoisuus. Bedakiliini imeytyy ruoansulatuskanavasta hyvin
- [Pyratsiiniamidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/pyratsiiniamidi/15865/) - Pyratsiiniamidi (PZA) saneeraa tehokkaasti happamassa ympäristössä hyvin hitaasti kasvavia mykobakteereja. Tämän takia pyratsiiniamidi on tärkeä lääke tuberkuloosilääkityksen loppujaksolle. Se on teholtaan selvästi parempi kuin mitä sen plasmasta mitatut pitoisuudet ja suhteellisen vaatimaton potenssi tavanomaisissa in vitro -olosuhteissa (taulukko 53–1) lupaavat. Pyratsiiniamidi on aihiolääke, joka aktivoituu M. tuberculosis -bakteerin pyratsiiniamidaasientsyymin toimesta pyratsoiinihapoksi. Tämä puolestaan estää monien
- [Etambutoli](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/etambutoli/15862/) - Etambutoli (EMB) on etyleenidiamiinin johdos, joka vaikuttaa tuberkulostaattisesti vain jakautuviin mykobakteereihin; sen otaksutaan estävän arabinosyltransferaasi III:sta, jolloin arabinogalaktaanin biosynteesi häiriintyy ja mykobakteerin soluseinämä heikkenee. Resistenssi etambutolia kohtaan kehittyy hyvin hitaasti, ja se tehoaa usein myös muille lääkkeille resistentteihin tuberkuloosibakteerikantoihin. Se ei vaikuta muihin bakteereihin. Käytössä on (+)-isomeeri, joka on vähemmän neurotoksinen kuin (–)-muoto. Etambutoli imeytyy
- [Isoniatsidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/isoniatsidi/15851/) - Isoniatsidi (INH, isonikotiinihappohydratsidi) on ollut käytössä vuodesta 1952. Se tehoaa vain tuberkuloosibakteereihin, mutta ei muihin bakteereihin. Jo pieninä pitoisuuksina (taulukko 53–1) se estää tuberkuloosibakteerien kasvua in vitro ja se on jakautuviin bakteereihin myös tuberkulosidinen. Pitoisuuden merkitys ei ole yksikäsitteinen, koska hoitoaika vaikuttaa suuresti lopputulokseen (kuva 53–1). Isoniatsidi on pro-drug, joka muuttuu tuberkuloosibakteerin katalaasientsyymin (KatG) toimesta
- [Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bakteeri-infektioiden-rationaalinen-hoito/16716/) - Bakteerilääkkeitä on ollut käytössä jo liki 90 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun puolivälissä ja penisilliini 1940-luvun alussa ja lukuisa joukko bakteerilääkkeitä viime vuosituhannen loppuun mennessä (taulukko 52–1). Uusien bakteerilääkkeiden kehittely kuitenkin hidastui merkittävästi 1990-luvulle tultaessa. Tätä edeltävästi olivat käyttöön tulleet laajakirjoisimmat, myös gramnegatiivisiin bakteereihin tehoavat kefalosporiinit ja fluorokinonolonit. Tämän jälkeen kehitetyt
- [Fluorokinolonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fluorokinolonit/15837/) - Fluorokinoloneja ovat delafloksasiini, moksifloksasiini, norfloksasiini, ofloksasiini ja sen aktiivinen isomeeri levofloksasiini sekä siprofloksasiini. Kaikki fluorokinolonit on kehitetty nalidiksiinihaposta ja niitä kutsutaan yhteisellä nimellä kinolonit (4-kinolonit). Kaikki Suomessa tällä hetkellä markkinoilla olevat kinoloniantibiootit ovat fluorokinoloneja. Fluorokinolonien käyttö on vähentynyt merkittävästi niin maailmalla kuin Suomessakin (kuva 51-2). Tämä johtuu osittain resistenssin lisääntymisestä ja osittain Euroopan lääkeviraston (EMA)
- [Trimetopriimi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/trimetopriimi/15833/) - Vaikutusmekanismi Trimetopriimi on heikko emäs (pKa 7,3), joka estää dihydrofoolihapporeduktaasin toimintaa estämällä dihydrofoolihapon pelkistymistä tetrahydrofoolihapoksi. Se häiritsee näin bakteereille elintärkeän kofaktorin toimintaa (kuva 51–1). Saman entsyymin toimintaa estävät myös monet muut diaminopyrimidiinit, mm. pyrimetamiini. Ihmisen entsyymi ei ole yhtä herkkä trimetopriimille ja pyrimetamiinille. Alkueläimet, esim. malarian aiheuttaja, ovat herkempiä pyrimetamiinille kuin trimetopriimille (taulukko 51–1). Nisäkässolut
- [Sulfonamidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sulfonamidit/15828/) - Vaikutusmekanismi Sulfonamidit ovat para-aminobentsoehapon (PABA) rakenneanalogeja ja estävät bakteerien foolihapon synteesiä kilpailemalla PABA:n kanssa dihydropteroaattisyntaasista (kuva 51–1). Vaikutusmekanismista seuraa, että suuri PABA-määrä estää niiden vaikutusta; PABA:a on esim. märkäisessä kudoksessa runsaasti. Sulfonamidit myös muodostavat pteridiiniesiaste kanssa sulfayhdisteitä, jolloin foolihapon synteesi pysähtyy. Nisäkäs saa foolihapon vitamiinina eikä syntetisoi sitä itse, joten sulfonamidit eivät vaikuta ihmiseen kuten
- [Nukleiinihappoihin vaikuttavat mikrobilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nukleiinihappoihin-vaikuttavat-mikrobilaakkeet/15825/) - Tässä luvussa käsitellään nukleiinihappojen synteesiin vaikuttavia sulfonamideja ja trimetopriimia sekä DNA-gyraasia estäviä fluorokinoloneja (4-kinoloneja). Tuberkuloosilääke rifampisiini estää RNA-polymeraasia; se on käsitelty luvussa 53. Nitrofurantoiinin farmakologiaa käsitellään tässä luvussa, koska se ainakin osittain vaikuttaa vaurioittamalla bakteerien DNA:ta. Virtsatietulehdukset ovat sulfonamidien, trimetopriimin, kinolonien ja nitrofurantoiinin yhteinen, mutta ei mitenkään ainoa kliininen käyttöalue. Metenamiinihippuraatti on puolestaan lähinnä virtsatieantiseptiksi
- [Aminoglykosidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aminoglykosidit/15808/) - Rakenne Aminoglykosidit ovat luonnosta eristettyjä tai puolisynteettisiä aktinobakteereista lähtöisin olevia antibiootteja. Niissä on aminosyklitoliin liittyneenä kaksi tai useampia aminosokereita (kuva 50–5). Kaikki aminoglykosidit ovat polaarisia vesiliukoisia kationeja, jotka läpäisevät huonosti lipidikalvoja. Tästä johtuen niiden hyötyosuus suun kautta otettuna on hyvin pieni ja niitä käytetään vain parenteraalisina tai paikallisina valmisteina. Niiden vaikutus heikkenee pH:n laskiessa, mikä
- [Kloramfenikoli](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kloramfenikoli/15805/) - Vaikutusmekanismi ja käyttö Kloramfenikoli kiinnittyy bakteeriribosomin suurempaan 50S-osaan ja estää proteiinisynteesiä (tietoruutu L50). Kloramfenikoli on laajakirjoinen ja vastaa vaikutuskirjoltaan tetrasykliiniä. Kloramfenikoli tehoaa hyvin anaerobeihin, klamydioihin ja mykoplasmoihin. Sen vaikutus on bakteriostaattinen. Vakavien sivuvaikutustensa takia sitä käytetään Suomessa vain lyhytaikaiseen paikallishoitoon silmätipoissa ja -voiteissa. Kloramfenikolia käytetään laajasti erilaisten silmän bakteeritulehdusten hoitoon. Systeemisen käytön estää luuydintoksisuus. Kloramfenikoli
- [Klindamysiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/klindamysiini/15802/) - Klindamysiini on 7-deoksi-7-kloorilinkomysiini ja se luokitellaan linkosamideihin. Sitä valmistetaan puolisynteettisesti linkomysiinistä, jota eristetään Streptomyces lincolnensis -sädesienestä. Klindamysiini kiinnittyy erittäin lähelle erytromysiinin kiinnittymispaikkaa 50S-alayksikön 23S-osaan estäen peptidiketjun pitenemisen ja syntyneen polypeptidin irtoamisen ribosomikompleksista. Ilmeisesti tästä syystä esiintyy ristiresistenssiä erytromysiinin kanssa. Samoin on havaittu antagonismia aineita samanaikaisesti annettaessa. Klindamysiini vaikuttaa lähinnä grampositiivisiin bakteereihin. Anaerobiset bakteerit ovat olleet
- [Makrolidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/makrolidit/15795/) - Makrolideja ovat erytromysiini ja sen puolisynteettiset johdokset atsitromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini, spiramysiini ja telitromysiini. Uudet makrolidit ovat paremman farmakokinetiikkansa, vähäisempien haittojen ja laajemman vaikutuskirjonsa takia käytännössä syrjäyttäneet erytromysiinin. Vaikutusmekanismi Makrolidit kiinnittyvät niille herkkien bakteerien ribosomien 50S-kappaleen 23S-alaosaan ja estävät bakteerien proteiinisynteesiä translokaatiovaiheessa (tietoruutu L50). Makrolidien vaikutus on lähinnä bakteriostaattinen.
- [TIETORUUTU L50](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l50/15792/) - Antibioottien vaikutus ribosomeihin Proteiinisynteesissä lähetti-RNA:n (mRNA) informaatio muuttuu aminohappojärjestykseksi siten, että kolme peräkkäistä RNA:n emästä eli kodoni määrää aina yhden aminohapon. mRNA:n kodoneita lukee aminohappospesifinen siirtäjä-RNA (tRNA). Sekä mekaanisen tuen että tarpeelliset entsyymit tälle translaatiolle antaa ribosomikompleksi, jonka läpi mRNA kulkee kuin vetoketju lukossa, yksi kodoni kerrallaan. Ribosomissa on tRNA:lle kaksi paikkaa, A-paikka, johon uutta
- [Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/proteiinisynteesia-estavat-mikrobilaakkeet/15785/) - Tetrasykliinit Vaikutusmekanismi ja resistenssi Tetrasykliinit ovat Suomessa toiseksi eniten käytetty antibioottiryhmä β-laktaamien jälkeen. Kaikkien tetrasykliinien vaikutusmekanismi on sama. Ne estävät bakteerien valkuaisainetuotannon kiinnittymällä bakteerien ribosomin 30S-osaseen, jolloin tRNA:n ja siihen liittyneen aminohapon kiinnittyminen ribosomiin estyy (tietoruutu L54). Vaikutus on bakteriostaattinen. Lähes kaikki, sekä gram-positiiviset että -negatiiviset, bakteerit ovat luonnostaan tetrasykliineille herkkiä, mutta monesta eri syystä
- [Kefalosporiinit (kefeemit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kefalosporiinit-kefeemit/15770/) - Kefalosporiinit ovat rakenteeltaan penisilliinien lähisukulaisia, mutta ristiallergia on silti harvinaista. Penisilliiniallergisille tavallisin penisilliinin korvaava antibiootti onkin ensimmäisen polven kefalosporiini. 7-aminokefalosporaanihappo eristetään Cephalosporium acremonium -homeesta, johon kemiallisesti lisätään halutut radikaalit. Kefeemeihin kuuluvat kefalosporiinien lisäksi kefamysiinit, joissa nelirenkaaseen liittyy metoksiryhmä. Kefalosporiinien jaottelu on esitetty taulukossa 49–4. Vaikutus Kefalosporiinien vaikutusmekanismi on sama kuin penisilliinien: ne estävät bakteeriseinämän synteesiä
- [Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bentsyylipenisilliini-g-penisilliini/15760/) - Vaikutus bakteereihin Jo erittäin pieni bentsyylipenisilliinipitoisuus (0,006–0,1 mg/ ml) estää herkkien bakteerien lisääntymisen (bakteriostaasi), ja 5–10 kertaa suurempi pitoisuus aiheuttaa optimaalisesti n. 4 tunnissa herkkien, kasvavien bakteerien kuoleman (bakterisidinen vaikutus). Pitoisuuden suurentaminen ei yleensä lisää tehoa, mutta pitoisuuden lasku alle bakteerikasvun estävän pitoisuuden mahdollistaa bakteerin toipumisen. Siten penisilliinejä ja muita β-laktaameja tulee yleensä annostella varsin
- [Penisilliinien rakenne ja valmistus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/penisilliinien-rakenne-ja-valmistus/15752/) - Penisilliinien perusrunkona on neli- ja viisirenkaan muodostama 6-aminopenisillaanihappo. Sen 6-aminoryhmään liittyy amidisidoksella aromaattisia happoja, bentsyylipenisilliinissä fenyylietikkahappo (kuva 49–1). Erikoinen perusrakenne syntyy kahdesta aminohaposta, alaniinista ja β-dimetyylikysteiinistä. Penisilliinien kahden renkaan muodostamaa perusrakennnetta nimitetään penaamiksi, jonka lähisukulaisia ovat peneemit, mm. imipeneemi. Penisilliinien jaottelu eri ryhmiin on esitetty taulukossa 49–1. Suuria määriä penisilliinejä voidaan valmistaa vain viljelemällä homeita,
- [Resistenssin kehittyminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/resistenssin-kehittyminen/15735/) - Kaikkien mikrobilääkkeiden tehoa heikentää bakteerien kehittämä resistenssi. Uusien lääkkeiden toivotaan tehoavan resistentteihin bakteereihin, mutta ajan mittaan niillekin kehittyy resistenssiä. Uusia mikrobillääkeitä on viimeaikoina kehitetty harvakseltaan ja ne ovat aina huomattavan kalliita. Uusien mikrobilääkkeiden käyttö on myös yleensä varattu vaikeiden ja muille bakteerilääkkeille resistenttien bakteeri-infektioiden hoitoon. Resistenssiä vastaan on taisteltava ennen kaikkea taitavalla ja harkitsevalla lääkkeiden
- [Yleistä mikrobilääkkeistä*](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yleista-mikrobilaakkeista/15721/) - Historiaa ja johdanto Mikrobilääkkeiden tarpeettomalla jaolla kemoterapia-aineisiin ja antibiootteihin on varsin vanhat juuret. Kemoterapia-käsitteen isä on Paul Ehrlich, joka huomasi, että joillekin aineille oli ominaista spesifinen kertyminen tiettyihin soluihin tai pieneliöihin. Hän aavisti, että olisi mahdollista löytää synteettisiä aineita, jotka hävittäisivät pieneliöitä aiheuttamatta haittoja isännälle (chemo + therapie = kemiallinen hoito). Ensimmäinen merkittävä askel tällä
- [Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bakteerilaakkeiden-vaikutusmekanismit/15725/) - Bakteerit ovat solutyypiltään prokaryoottisia, mutta nisäkässolut ovat eukaryoottisia. Tästä erosta on ollut suurta hyötyä kehitettäessä aineita, jotka ovat bakteereille myrkyllisiä mutta nisäkkäille suhteellisen vaarattomia. Sienilääkkeiden löytäminen on ollut huomattavan vaikeaa, koska sienien solut ovat eukaryoottisia. Lukuisia tehokkaita viruslääkkeitä on pystytty kehittämään huolimatta siitä, että virukset käyttävät nisäkässolun aineenvaihdunnan toimintoja omaan lisääntymiseensä. Toisessa vaiheessa Bakteerisolujen aineenvaihdunta
- [MS-taudin hoidossa käytettävät lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ms-taudin-hoidossa-kaytettavat-laakeaineet/15714/) - Multippeliskleroosi (MS-tauti) eli pesäkekovettumatauti on keskushermoston tulehduksellinen sairaus. Sen etiologiaa ei tunneta tarkoin, mutta keskeisenä mekanismina on elimistön omien T-lymfosyyttien reaktio hermosolujen myeliiniä kohtaan. Keskushermostoon kertyvät tulehdussolupesäkkeet aiheuttavat hermosolujen demyelinisaatiota ja aksonivauriota. Tyypillisiä MS-taudin oireita ovat näköhermon tulehdus, lihasvoimien heikkous, liikkeiden hallinta- ja tasapainovaikeudet ja tuntohäiriöt. Oireiden uusimistaajuuden ja ilmenemisen perusteella MS-tauti jaetaan kahteen päätyyppiin;
- [Biologiset reumalääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/biologiset-reumalaakkeet/15708/) - TNF-α:n estäjät Tuumorinekroositekijä-α on pleiotrooppinen sytokiini, jonka tuotanto makrofageissa on lisääntynyt reumaattisessa tulehduksessa. TNF-α:lla on keskeinen merkitys niveltulehduksen synnyssä, sillä se käynnistää monia reaktioita, jotka johtavat tulehdussolujen aktivoitumiseen, neoangiogeneesiin ja nivelten tuhoon. Kuva 47–4 esittelee TNF-α:n proinflammatorisia vaikutuksia. Nämä seikat ovat tehneet TNF-α:sta tärkeän kohdeproteiinin kehitettäessä nivelreumaan uusia lääkehoitoja. Nykyisin käytössä on viisi TNF-α:aa sitovaa
- [Nivelreuman hoidossa käytettävät lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nivelreuman-hoidossa-kaytettavat-laakeaineet/15699/) - Nivelreuman hoito aloitetaan yleensä ns. REKO-yhdistelmällä, johon kuuluvat metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini sekä pieniannoksinen glukokortikoidi, jos sen käytölle ei ole vasta-aiheita. Lisäksi tulehtuneet nivelet hoidetaan glukokortikoidipistoksilla. Jos synteettiset lääkkeet eivät yhdistelmänäkään riittävästi tehoa, voidaan potilaalle aloittaa biologinen lääkehoito (taulukko 47-1). Tulehduskipulääkkeet ovat käytössä analgeetteina ja anti-inflammatorisina lääkeaineina, mutta ne eivät vaikuta merkittävästi taudin kulkuun. Metotreksaatti
- [Kalsineuriinin estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kalsineuriinin-estajat/15690/) - Siklosporiini Siklosporiini (syklosporiini A) on Trichoderma polysporum -sienestä eristetty 11 aminohapon syklinen peptidi. Siklosporiini sitoutuu T-lymfosyyteissä syklofiliiniin, ja syntynyt kompleksi estää aktivoituneen kalsineuriinin toimintaa, jolloin transkriptiotekijä NFAT:n defosforylaatio ja tumaan kulkeutuminen estyvät. Tämä puolestaan estää T-lymfosyyttien aktivaation ja vähentää sytokiinien, erityisesti IL-2:n, tuotantoa ja eritystä (kuva 47–1 ja 47–2). Siklosporiini pidentää allograftien pysyvyyttä, ja se
- [Askorbiinihappo (C-vitamiini)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/askorbiinihappo-c-vitamiini/15683/) - Nimitystä C-vitamiini käytetään askorbiinihaposta ja dehydroaskorbiinihaposta, jotka muodostavat hapetuspelkistysparin. Tietyt oksidaasi- ja hydroksylaasientsyymit käyttävät askorbiinihappoa koentsyyminä (kosubstraattina). Näin askorbiinihappo on tarpeen mm. sidekudosproteiini kollageenin sekä karnitiinin, katekoliamiinien ja useiden peptidihormonien synteeseissä. C-vitamiinin puutostaudin keripukin oireet (mm. verenpurkaumat ja väsymys) johtuvat ilmeisesti näiden entsymaattisten toimintojen häiriintymisestä. Askorbiinihappo toimii elimistössä myös vesiliukoisena antioksidanttina. Ruoansulatuskanavassa askorbiinihappo pelkistää rautaa
- [Niasiini (B3-vitamiini)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/niasiini-b3-vitamiini/15675/) - Niasiini on yhteisnimi yhdisteille, joilla on nikotiiniamidin biologinen aktiivisuus. Pääasialliset vitamiinimuodot ravinnossa ovat nikotiinihappo ja nikotiiniamidi. Niasiinin aktiiviset muodot elimistössä ovat koentsyymimuodot NAD ja NADP. Ne toimivat koentsyymeinä yli 200 aineenvaihduntareaktiossa. Näitä reaktioita tapahtuu kaikissa kudoksissa, ja ne muodostavat avainreaktiot muun muassa sitruunahappokierrossa, glykolyysissä ja lipidien kataboliassa. Niasiinia tarvitaan siis energiantuotantoon hiilihydraateista, proteiineista ja lipideistä
- [B6-vitamiini (pyridoksiini)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/b6-vitamiini-pyridoksiini/15672/) - Pyridoksiinin fysiologiset muodot ovat elimistössä toinen toisikseen muuttuvia johdoksia: pyridoksiini, pyridoksaali ja pyridoksamiini ja näiden 5’-fosfaatit. Näiden yhteisnimityksenä on B6-vitamiini, koska kaikki voivat metaboloitua aktiivisiksi koentsyymeinä toimiviksi pyridoksaali-5’-fosfaatiksi ja pyridoksamiini-5’-fosfaatiksi. B6-vitamiini osallistuu aminohappojen metaboliaan mm. α-ketohappojen transaminaatiossa ja dekarboksylaatiossa. Näin se osallistuu myös monien kemiallisten välittäjäaineiden, kuten dopamiinin, noradrenaliinin, adrenaliinin, serotoniinin, tryptamiinin ja GABA:n synteesiin
- [Riboflaviini (B2-vitamiini)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/riboflaviini-b2-vitamiini/15669/) - Riboflaviinin eli B2-vitamiinin fysiologiset muodot ovat riboflaviinimonofosfaatti (FMN) ja flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD). Riboflaviinin nukleotidit toimivat koentsyymeinä monissa hapetus-pelkistysreaktioissa osana elektroninsiirtoketjua, ja niitä tarvitsevia nk. flavoentsyymejä on tunnistettu yli sata. Riboflaviinia tarvitaan erityisesti solujen energia-aineenvaihdunnassa, ja se osallistuu muun muassa rasvahappojen oksidaatioon, sitruunahappokiertoon ja hengitysketjun toimintaan. Se toimii koentsyyminä myös antioksidanttipuolustuksessa. Riboflaviinin puutos vaikuttaa aluksi nopeasti jakaantuviin
- [Tiamiini (B1-vitamiini)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tiamiini-b1-vitamiini/15666/) - Tiamiinin fysiologinen muoto on vapaa tiamiini tai sen fosfaatit, joista tiamiinitrifosfaatti on metabolisesti aktiivisin koentsyymi. Molekyylitason vaikutusmekanismeihin kuuluu ns. kokarboksylaasina toimiminen entsyymireaktioissa. Tiamiini osallistuu ennen kaikkea hiilihydraattiaineenvaihduntaan fosforyloituneina koentsyymeinä glykolyysin ja sitruunahappokierron yhdistävässä pyruvaattidehydrogenaasireaktiossa, sitruunahappokierron alfaketoglutaraattidehydrogenaasireaktiossa ja pentoosifosfaattireitin transketolaasireaktiossa. Tiamiinin puutoksessa ATP:n tuotanto vähenee. Ensimmäiset oireet ovat hermokudos- ja sydänlihasperäisiä, koska nämä kudokset tarvitsevat normaalitoimintaansa
- [D-vitamiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/d-vitamiini/15656/) - D-vitamiiniksi kutsutaan niitä sterolirakenteisia molekyylejä, jotka estävät tai parantavat riisitaudin. Ravinnosta saadaan ja elimistö pystyy auringonvalon avulla tuottamaan kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia. Lisäksi jotkin sienet ja hiivat tuottavat ergokalsiferolia eli D2-vitamiinia, jota elimistö pystyy myös käyttämään hyväksi. D-vitamiinin parhaiten tunnettu tehtävä on säädellä yhdessä lisäkilpirauhashormonin (PTH) kanssa kalsiumin homeostaasia ja on siksi kriittinen luustoterveydelle. D-vitamiinilla saattaa
- [A-vitamiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/a-vitamiini/15653/) - A-vitamiiniksi kutsutaan kaikkia niitä yhdisteitä, joilla on retinolin biologinen aktiivisuus. Tällaisia aineita ovat eläinperäiset retinoidit sekä monet synteettiset retinolin kaltaiset molekyylit. Lisäksi osa kasvikunnan keltaisista ja punaisista pigmenteistä, karotenoideista, pilkkoutuu elimistössä entsymaattisesti A-vitamiiniksi. Merkittävin tällainen provitamiini on β-karoteeni. Elimistössä A-vitamiini esiintyy eri muodoissa, kuten retinolin rasvahappoesterinä (varastomuoto), retinolina, retinaalina ja retiinihappona. A-vitamiinin pisimpään tunnettu tehtävä
- [Bisfosfonaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bisfosfonaatit/15628/) - Bisfosfonaatit ovat pyrofosfaatin analogeja. Ne hakeutuvat voimakkaasti luuhun, ja siksi niiden vaikutukset ovat erittäin luuspesifisiä. Luussa bisfosfonaatit sitoutuvat fosfaatti- ja hydroksyyliryhmiensä avulla hydroksiapatiittikiteisiin estäen niiden muodostumista ja liukenemista. Bisfosfonaatit estävät osteoklastien toimintaa aiheuttaen niiden apoptoosin. Ensimmäisen polven bisfosfonaattien etidronaatin ja klodronaatin rakenne on pyrofosfaatin kaltainen, jonka vuoksi ne liittyvät osaksi adenosiinitrifosfaattia (ATP). Tämä estää ATP:sta
- [Osteoporoosin hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/osteoporoosin-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/15623/) - Luu on metabolisesti aktiivinen kudos, joka muodostuu orgaanisesta aineksesta (kollageeni, mukopolysakkaridit ja mukoproteiinit) sekä mineraaleista. Tärkeimmät mineraalit ovat kalsium ja fosfaatti, jotka ovat luussa kiteisenä hydroksiapatiittina. Kypsän luun toiminnallinen ja rakenteellinen perusta on monisoluinen yksikkö eli osteoni. Uuden luun muodostumisen ja luun resorption välillä vallitsee tasapaino. Osteoblastit ovat soluja, jotka vastaavat uuden luun muodostumisesta, ja
- [Kolkisiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kolkisiini/15619/) - Kolkisiini on syysmyrkkyliljasta (Colchicum autumnale) saatava alkaloidi, jota on käytetty tuhansia vuosia niveltulehdusten hoitoon, mutta uudemmat lääkkeet ovat suureksi osaksi syrjäyttäneet sen kapean terapeuttisen leveyden takia. Sitä on saatavissa erityisluvalla. Kolkisiini ei ole analgeetti. Kolkisiini muodostaa solun tukirankaan kuuluvan tubuliiniproteiinin kanssa kompleksin ja estää tubuliinista koostuvien mikrotubulusten muodostumista ja vaikuttaa siten moniin solutoimintoihin. Solunjakautumisen yhteydessä
- [Probenesidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/probenesidi/15616/) - Probenesidi on bentsoehapon johdos. Sen vaikutus perustuu kykyyn estää orgaanisten happojen kuljetusta. Proksimaalisissa munuaistiehyissä se estää mm. penisilliinien, nitrofurantoiinin, indometasiinin ja metotreksaatin aktiivista eritystä ja lisää niiden pitoisuutta plasmassa. Kihdin hoidon kannalta on merkityksellistä, että probenesidi estää uraatin reabsorptiota primaarivirtsasta, jolloin sen erittyminen virtsaan lisääntyy. Urikosuurinen vaikutus häviää pienten salisylaattiannosten vaikutuksesta. Probenesidi imeytyy täydellisesti ruoansulatuskanavasta,
- [Allopurinoli ja febuksostaatti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/allopurinoli-ja-febuksostaatti/15609/) - Allopurinoli on puriiniaineenvaihdunnan tuotteen hypoksantiinin analogi. Se estää ksantiinioksidaasientsyymiä muuttamasta hypoksantiinia ksantiiniksi ja ksantiinia uraatiksi (kuva 44–1). Tällöin plasman ja virtsan virtsahappopitoisuus pienenee ja merkittävä osa puriinimetabolian lopputuotteista erittyy virtsaan hypoksantiinina ja ksantiinina. Uraattikiteiden ja -kertymien sekä virtsahappokivien muodostumisriski pienenee, ja kihtikyhmyt alkavat pienentyä. Hyvän tehonsa ja helppokäyttöisyytensä takia allopurinoli on suureksi osaksi syrjäyttänyt urikosuuriset
- [Metformiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/metformiini/15581/) - Metformiini on biguanidiryhmän ainoa Suomessa markkinoilla oleva lääke. Vaikutusmekanismi ja metaboliset vaikutukset Metformiini pienentää veren glukoosipitoisuutta vain yhdessä endogeenisen tai eksogeenisen insuliinin kanssa. Se ei lisää insuliinin eritystä eikä yksin käytettynä aiheuta merkittävää hypoglykemiaa. Metformiinin veren glukoosia vähentävä vaikutus perustuu pääasiassa maksan vähentyneeseen glukoosintuotantoon ja mahdollisesti myös perifeeristen kudosten lisääntyneeseen glukoosin hyväksikäyttöön. Maksan glukoosintuotannon väheneminen
- [Muut diabeteksen hoitoon käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-diabeteksen-hoitoon-kaytettavat-laakkeet/15578/) - Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät lääkeaineet on esitetty taulukossa 47–1. Hoidon tavoitteena on hyperglykemian oireiden kuten kognitiivisten haittojen, mielialan laskun ja väsymyksen hoitaminen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy. Elintapamuutokset ovat hoidon kulmakivi, ja niihin liitetään mukaan lääkehoito. Veren glukoosipitoisuuden normaalistamisen ohella diabetesta sairastavan kohonneen verenpaineen ja hyperlipidemian sekä veren lisääntyneen hyytymistaipumuksen asianmukainen hoito on erityisen
- [Insuliini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/insuliini/15565/) - Alkuperä ja rakenne Insuliini on haiman Langerhansin saarekkeiden β-solujen erittämä hormoni, joka koostuu kahdesta peptidiketjusta. Näitä yhdistää kaksi disulfidisiltaa. Toinen ketjuista (A) sisältää 21 ja toinen (B) 30 aminohappoa. Ketjujen koostumus vaihtelee hieman eri eläinlajeilla. Insuliinin molekyylipaino on n. 5 700. Kuvassa 43–1 on esitetty ihmisen insuliini. Insuliinin esiasteessa, proinsuliinissa, insuliinimolekyylin A- ja B-peptidiketjuja yhdistää
- [Diabeteslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/diabeteslaakkeet/15561/) - Diabetes Diabetes mellitus eli diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joihin hoitamattomana liittyy veren glukoosipitoisuuden pysyvä suurentuminen. Diabeteksen diagnoosi perustuu yleensä joko kohonneeseen plasman paastoglukoosin arvoon (plasman glukoosi ≥ 7.0 mmol/l) tai suurentuneeseen plasman glukoosipitoisuuden arvoon kahden tunnin sokerirasituksen jälkeen (plasman glukoosi ≥ 11.1 mmol/l). Tyypillisiä diabeteksen aiheuttamia oireita ovat lisääntynyt virtsaamistarve, jano, painon lasku ja väsymys.
- [Anaboliset steroidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/anaboliset-steroidit/15509/) - Anaboliset steroidit ovat testosteronin johdoksia. Tavoitteena on ollut minimoida androgeeniset vaikutukset ja toisaalta säilyttää tai lisätä anabolisia vaikutuksia. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole onnistuttu syntetisoimaan anabolista steroidia, jolta androgeeniset vaikutukset puuttuisivat kokonaan. Eräillä valmisteilla on tosin anabolista vaikutusta jo pienellä annoksella, jolloin androgeeninen vaikutus ei vielä ole huomattava. Suun kautta käytettyjä anabolisia steroideja ovat mm. metandienoni
- [Androgeenit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/androgeenit/15505/) - Miehen lisääntymisjärjestelmän hormonisäätely toimii samalla periaatteella kuin naisenkin. GnRH stimuloi gonadotropiinien eritystä, ja nämä stimuloivat kohdekudoksissa, pääasiassa kiveksissä, steroidirakenteisten androgeenien ja siittiöiden tuotantoa. Kives tuottaa useita steroidihormoneja, joista selvästi tärkein on testosteroni. Testosteroni Luonnollista miessukupuolihormonia testosteronia muodostuu eniten kivesten Leydigin soluissa, joissa LH lisää sen eritystä, sekä vähemmän lisämunuaiskuoressa. Naisen munasarjoissa tuotanto on vajaa kymmenesosa
- [Antiestrogeenit ja selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat sekä antiprogestiinit ja selektiiviset progesteronireseptorin muuntelijat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antiestrogeenit-ja-selektiiviset-estrogeenireseptorin-muuntelijat-seka-antiprogestiinit-ja-selektiiviset-progesteronireseptorin-muuntelijat/15499/) - Selektiiviset estrogeenireseptorien muuntelijat (SERM) ovat rakenteellisesti heterogeeninen ryhmä yhdisteitä, jotka sitoutuvat estrogeenireseptoriin, mutta joiden aiheuttama vaste (agonismi/antagonismi) vaihtelee kohdekudoksen ja hormonaalisen ympäristön mukaan. SERM-yhdisteiden vaikutusprofiili määräytyy niiden sitoutumisesta estrogeenireseptoreihin sekä ligandi-reseptorikompleksin konformaatiosta, joka vaikuttaa kudosspesifisesti koaktivoivien ja korepressoivien säätelytekijöiden toimintaan ja sitä kautta kohdegeenien luentaan. Kuvassa 41–7 on esitetty mekanismeja, joiden tiedetään vaikuttavan SERM-yhdisteiden farmakologiseen
- [Hormonihoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hormonihoito/15497/) - Useat estrogeenien käyttöaiheista ovat substituutiohoitoa eli vajaatuotannon korvaamista esimerkiksi munasarjojen varhaisen poiston tai toiminnan loppumisen takia. Yleisin käyttöaihe on vaihdevuosioireista johtuvien oireiden lievitys. Noin joka neljäs suomalainen menopaussin ohittanut nainen käyttää hormonihoitoa. Estrogeeni voidaan antaa joko suun kautta tabletteina tai parenteraalisesti ihon läpi joko geelinä tai laastareina. Jos potilaalla on kohtu tallella, estrogeenihoitoon tulee liittää
- [Anti-inflammatoriseen ja immunosuppressiiviseen vaikutukseen perustuva glukokortikoidien farmakologinen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/anti-inflammatoriseen-ja-immunosuppressiiviseen-vaikutukseen-perustuva-glukokortikoidien-farmakologinen-kaytto/15467/) - Glukokortikoideilla on vahva anti-inflammatorinen ja immunosuppressiivinen vaikutus. Kliinisiä käyttöaiheita ovat mm. astma, nivelreuma, tulehdukselliset suolistosairaudet, ihotaudit, allergia ja tietyt syöpätaudit. Astman hoidossa inhalaationa käytettävät glukokortikoidit (beklometasoni, budesonidi, flutikasoni, mometasoni ja siklesonidi) ovat saavuttaneet vakiintuneen ja keskeisen aseman. Inhaloitava glukokortikoidi vähentää paikallisesti keuhkoputkien seinämän tulehdusta ja turvotusta, ja astmapotilaan uloshengityksen huippuvirtaus ja sekuntikapasiteetti paranevat. Glukokortikoidin vaikutus
- [Lisämunuaisen kuorikerroshormonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/lisamunuaisen-kuorikerroshormonit/15455/) - Kortikosteroidit Lisämunuaisen kuoressa syntetisoituu glukokortikoideja (pääasiassa hydrokortisonia eli kortisolia), mineralokortikoidia (aldosteroni) ja jonkin verran sukupuolihormoneja (etupäässä androgeeneja). Kaikkien elinjärjestelmien normaali toiminta on riippuvaista lisämunuaiskuoren hormoneista. Kuorikerroshormonien jatkuva synteesi on keskeistä, koska lisämunuaiseen varastoituu vain muutaman minuutin tarve kerrallaan. Erittyvä määrä vaihtelee hyvin paljon tilanteen mukaan. Addisonin tautia sairastavan henkilön korvaushoidossa käytettävät annokset pyrkivät jäljittelemään fysiologista
- [Tyreostaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tyreostaatit/15450/) - Kilpirauhasen toimintaa jarruttavat tyreostaatit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kilpirauhashormonisynteesiä estävät, tyreoglobuliinin proteolyysiä estävät ja kilpirauhasta tuhoavat aineet. β-salpaajat tehoavat moniin hypertyreoosin oireisiin. Kilpirauhashormonien Hormonisynteesiä estävistä lääkeaineista Suomessa on käytössä tiokarbamideihin kuuluva karbimatsoli, joka salpaa kilpirauhasen peroksidaasin toiminnan, jolloin estyvät sekä jodia hapettava reaktio että mono- ja dijodityrosiinien kytkeytyminen tri- ja tetrajodityroniineiksi. Sillä ei ole vaikutusta
- [Aivolisäkkeen takalohkon hormonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aivolisakkeen-takalohkon-hormonit/15438/) - Vasopressiini eli antidiureettinen hormoni (ADH) säätelee veden takaisinimeytymistä distaalisissa munuaistiehyeissä ja kokoojaputkissa. Oksitosiini on toinen takalohkohormoni. Kohdun ja maitorauhastiehyiden myoepiteelin supistaminen ovat oksitosiinin vaikutuksista ainoat, joilla on varma fysiologinen merkitys. Oksitosiinilla ja vasopressiinillä on mahdollisesti muitakin säätelytehtäviä. Sekä vasopressiini että oksitosiini ovat nonapeptidejä (kuva 38–4). Arginiini8-vasopressiiniä on ihmisellä ja useimmilla muilla nisäkkäillä. Sialla on arginiinin
- [Aivolisäkkeen etulohkon hormonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aivolisakkeen-etulohkon-hormonit/15433/) - Aivolisäkkeen etulohko tuottaa kuutta hormonia, joista kutakin erittää erityinen solutyyppi. Kortikotropiini (ACTH) on olennainen lisämunuaiskuoren toiminnalle, tyreotropiini (TSH) kilpirauhasen toiminnalle ja gonadotropiinit (LH ja FSH) sukupuolirauhasten toiminnalle. Ilman kasvuhormonia (GH, somatotropiini) normaali kasvu häiriytyy. Prolaktiini on tarpeen maidon erittymiselle. Etulohkon hormoneilla on kasvuhormonia lukuun ottamatta suhteellisen vähän käyttöä lääkkeinä. Kaikki mainitut etulohkon hormonit ovat peptidi
- [Aivolisäkkeen ja hypotalamuksen hormonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aivolisakkeen-ja-hypotalamuksen-hormonit/15430/) - Aivolisäke (hypofyysi) ja hypotalamus muodostavat yhdessä monimutkaisen hormonaalisen säätelyjärjestelmän (kuva 38–1). Ihmisen aivolisäkkeen muodostavat kaksi täysin erillistä rauhasta: etulohko eli adenohypofyysi ja takalohko eli neurohypofyysi. Hypotalamuksen tuottamat vapauttaja- ja estäjätekijät tai -hormonit (taulukko 38–1) säätelevät aivolisäkkeen etulohkoa porttiverenkierron kautta. Takalohkon hormoneja puolestaan syntyy hypotalamuksen supraoptisissa ja paraventrikulaarisissa tumakkeissa ja ne kulkeutuvat aksoneita pitkin takalohkoon. Hypotalamus,
- [Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/krooniset-tulehdukselliset-suolistosairaudet/15425/) - Tulehduksellisilla suolistosairauksilla (IBD= inflammatory bowel disease) tarkoitetaan haavaista paksusuolitulehdusta (colitis ulcerosa) sekä Crohnin tautia. Ne ovat kroonisia, uusiutuvia ja syntymekanismiltaan tuntemattomia tulehduksellisia sairauksia. Kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on lisääntynyt tasaisesti viimeisten 25 vuoden aikana. Crohnin taudin ja colitis ulcerosan tyypillinen sairastumisikä on 20-35 vuotta. Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavaa
- [Ulostusaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ulostusaineet/15419/) - Ummetuksen syyt Ummetuksen taustalla on useimmiten suolta venyttävän massan puute tai veltostunut, huonosti reagoiva suoli. Riittävästi massaa muodostavia aineita sisältämätön ruokavalio (kuorittu vilja, sokeri ja maitotuotteet) on tavanomainen ummetuksen syy. Toinen tärkeä syy on paksusuolen ja peräsuolen supistusherkkyyden heikkeneminen esim. istumatyön seurauksena. Liikunnan puute sekä peräpukamien tai peräaukon haavauman aiheuttaman ulostamiskivun pelko vaikuttavat samaan suuntaan.
- [Ripulilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ripulilaakkeet/15414/) - Ripuli on yleensä oire suoliston ärsytystilasta, ja periaatteessa hoito pitäisi kohdistaa sen syyhyn. Syy voi olla ruokavaliossa tai lääkeaineissa tai ripuli voi johtua hermostosta, tulehduksesta tai sisäerityksestä. Akuutin infektion aiheuttaman tulehduksen ohella krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet (Crohnin tauti ja colitis ulcerosa) voivat johtaa ripuliin; näiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä käsitellään jäljempänä tässä luvussa ja luvussa 47. Nesteen
- [Ruoansulatushäiriöiden ja maksatautien hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ruoansulatushairioiden-ja-maksatautien-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/15412/) - Haimanesteessä on tärkkelystä hajottavaa amylaasia, rasvaa hajottavaa lipaasia sekä proteolyyttisiä entsyymejä. Niitä voidaan käyttää toiminnallisissa vatsavaivoissa sekä haiman vajaatoiminnassa oireen mukaisena hoitona. Monissa valmisteissa on Aspergillus oryzae -sienestä saatavia entsyymejä (proteaasi, sellulaasi, hemisellulaasi ja amylaasi), eräissä myös sappihappoja. Lipaasin korvaus on tärkeää rasvaripulin estämiseksi. Liiallisesta suolistokaasun muodostumisesta johtuvien vaivojen hoitoon käytetty dimetikoni helpottaa ilmavaivoja alentamalla
- [Trombosyyttikasvutekijät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/trombosyyttikasvutekijat/15397/) - Trombopoietiini (TPO) on pääasiassa maksan ja munuaisten syntetisoima glykoproteiini, joka stimuloi trombosyytttien tuotantoa luuytimessä sitoutumalla megakaryosyyttien trombopoietiinireseptoreihin. Ihmisen TPO-geeni kloonattiin vuonna 1994, minkä jälkeen käynnistyi humaani rekombinantti trombopoietiinien bioteknologinen tuotanto ja valmistus lääkkeeksi. Osalle rekombinanttivalmisteiden käyttäjistä kehittyi kuitenkin autovasta-aineita endogeenista trombopoietiinia kohtaan ja heillä ilmeni sen seurauksena vaikea-asteista trombosytopeniaa. Tämän takia rekombinanttivalmisteiden kehittely lopetettiin ja
- [Roksadustaatti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/roksadustaatti/15392/) - Roksadustaatti on uusi suun kautta otettava lääke, jota käytetään aikuisilla krooniseen munuaissairauteen liittyvän oireisen anemian hoitoon. Roksadustaatti stabiloi HIF-a kompleksia estämällä hypoksiassa indusoituvan tekijän prolyylihydroksylaasi-entsyymiä (HIF-PH). Entsyymi-inhibition seurauksena HIF-a:n pilkkoutuminen vähenee ja HIF-reitin aktiivisuus lisääntyy. Tämä johtaa endogeenisen erytropoietiinin tuotannon lisääntymiseen ja erytropoieesin stimuloitumiseen. Roksadustaatti parantaa myös elimistön rautatasapainoa ja raudan biologista hyötyosuutta. Roksadustaatti imeytyy
- [Trombolyyttiset lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/trombolyyttiset-laakeaineet/15372/) - Antikoagulanttien ja verihiutale-estäjien vaikutus on profylaktista eli trombien muodostumista tai kasvua estävää. Tämän takia on kehitetty lääkeaineita, joiden avulla pystyttäisiin liuottamaan jo muodostuneita fibriinitrombeja. Verellä itsellään on kyky liuottaa fibriinihyytymiä fibrinolyyttisen järjestelmän avulla. Tämä spontaani fibrinolyyttinen aktiivisuus ilmeisesti riittää hajottamaan pienet fibriinikertymät ja pienet emboluksetkin. Fibrinolyyttinen järjestelmä on esitetty kaaviona kuvassa 35–6. Siinä keskeinen merkitys
- [Hyytymistekijöiden synteesiä estävät antikoagulantit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hyytymistekijoiden-synteesia-estavat-antikoagulantit/15361/) - Kumariini- ja indandionijohdokset, varfariini Suun kautta annettavat K-vitamiinin vastavaikuttaja-antikoagulantit jaetaan kahteen pääryhmään: kumariineihin, joita ovat sen johdokset, kuten dikumaroli eli bishydroksikumariini, fenprokumoni, asenokumaroli ja varfariini, sekä indandionieihin, jotka ovat indan-1,3-dionin johdoksia ja joista tärkein on fenindioni. Suomessa on käytössä vain varfariini, joka on 4-hydroksikumariini. Näiden oraalisten antikoagulanttien vaikutusmekanismi on sama: ne estävät maksassa K-vitamiinin pelkistymistä
- [Aktivoituneiden hyytymistekijöiden toimintaa estävät antikoagulantit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aktivoituneiden-hyytymistekijoiden-toimintaa-estavat-antikoagulantit/15356/) - Hepariinit Perinteinen hepariini eli fraktioimaton hepariini on mukopolysakkaridi, joka sisältää 40% esteröitynyttä rikkihappoa. Hepariinimolekyyli muodostuu ketjusta, jonka perusrakenneosana on glukosamiinin ja glukuronihapon muodostama yksikkö. Suuren esterisulfaattipitoisuuden vuoksi hepariini on vahva happo. Kliinisesti sitä käytetään joko natrium- tai kalsiumsuolana. Hepariinia on varastoituneena syöttösolujen eritysjyväsiin, joista sitä vapautuu kohdennetusti kudokseen terveessä elimistössä. Lääkkeellinen hepariini valmistetaan eristämällä sitä
- [Veren hyytymisjärjestelmä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/veren-hyytymisjarjestelma/15347/) - Yleistä veren hyytymisestä Veren hyytyminen etenee reaktioketjuna (kuva 35–2), jossa hyytymistekijöiden inaktiiviset esiasteet (tsymogeenit) aktivoituvat proteaa seiksi, jotka pilkkovat ja aktivoivat toisia hyytymistekijöitä. Hyytymisen eri vaiheiden reaktioihin voivat osallistua edellisessä vaiheessa muodostunut proteaasi, seuraavan vaiheen tsymogeeni, nonentsymaattinen kofaktori, Ca2+ sekä reaktiopinta, jonka in vivo tarjoaa trombosyyttien solukalvo tai esim. apoptoottiset solut. Tapahtumaketjun tuloksena syntyy trombiinia,
- [Sydämen vajaatoiminnan lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sydamen-vajaatoiminnan-laakehoito/15330/) - Vajaatoimintainen sydän ei kykene pumppaamaan elimistöön riittävästi verta normaalien elintoimintojen ylläpitämiseksi. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, turvotukset, voimattomuus, väsymys ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen. Se huonontaa potilaan elämänlaatua ja ennustetta. Krooninen vajaatoiminta johtuu 90%:lla potilaista sepelvaltimotaudista, kohonneesta verenpaineesta, läppäviasta tai näiden yhdistelmästä. Harvinaisempia syitä ovat sydänlihaksen, sydänpussin ja keuhkojen sairaudet. Äkillinen sydämen vajaatoiminta johtuu tavallisesti sydäninfarktista tai
- [Sepelvaltimotaudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sepelvaltimotaudin-laakkeet/15321/) - Angina pectoriksen hoidolla pyritään vähentämään potilaan oireita sekä parantamaan suorituskykyä ja ennustetta. Lääkehoidon strategiat ovat 1) hapensaannin parantaminen poistamalla tai estämällä sepelvaltimon supistuminen, 2) hapentarpeen pienentäminen vähentämällä sydämen kuormaa ja 3) verihyytymän muodostumisen estäminen ahtaumakohdassa tromboosia hillitsevillä lääkeaineilla. Lisäksi käytetään kolesterolipitoisuutta pienentävää lääkitystä, useimmiten statiineja, etsetimibiä tai PCSK9-estäjiä. Näihin tavoitteisiin pyritään lääkeaineilla, jotka voidaan ryhmitellä
- [Muut verenpainelääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-verenpainelaakkeet/15310/) - Sentraalisella mekanismilla adrenergista aktiivisuutta vähentävät lääkeaineet Klonidiini on imidatsoliinijohdos. Se vähentää verenpainetta stimuloimalla sentraalisten vasomotoristen keskusten inhibitorisia α2-reseptoreja (ks. luvut 9 ja 14). Tällöin sympaattinen tonus vähenee ja verenpaine laskee. Klonidiini stimuloi myös sentraalisia I1-imidatsoliinireseptoreita, jotka nekin säätelevät sympaattista tonusta. Klonidiinin biologinen hyötyosuus on hyvä. Sen eliminaation puoliintumisaika on yli 12 tuntia ja n. 60%
- [Kaliumia säästävät diureetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kaliumia-saastavat-diureetit/15293/) - Kaliumia säästäviä (retentoivia) diureetteja ovat epiteliaalisia natriumkanavia estävät amiloridi ja triamtereeni sekä mineralokortikoidireseptoria (MR) salpaavat spironolaktoni, eplerenoni ja finerenoni. Käytöltään aineryhmät eroavat toisistaan: amiloridia ja triamtereenia käytetään verenpainetaudissa lähinnä tiatsididiureettien aiheuttaman hypokalemian estoon, kun taas mineralokortikoidireseptorin salpaajia käytetään hoitoresistensissä hypertensiossa, vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa ja muissa tilanteissa, joissa aldosteronin eritys on lisääntynyt, kuten maksakirroosissa. Triamtereenia ja
- [Loop-diureetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/loop-diureetit/15288/) - Furosemidi on kemiallisesti sulfonamidien johdos. Se on erittäin tehokas suoladiureetti. Furosemidi ja muut ryhmän lääkeaineet vaikuttavat lähinnä Henlen lingon alueella, minkä vuoksi niitä kutsutaan loop-diureeteiksi. Furosemidi saattaa varsinkin ruiskeena annettuna lisätä munuaisten verenvirtausta ja myös sitä kautta tehostaa diureesia. Muita loop-diureetteja ovat etakryynihappo ja bumetanidi, mutta ne ovat enää vain erikoisluvalla käytössä Suomessa. Loop-diureetit estävät
- [Tiatsididiureetit ja niiden johdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tiatsididiureetit-ja-niiden-johdokset/15281/) - Vaikutukset Suurin osa (60‒70%) natriumin reabsorptiosta tapahtuu jo munuaisten proksimaalisessa tubuluksessa. Noin 25% natriumin reabsorptiosta tapahtuu Henlen lingossa, erityisesti sen paksuseinäisessä osassa. Näin ollen distaaliseen tubulukseen mennessä on filtroituneesta natriumista reabsorboitunut jo 90%. Vain noin 5% natriumin reabsorptiosta tapahtuu distaalisessa tubuluksessa ja 3% kokoojaputkissa (ks. kuva 33-1). Diureettien vaikutuskohteet sijaitsevat nefronin eri kohdissa, minkä takia
- [Diureetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/diureetit/15275/) - Yleistä Diureetit ovat lääkeaineita, jotka lisäävät veden ja elektrolyyttien erittymistä virtsaan. Eri diureetit poikkeavat toisistaan vaikutusmekanismiltaan, vaikutukseltaan ioneihin ja myös kliiniseltä käytöltään. Diureeteille on ensiarvoisen tärkeää natriumin erityksen lisääminen (natriureettinen, salureettinen ominaisuus). Vain tällä tavoin vaikuttavien ns. suoladiureettien avulla saadaan vettä sitova ja turvotuksia aiheuttava natriumylimäärä elimistöstä pois. Pelkkä veden erityksen lisäys johtaa hyperosmoottiseen tilaan
- [Muut verisuonia laajentavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-verisuonia-laajentavat-laakeaineet/15245/) - Levosimendaani Levosimendaani lisää supistuvien proteiinien kalsiumherkkyyttä sitoutumalla kalsiumista riippuvaisesti sydämen troponiini C:hen, mikä lisää inotropiaa. Lisäksi levosimendaani avaa ATP:stä riippuvaisia kaliumkanavia, mistä seuraa sekä vastusvaltimoiden ja myös laskimoiden kapasitanssialueen laajeneminen. Levosimendaanin terapeuttinen vaikutus sydämen vajaatoiminnassa on seurausta myokardiumin positiivisesta inotropiasta sekä sydämen esikuorman (laskimodilataatio) ja jälkikuorman (vastusvaltimoiden dilataatio) pienentymisestä. Levosimendaani estää myös selektiivisesti tyypin 3
- [Nitraattien kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nitraattien-kliininen-kaytto/15226/) - Angina pectoris Angina pectoris -kipu on sepelvaltimotaudin eli iskeemisen sydänsairauden pääoire. Kipu on merkki siitä, että sydänlihaksen perfuusio on liian vähäinen huolehtimaan sydämen riittävästä hapen ja ravintoaineiden saannista sekä metaboliittien poiskuljetuksesta. Tyypillisessä angina pectoriksessa rintakivun perussyy on sepelvaltimoiden vaikea ateroskleroosi. Kipu ilmenee yleensä fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa, koska ahtautuneet sepelvaltimot eivät pysty huolehtimaan lisääntyneestä perfuusion
- [Orgaaniset nitraatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/orgaaniset-nitraatit/15218/) - Alkuperä ja kemia Orgaaniset nitraatit ovat kemiallisesti syntetisoituja typpihapon polyoliestereitä. Nitraattiestereille on tyypillistä atomijärjestys hiili-happi-typpi (–C–O–NO2). On huomattava, etteivät nitraattiesterit ole nitroyhdisteitä, joille on tyypillistä NO2-ryhmän typen liittyminen hiileen (–C–NO2). Tästä huolimatta glyseryylitrinitraatista käytetään usein lyhyempää, mutta kemiallisesti virheellistä ilmaisua nitroglyseriini eli kansanomaisesti ”nitro”. Nitraattien vaikutusmekanismi ja vaikutukset Orgaaniset nitraatit rentouttavat sileää lihasta tuottamalla typpioksidia,
- [Vaughan Williamsin jaotteluun kuulumattomia lääkkeitä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vaughan-williamsin-jaotteluun-kuulumattomia-laakkeita/15189/) - Adenosiini Adenosiini on kaikissa soluissa esiintyvä ATP:n metabolian lopputuote. Adenosiini on syrjäyttänyt kalsiumkanavan salpaajat kohtauksittaisen supraventrikulaarisen takykardian hoidossa. Adenosiini aktivoi eteissoluissa sekä SA- ja AV-solmukkeissa asetyylikoliiniherkkiä kaliumkanavia, mikä aiheuttaa aktiopotentiaalin keston lyhentymisen, hyperpolarisaation ja automatiikan hidastumisen. Adenosiinin elektrofysiologiset vaikutukset välittyvät Gi-proteiinivälitteisen A1-reseptoristimulaation kautta. Adenosiinireseptorin stimulaatio estää myös Gi-proteiinin välityksellä adenylaattisyklaasia, jolloin adrenergisten reseptorien ohjaama hidas
- [Ryhmä III](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ryhma-iii/15182/) - Ryhmän III aineet pidentävät aktiopotentiaalin palautumisvaihetta. Ryhmän aineilla ei ole vaikutusta natriumkanaviin nopeassa 0-vaiheen depolarisaatiossa. Toisaalta repolarisaatiossa kaliumin ulosvirtaus estyy ja aktiopotentiaali pitenee (kuva 30–3). Ryhmän aineista sotaloli kuuluu beetasalpaajana samalla ryhmään II ja amiodaronilla on myös ryhmien I, II ja IV aineiden ominaisuuksia. Sotaloli Sotaloli on epäselektiivinen beetasalpaaja (ryhmä II), joka estää myös repolarisoivaa
- [Ryhmä IB](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ryhma-ib/15172/) - Ryhmän IB aineille on ominaista depolarisaatiotaajuuden mukaan määräytyvä natriumkanavien salpaus. Natriumkanavan salpaus tehostuu sykkeen tihetessä ja solujen ollessa depolarisoituneina. Salpauksen kesto on niin lyhyt, että normaalilla syketaajuudella inaktivoituneen kanavan salvannut aine dissosioituu pois ennen seuraavaa depolarisaatiota. Ryhmän IB lääkkeet hidastavat 0-vaiheen depolarisaatiota minimaalisesti, mutta lyhentävät aktiopotentiaalia ja refraktaariaikaa. Repolarisaation nopeutuminen johtuu kaliumin ulosvirtauksen lisääntymisestä, mikä
- [Ekspektorantit ja mukolyytit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ekspektorantit-ja-mukolyytit/15120/) - Hengitysteiden limakerroksen säätely on aktiivista ja lima osallistuu mm. hengitysteiden kostuttamiseen, vierasesinepartikkelien poistamiseen, mikrobien vastaiseen puolustukseen ja toimii mm. ionien filtraation ja diffuusion esteenä. Ysköslima ei ole yhtenäistä. Värittömässä mukoidisessa limassa on erilaisia bakterisidisia tai bakteriostaattisia proteiineja, musiineja (suurikokoisia glykoproteiineja), lipidejä, ioneja ja vettä (90–95%). Purulentissa infektioysköksessä on näiden lisäksi soluja ja solujen hajoamisesta peräisin
- [Yskänhillitsijät (antitussiivit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yskanhillitsijat-antitussiivit-2/15115/) - Yskää hillitsevät, antitussiiviset aineet heikentävät yskänrefleksin käynnistymistä tai lamaavat refleksikaarta eri kohdissa. Tärkein vaikutuskohta on keskushermosto, jossa useat aineet – ennen muuta opioidit – lamaavat yskäkeskusta. Perifeerisiä afferentteja hermopäätteitä on mahdollista lamata esim. puuduttamalla, ja näin tehdäänkin erilaisten keuhkoputkistoon kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä. Kodeiini Kodeiini (metyylimorfiini) ja muut euforisoivat analgeetit (ks. luku 20) mahdollisesti lamaavat yskänrefleksin
- [Keuhkoputkia laajentavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/keuhkoputkia-laajentavat-laakeaineet/15077/) - Ohimenevä (astma) ja pysyvä (keuhkoahtaumatauti) keuhkoputkien supistus on ahtauttavien keuhkosairauksien tyypillinen piirre, josta seuraa niiden tärkein oire, hengenahdistus. Ihmisen bronkuspuuston sileässä lihaksessa sympaattista hermotusta on vain vähäisesti tai sitä ei ole lainkaan. Sen sijaan β2-reseptoreita, jotka välittävät sileän lihaksen supistuksen laukeamista, on runsaasti. β2-sympatomimeetit Sympatomimeettien yleistä
- [Ahtauttavien keuhkosairauksien lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ahtauttavien-keuhkosairauksien-laakehoito/15061/) - Yleistä taustaa Hengitysteiden ahtauma on joko pääosin palautuva (astma) tai pääosin palautumaton (keuhkoahtaumatauti). Astman hoidossa käytettävät lääkeaineet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1) limakalvojen tulehdusta rauhoittavat lääkeaineet (glukokortikoidit, kromonit sekä biologiset astmalääkkeet anti-IgE vasta-aine, anti-interleukiini-5 tai sen reseptorin vasta-aineet ja anti-IL-4/13 reseptorivasta-aine), 2) keuhkoputkien supistumiseen vaikuttavat lääkeaineet, joita käytetään kohtauslääkkeinä (lyhytvaikutteiset sympatomimeetit, antikolinergiset lääkeaineet) tai
- [Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät antikoliiniesteraasit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alzheimerin-taudin-hoidossa-kaytettavat-antikoliiniesteraasit/16609/) - Nykyään kliinisessä käytössä on kolme antikoliiniesteraasia: donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini. Ne ovat koliiniesteraasin reversiibelejä estäjiä. Donepetsiili ja rivastigmiini ovat ei-kompetitiivisiä estäjiä kun taas galantamiini on kompetitiivinen koliiniesteraasin estäjä. Ne kaikki lievittävät Alzheimerin taudin kognitiivisia oireita, ja niiden käyttöaiheita ovat lievä ja keskivaikea Alzheimerin tauti. Kontrolloituja vertailututkimuksia eri antikoliiniesteraasien kliinisestä tehosta tai siedettävyydestä on tehty hyvin
- [Alzheimerin taudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alzheimerin-taudin-laakkeet/15017/) - Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja se käsittää 65–70% kaikista etenevistä muistisairauksista. Aivoverenkiertohäiriöistä johtuvat ns. vaskulaariset muistisairaudet ja Lewyn kappale -tauti ovat muita eteneviä muistisairauksia. Alzheimerin taudin syy on tuntematon. Keskeinen aivomuutos on aivojen ohimolohkojen sisäosien hermosolukato, jota on erityisesti entorinaalisessa kuorikerroksessa ja hippokampuksessa. Tyypillisiä patologisia muutoksia ovat solunulkoiset β-amyloidista koostuvat plakit ja
- [Parkinsonin taudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/parkinsonin-taudin-laakkeet/14997/) - Parkinsonismi on oireyhtymä, jossa erityisesti ekstrapyramidaalijärjestelmän tyvitumakkeet ovat vaurioituneet tai niiden toiminta on häiriintynyt. Tästä seuraa motorisen toiminnan häiriö, jonka perusteella tauti diagnosoidaan. Parkinsonismin tyypillisimmät oireet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) hypokinesia eli vähäliikkeisyys, jossa potilaan on vaikeata tai mahdotonta aloittaa liikkeitä ja liikkeet ovat hidastuneet, 2) poikkijuovaisten lihasten rigiditeetti eli jäykkyys (kankeus) ja 3)
- [Pääasiassa GABAergistä neurotransmissiota vahvistavat aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/paaasiassa-gabaergista-neurotransmissiota-vahvistavat-aineet/14984/) - Ensimmäinen tehokas kouristuksia poistava syntetisoitu lääkeaine markkinoilla 1900-luvun alussa oli fenobarbitaali. Muiden barbituraattien tavoin fenobarbitaali estää epäspesifisesti mm. strykniinikouristuksia, mutta sillä on myös spesifinen antikonvulsiivinen vaikutus. Annoksina, jotka aiheuttavat väsymystä mutta eivät unta, fenobarbitaali estää paikallisalkuisia kohtauksia ja yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia, mutta voi pahentaa poissaolokohtauksia. Barbituraatit ovat allosteerisia GABAA-agonisteja, mutta niillä on todennäköisesti vaikutuksia myös
- [Pääasiassa jännitteen säätelemiin ionikanaviin vaikuttavat epilepsialääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/paaasiassa-jannitteen-saatelemiin-ionikanaviin-vaikuttavat-epilepsialaakkeet/14982/) - Fenytoiini ja fosfenytoiini Fenytoiini (difenyylihydantoiini), joka on rakenteellisesti sukua fenobarbitaalille, on edelleen tärkeä epilepsialääke, joskin sen käyttö Suomessa on vähenemässä. Terapeuttisilla annoksilla fenytoiinin vaikutus välittyy natriumkanavien eston kautta. Isoilla annoksilla on myös GABAergistä aktiivisuutta lisäävä vaikutus. Fenytoiinin nopeita sähkönpurkauksia hillitsevä vaikutus ei rajoitu yksin aivoihin, vaan fenytoiinia on käytetty menestyksellisesti esim. sydämen rytmihäiriöiden hoitoon. Fenytoiini
- [Kouristuksia estävät mekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kouristuksia-estavat-mekanismit/14980/) - Aivoissa kouristuksen syntyyn ja leviämiseen johtaa joko estävän vaikutuksen väheneminen tai kiihottavan vaikutuksen lisääntyminen. Nisäkkäiden aivoissa tärkein estävä välittäjäaine on GABA ja tärkein kiihottava välittäjäaine glutamaatti. GABAergisia hermosoluja on runsaasti erityisesti kouristusten kannalta merkittävillä aivoalueilla, kuten neokorteksilla, hippokampuksessa ja mantelitumakkeessa (amygdala). Myös hermosolujen solukalvon jännitesäätöiset kalsium-, kalium- ja natriumkanavat vaikuttavat solujen ärtyvyyteen ja signaalinvälitykseen. Vaikuttamalla
- [Stimulantit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/stimulantit/15033/) - Amfetamiinit ja muut fenetyyliamiinit Amfetamiini eli α-metyylifenetyyliamiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1887. Se kuuluu fenetyyliamiineihin ja on eräs pisimpään tunnetuista psykotrooppisista yhdisteistä. Amfetamiini vaikuttaa keskushermostoon pääasiassa katekoliamiiniaineenvaihdunnan välityksellä. Toinen yleisesti keskushermostovaikutustensa vuoksi käytetty fenetyyliamiini on metamfetamiini. Fenetyyliamiineja ovat näiden lisäksi MDMA (ekstaasi), MDPV ja bromo-dragonfly, joiden vaikutustavat keskushermostossa ovat osittain samat kuin amfetamiinilla. Amfetamiinia
- [Alkoholin vaikutukset keskushermostoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alkoholin-vaikutukset-keskushermostoon/15024/) - Alkoholin neurofarmakologinen vaikutusmekanismi Alkoholi vaikuttaa laajasti aivojen toimintaan. Sen käyttäytymisvaikutukset muistuttavat GABAergisten agonistien ja glutamaattiantagonistien vaikutuksia. Alkoholihumala perustuu suurimmilta osin alkoholin suoriin keskushermostovaikutuksiin. Alkoholihumalaan, kuten lääkeainevaikutuksiin, jotka muuttavat elimistön homeostaasia, liittyy humalatilaa vastustavia reaktioita, kuten vireystilaa aktivoimaan pyrkiviä stressireaktioita. Alkoholi aktivoi hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin, vaikka se vaikuttaa vähentävän muiden voimakkaiden stressitilanteiden aiheuttamaa aktivaatiota. Alkoholi on keskushermostoa lamaava
- [Riippuvuus eri yhdisteistä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/riippuvuus-eri-yhdisteista/14939/) - Tässä kappaleessa keskitytään etupäässä päihdyttävien aineiden ja aineryhmien käytölle tunnusomaisiin riippuvuustiloihin sekä käytön lopettamisesta aiheutuvien vieroitustilojen hoitoon. Taulukossa 24–1 on esitetty päihteinä yleisimmin käytettävien yhdisteiden addiktiivisia ominaisuuksia. Tupakka ja nikotiini Tupakka on alkoholin ohella kansanterveyden kannalta merkittävin riippuvuutta aiheuttava aine. Miesten tupakointi on viimeksi kuluneiden 35 vuoden aikana vähentynyt mutta naisten tupakointi lisääntynyt. Vuonna 2019
- [Bentsodiatsepiinit ja muut lääkeaineet unilääkkeinä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bentsodiatsepiinit-ja-muut-laakeaineet-unilaakkeina/14918/) - Taustaa Uni on ihmiselle ja muille nisäkkäille välttämätöntä, mutta unirytmi voi joskus häiriintyä. Unettomuuden tausta on usein monitekijäinen. Ensijaisesti unettomuuden hoidon tulee kohdistua näihin, esim. ympäristöstä riippuviin tekijöihin, käyttäen myös unettomuuden ei-lääkkeellisiä hoitomenetelmiä, kuten kognitiivis-behavioraalista unettomuuden hoitoa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja tällöin voidaan tarvita unilääkkeitä. Unilääkkeillä eli hypnooteilla tarkoitetaan aineita, jotka sopivin
- [Muut anksiolyyttiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-anksiolyyttiset-laakkeet/14915/) - Buspironi Buspironi on atsapironien ryhmään kuuluva anksiolyytti, joka poikkeaa kemiallisesti, farmakologisesti ja kliinisesti bentsodiatsepiineista. Se lievittää konfliktitilanteeseen liittyvää oireistoa koe-eläimillä, joiden aivojen serotoniinijärjestelmää on vaurioitettu. Buspironi sitoutuu sekä presynaptisiin (raphe-tumakkeet) että postsynaptisiin (esim. hippokampus, aivokuori) 5-HT1A-reseptoreihin toimien 5-HT1A-agonistina, minkä katsotaan olevan sen keskeisin farmakologinen vaikutusmekanismi. Buspironilla on myös agonistis-antagonistisia vaikutuksia dopamiinireseptoreihin, ja dopamiiniaineenvaihdunta voi lievästi
- [Bentsodiatsepiinin johdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bentsodiatsepiinin-johdokset/14907/) - Bentsodiatsepiinijohdoksia ovat mm. diatsepaami, oksatsepaami, loratsepaami ja klooridiatsepoksidi. Koska diatsepaami on tämän ryhmän tyyppiaine, rajoitutaan tässä lähinnä sen kuvaukseen. Erityisesti unilääkkeinä käytettävät bentsodiatsepiinijohdokset tematsepaami, nitratsepaami, midatsolaami ja triatsolaami kuvataan tämän luvun lopussa unilääkkeiden yhteydessä, samoin kuin niiden kaltaisesti vaikuttavat lääkkeet tsopikloni ja tsolpideemi. Epilepsialääkkeinä käytetyt klobatsaami ja klonatsepaami kuvataan luvussa 25, joskin klonatsepaamin käyttö ei-epilepsia
- [Psykoosilääkkeiden kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/psykoosilaakkeiden-kliininen-kaytto/14951/) - Psykoosien hoidossa ei ole pystytty vakuuttavasti osoittamaan, että mikään psykoosilääke olisi olennaisesti klooripromatsiinia tehokkaampi skitsofrenian ns. positiivisten oireiden (hallusinaatiot eli aistiharhat ja deluusiot eli harhaluulot) hoidossa, joskin klotsapiini muodostaa tässä poikkeuksen. Valitettavan usein lääkehoitovasteet skitsofreniassa ovat vain osittaisia ja osa potilaista (20–30 %) ei saa riittävää vastetta lainkaan. Näissä tiloissa klotsapiini on erityisen tehokas. Hoitomyöntyvyyden
- [Psykoosilääkkeiden rakenne-vaikutussuhteesta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/psykoosilaakkeiden-rakenne-vaikutussuhteesta/14840/) - Fentiatsiinin johdokset Fentiatsiinin johdosten molekyylin ydin on kolmirengas, jonka muodostavat rikin ja typen yhteen sitomat bentseenirenkaat. Rakennetta voidaan modifioida muuttamalla lähinnä kahden teholle välttämättömän substituutin, typpeen liittyvän sivuketjun ja asemassa 2 olevaan hiileen liittyvien radikaalien, rakennetta. Asemassa 10 olevaan typpeen liittyvän sivuketjun luonteen mukaan fentiatsiinijohdokset jaetaan kolmeen ryhmään: alifaattisiin, piperidiini- ja piperatsiinijohdoksiin (kuva 21–2). Alifaattiset
- [Vahvat opioidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vahvat-opioidit/14865/) - Morfiini Morfiini on opioidiryhmän tyyppilääkeaine, johon muita ryhmän aineita verrataan. Morfiini on μ-opioidireseptoriagonisti, ja sillä on vaikutuksia myös δ- ja κ-opioidireseptoreihin (ks. tarkemmin s. 368). Morfiinin hyötyosuus suun kautta otettuna vaihtelee yksilöittäin mer- kittävästi (15–64%). Morfiini on vesiliukoinen, ja noin kolmasosa on sitoutuneena plasman proteiineihin. Morfiini metaboloituu pääasiassa konjugoitumalla glukuronideiksi ja vain 5% demetyloituu CYP3A:n
- [Opioidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/opioidit-3/14848/) - Opioidit voidaan luokitella niiden kemiallisen rakenteen, reseptoritason toiminnallisten vaikutusten tai kipua lievittävän tehon perusteella (taulukko 20–1). Käsitteitä ”opiaatti” ja ”opioidi” käytetään usein rinnakkain. Opiaateilla tarkoitetaan oopiumista saatavia luonnollisia alkaloideja kuten morfiinia ja kodeiinia. Opioidilla tarkoitetaan kaikkia opioidireseptoreihin sitoutuvia yhdisteitä. Taulukkoon 20–2 on koottu opioidien farmakokineettisiä ja -dynaamisia ominaisuuksia. Rakenne Morfiinissa on kaksi hydroksyyliryhmää, fenolinen (C3)
- [Inhalaatioanesteetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/inhalaatioanesteetit/14770/) - Yleisanestesiassa voidaan käyttää hyvin monenlaisia kaasumaisia tai nestemäisiä, mutta helposti höyrystyviä yhdisteitä. Suomessa markkinoilla olevat höyrystyvät nestemäiset anesteetit ovat fluoridoituja alifaattisia hiilivetyjä. Inhalaatioanesteettien voimakkuus Inhalaatioanesteettien voimakkuutta mitataan MAC-arvolla (engl. minimum alveolar concentration), jolla tarkoitetaan sitä alveolaarista inhalaatioanesteetin pitoisuutta, joka aiheuttaa sellaisen anestesian, että 50% potilaista ei reagoi ihoviiltoon. Vaikka nykyään tiedetään, että inhalaatioanesteetit estävät kirurgisen
- [Serotoniinireseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/serotoniinireseptoreihin-vaikuttavat-laakeaineet/14812/) - 5-HT1B/ 5-HT1D-agonistit (triptaanit) Migreeni on neurovaskulaarinen, kohtauksellinen sairaus, joka saa alkunsa aivorungon tumakkeista ja jonka uskotaan johtuvan näiden tumakkeiden ylikiihottuneisuudesta (ks. tietoruutu L17). Migreenipotilailla plasman 5-HT-pitoisuus on pieni kohtauksien välissä, mutta suuri kohtausten aikana, ja migreenikohtauksen tyypilliset oireet voidaan saada aikaan 5-HT:tä vapauttavilla aineilla. Migreenin patofysiologian kannalta tärkeillä alueilla on myös runsas serotonerginen hermotus. Vanhimpia
- [5-HT:n synteesi ja metabolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/5-htn-synteesi-ja-metabolia/14799/) - 5-HT:n biosynteesin lähtöaine on tryptofaani. Verenkierrossa tryptofaanista suurin osa on sitoutunut albumiiniin ja vain vapaana oleva tryptofaani pääsee aivoihin veri-aivoesteen läpi aktiivisen kuljetusjärjestelmän avulla (kuva 17–2). Muut rakenteellisesti samankaltaiset aminohapot voivat epäsuorasti vaikuttaa aivojen tryptofaanipitoisuuteen kilpailemalla samasta kuljetusmekanismista. Vaikka suurin osa ravinnon tryptofaanista metaboloituu jo suolessa, ruoan (erityisesti hiilihydraattien) ja toisaalta plasman insuliinin tiedetään vaikuttavan
- [H1-antihistamiinit (H1-käänteisagonistit ja -antagonistit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/h1-antihistamiinit-h1-kaanteisagonistit-ja-antagonistit/14673/) - 1930-luvun lopulla ryhdyttiin Dalen ja Lewisin löydösten pohjalta systemaattisesti etsimään sopivia histamiinin antagonisteja allergiatautien hoitoon. Ensimmäinen, viime vuosiin asti käytössä ollut tehokas antihistamiini, mepyramiini, kehitettiin 1944, jonka jälkeen sen rakenteen ja aktiivisuuden suhteet selvitettiin nopeasti. Vanhimmat H1-antihistamiinit ovat synteettisiä valmisteita, joiden rakenteessa on yhteisenä substituoitu etyyliamiini sekä siitä johdettuja yhdisteitä, jotka pääsevät keskushermostoon. Oleellisesti erilaisia
- [β-reseptorinsalpaajat ](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/β-reseptorinsalpaajat/14645/) - Adrenergisten β-reseptorien salpaajat estävät kilpailevasti katekoliamiineja ja muita adrenergisiä agonisteja stimuloimasta näitä reseptoreita. β-reseptorinsalpaajat ovat kemialliselta rekenteeltaan huomattavasti lähempänä vastaavia agonisteja kuin α-reseptorinsalpaajat. Kuten agonistienkin β-reseptorinsalpaajien kemiallisen rakenteen ja tiettyjen farmakologisten ominaisuuksien välinen riippuvuus tunnetaan melko hyvin. Historiaa β-reseptorinsalpaajat ovat α-reseptorinsalpaajia nuorempi lääkeaineryhmä: ensimmäistä tämän ryhmän ainetta dikloori-isoprenaliinia (DCI) koskevat tiedot julkaistiin 1958. Tällä yhdisteellä
- [Adrenoseptoriagonistien kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/adrenoseptoriagonistien-kliininen-kaytto/14617/) - Sympaattinen hermosto säätelee monia hyvinkin erilaisia elimistön toimintoja, kuten verenkiertojärjestelmää, hengitysteiden sileää lihasta sekä hiilihydraatti- ja rasvahappoaineenvaihduntaa. Adrenoseptoriagonisteja voidaankin käyttää monien erilaisten elimistön toimintahäiriöiden hoidossa. Perinteisiä sympatomimeettejä on käytetty hyväksi sekä niiden α- että β-vaikutusten vuoksi. Viime vuosikymmeninä on onnistuttu kehittämään selektiivisesti tiettyyn reseptorialatyyppiin vaikuttavia yhdisteitä. Esimerkiksi astman ja muiden bronkospasmien hoidossa huomattava edistysaskel ovat
- [Adrenoseptoriagonistien fysiologiset ja farmakologiset vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/adrenoseptoriagonistien-fysiologiset-ja-farmakologiset-vaikutukset/14609/) - Sydän ja verisuonet Sympaattinen hermosto on elimistön tärkein kardiovaskulaarisen tonuksen säätelijä. Lääkeaineet, jotka muuttavat sympaattista tonusta, vaikuttavat ennen kaikkea verenkiertoon. Adrenoseptoriagonistien verisuonivaikutukset vaihtelevat eri kudoksissa (ks. taulukko 13–1). Ne kohdistuvat lähinnä prekapillaarisiin pikkuvaltimoihin ja sulkijalihaksiin ja jossakin määrin myös laskimoihin ja suurempiin valtimoihin. Sympatomimeettien verisuonivaikutukset välittyvät α1-, α2- ja β2-reseptorien avulla. α1-reseptoreita on postsynaptisesti lähellä
- [Adrenergisten reseptorien agonistit (sympatomimeetit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/adrenergisten-reseptorien-agonistit-sympatomimeetit/14596/) - Yleistä Sympaattisen hermoston välittäjäaine noradrenaliini ja lisämunuaisytimestä erittyvä hormoni adrenaliini aiheuttavat biologiset vaikutuksensa aktivoimalla adrenoseptoreita. Näitä G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja on ihmisessä ja muissa nisäkkäissä tunnistettu kaikkiaan yhdeksän eri alatyyppiä, jotka jakautuvat kolmeen ryhmään, α1-, α2-ja β-reseptoreihin (kuva 13–1). Sympatomimeettisiksi aineiksi on historiallisesti kutsuttu elimistön omia katekoliamiineja adrenaliinia, dopamiinia ja noradrenaliinia ja suurta joukkoa niitä rakenteellisesti muistuttavia
- [Depolarisoivat lihasrelaksantit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/depolarisoivat-lihasrelaksantit/14586/) - Vaikutusmekanismi Suksametoni (suksametonium, suksinyylikoliini) on ainoa kliinisessä käytössä oleva depolarisoiva lihasrelaksantti. Se muistuttaa rakenteeltaan varsin paljon asetyylikoliinia ja aiheuttaa välittömän ja pitkäkestoisen depolarisaation, minkä seurauksena lihaksen supistuminen estyy. Samanlainen vaikutus voidaan kokeellisesti saada aikaan antamalla asetyylikoliinia ja antikoliiniesteraasia. Depolarisaatiosalpaus alkaa nopeasti, mutta sitä edeltävät depolarisaation aiheuttamat lihasten järjestäytymättömät matomaiset supistelut eli faskikulaatiot. Antikoliiniesteraasit lisäävät depolarisoivien
- [Nondepolarisoivat lihasrelaksantit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nondepolarisoivat-lihasrelaksantit/14584/) - Suomessa on kliinisessä käytössä viisi nondepolarisoivaa (kilpailevaa) lihasrelaksanttia: mivakuuri, pankuroni, rokuroni, sisatrakuuri ja vekuroni. Ne eroavat toisistaan lähinnä vaikutuksen keston sekä eräiden sivuvaikutusten suhteen (taulukot 12–1 ja 12–2). Nykyiset lihasrelaksantit ovat rakenteeltaan joko bentsyyli-isokinoliinijohdoksia, kuten mivakuuri ja sisatrakuuri, tai steroidirakenteisia, kuten pankuroni, rokuroni ja vekuroni (kuva 12–2). Kilpailevat lihasrelaksantit voidaan luokitella lyhyt-, keskipitkä- ja pitkävaikutteisiin
- [Hermo-lihasliitoksen rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hermo-lihasliitoksen-rakenne-ja-toiminta/14572/) - Hermo-lihasliitos koostuu hermopäätteestä, motorisesta päätelevystä ja lihaksesta (kuva 12–1). Välittäjäaineena oleva asetyylikoliini sitoutuu hermo-lihasliitoksen nikotiinireseptoreihin, jotka ovat ligandisäätöisiä kationi-kanavia ja koostuvat useiden muiden ionikanavareseptorien tapaan viidestä polypeptidialayksiköstä. Hermo-lihasliitoksen nikotiinireseptorit koostuvat kahdesta α-alayksiköstä ja yhdestä β-, ε- ja δ-alayksiköstä. Sikiökehityksen aikana ja denervoidussa lihaksessa ε-alayksikön tilalla on γ-alayksikkö. Kuva 12–1. Kaavamainen esitys hermo-lihasliitoksen rakenteesta ja toiminnasta.
- [Vaiheet elimistössä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vaiheet-elimistossa/14564/) - Atropiini ja skopolamiini imeytyvät ruoansulatuskanavasta. Atropiinin peroraalinen hyötyosuus on n. 50 % ja eliminaation puoliintumisaika 4 tuntia. Skopolamiinin peroraalinen hyötyosuus on alle 30 % ja eliminaation puoliintumisaika on 3 tuntia. Ne samoin kuin muut tertiääriset antikolinergit imeytyvät hyvin silmän ja nenän limakalvoilta. Atropiinilla on normaaleina hoitoannoksina huomattavasti vähemmän keskushermostovaikutuksia kuin skopolamiinilla. Tämän uskotaan johtuvan siitä,
- [Kolinergistä stimulaatiota aiheuttavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kolinergista-stimulaatiota-aiheuttavat-laakeaineet-2/14545/) - Pilokarpiini Pilokarpiini on Brasiliassa kasvavan Pilocarpus jaborandi -pensaan lehdistä saatava alkaloidi, joka muistuttaa rakenteeltaan histamiinia, mutta eräiltä osin myös asetyylikoliinia. Pilokarpiini on muskariinireseptoreita stimuloiva lääkeaine. Asetyylikoliiniesteraasi ei hajota pilokarpiinia. Pilokarpiinia on vanhastaan pidetty hien ja syljen eritystä lisäävänä tyyppiyhdisteenä (kuva 10–4). Pilokarpiinin (10–15 mg s.c.) annon jälkeen hikeä erittyy 2–3 litraa ja sylkeä jopa 0,5
- [Asetyylikoliinin reseptorit ja vaikutukset elimistössä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/asetyylikoliinin-reseptorit-ja-vaikutukset-elimistossa/14526/) - Asetyylikoliinin vaikutukset välittyvät nikotiinireseptorien ja muskariinireseptorien kautta. Nikotiinireseptoreita on autonomisen hermoston ganglioissa ja poikkijuovaisen lihaksen hermo-lihasliitoksessa. Lisäksi nikotiinireseptoreita on keskushermostossa. Nikotiinireseptorit ovat ionikanavareseptoreita ja niiden aktivaatio lisää kationien läpäisevyyttä ja ne säätelevät erityisesti Na+/K+-konduktanssia. Osa neuronaalisista nikotiinireseptoreista vaikuttaa myös Ca2+-konduktanssiin. Nikotiinireseptorit osallistuvat nopeaan eksitoivaan hermovälitykseen. Nikotiinireseptoreita tunnetaan kolme pääluokkaa niiden alayksikkörakenteeseen perustuvassa luokituksessa: hermo-lihasliitoksen (Nm),
- [Neuropeptidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/neuropeptidit/14511/) - Nykyään tunnetaan toistasataa neuropeptidiä, jotka toimivat hermoston välittäjäaineina. Tyypillistä neuropeptideille on, että ne toimivat usein neuromoduloijina eli hienosäätävät muiden välittäjäaineiden synaptista vaikutusta. Neuropeptidit eivät yleensä osallistu nopeaan synaptiseen hermovälitykseen ligandin säätelemien ionikanavien välityksellä kuten esim. asetyylikoliini tai glutamaatti. Neuropeptidit muodostuvat usein isommista esiasteista, preprohormoneista ja prohormoneista, joista ne pilkkoutuvat entsymaattisesti (kuva 9–21). Preprohormonin N-terminaalipäässä on
- [Aminohappovälittäjäaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aminohappovalittajaaineet/14509/) - Aminohapporakenteiset välittäjäaineet, gamma-aminovoihappo (GABA), glysiini, glutamaatti ja aspartaatti, ovat aivojen yleisimpiä välittäjäaineita. Aminohapponeurotransmitterit välittävät suurimman osan aivojen nopeasta kemiallisesta tiedonsiirrosta. GABA on aivojen tärkein estävä välittäjäaine. Sitä on erityisesti lyhyissä interneuroneissa aivojen eri osissa. GABA toimii myös välittäjäaineena striatonigraalisissa GABAergisissä neuroneissa ja pikkuaivojen Purkinjen soluissa. Alkiokehityksen aikana GABA:lla on eksitoiva vaikutus neuronien toimintaan, mutta K+-Cl--kotransportterien
- [Katekoliaminerginen neurotransmissio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/katekoliaminerginen-neurotransmissio/14507/) - Synteesi, varastoituminen, vapautuminen ja metabolia Katekoliamiinit syntyvät ravinnosta saatavasta aminohaposta, L-tyrosiinista. Niiden synteesi on esitetty kuvassa 9–12. Synteesiketjun ensimmäinen entsyymi, tyrosiinihydroksylaasi, muuttaa tyrosiinin L-dopaksi (L-dihydroksifenyylialaniiniksi). Tämä entsyymi rajoittaa synteesin nopeutta, ja siksi se on tärkeä katekoliamiinien pitoisuuden säätelyssä. Tyrosiinihydroksylaasia on vain katekoliamiineja syntetisoivissa soluissa, kuten perifeerisissä sympaattisissa hermoissa, lisämunuaisen ytimessä ja keskushermoston noradrenergisissä, dopaminergisissä ja
- [Kolinerginen neurotransmissio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kolinerginen-neurotransmissio/14505/) - Asetyylikoliinin synteesi, varastoituminen ja vapautuminen Kolinergiset hermopäätteet ottavat aktiivisesti sisäänsä koliinia. Koliiniasetyylitransferaasi katalysoi koliinista ja asetyylikoentsyymi-A:sta asetyylikoliinia (kuva 9–11). Koliiniasetyylitransferaasi on hermopäätteiden sytoplasman entsyymi. Se siirtyy aksonia pitkin hermosolun soomaosasta hermopäätteisiin. Koliinin saatavuus ja siirtyminen aktiivisen kuljetusmekanismin avulla kolinergisiin hermosoluihin näyttää rajoittavan asetyylikoliinin synteesin nopeutta. Koliinin pitoisuus plasmassa on normaalisti 10 µM. Fysiologisessa pH:ssa koliini
- [NANC-neurotransmissio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nanc-neurotransmissio/14501/) - Autonomisen hermoston kemiallisena välittäjäaineena ei toimi aina asetyylikoliini tai noradrenaliini, eikä niiden kaikkiin toimintaan voida vaikuttaa sen vuoksi kolinergisiin tai adrenergisiin reseptoreihin sitoutuvilla lääkeaineilla. Tunnetaankin NANC-neurotransmissioksi (non-adrenergic non-cholinergic) kutsuttu välittäjäainetoiminto. Usein puhutaan myös purinergisestä neurotransmissiosta, koska yksi parhaiten tutkituista NANC-välittäjäaineista on adenosiinitrifosfaatti (ATP). NANC-välittäjäaineita on kuitenkin monia muitakin, ATP:n ohella myös sen metaboliatuotteet (ks. kuva
- [Autonomisen hermoston rakenne ja välittäjäaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/autonomisen-hermoston-rakenne-ja-valittajaaineet/14499/) - Keskushermoston muodostavat aivot ja selkäydin. Ääreishermosto koostuu autonomisesta hermostosta sekä somaattisista ja enteerisistä hermoista. Somaattisten hermojen efferentit säikeet eli motoriset hermot (motoneuronit) lähtevät motoriselta aivokuorelta ja hermottavat poikkijuovaisia luurankolihaksia alemman motoneuronin välityksellä. Alempi motoneuroni muodostuu yhdestä neuronista, joka hermottaa suoraan poikkijuovaista lihasta (kuva 9–7). Autonominen hermosto jaetaan parasympaattiseen ja sympaattiseen hermostoon. Autonomisen hermoston radoissa on
- [Ionikanavat viestisignaalien välityksessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ionikanavat-viestisignaalien-valityksessa/14497/) - Ionikanavia on lähes kaikkien elävien solujen solukalvoilla ja ionikanavaperheeseen kuuluukin satoja jäseniä. Ionikanavat luovat kalvojännitteen ja osallistuvat lukuisiin tapahtumiin soluissa, kuten signaalinvälitykseen, hermovälittäjäaineen vapautumiseen, lihassupistukseen ja hormonieritykseen. Ionikanavat toimivat välittäjinä myös sensorisissa toiminnoissa, solujen tilavuuden säätelyssä, kasvussa, liikkumisessa ja apoptoosissa. Ionikanavia voidaan luokitella läpäisevien ionien, ohjausmekanismien ja rakenneominaisuuksien perusteella. Ionikanavilla esiintyy kolmea tilaa: aktivoitunut auki
- [Ruoansulatuskanava lääkkeiden antoreittinä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ruoansulatuskanava-laakkeiden-antoreittina/14449/) - Ruoansulatuskanava alkaa suusta ja päättyy peräaukkoon. Lääkkeiden antamisella ruoansulatuskanavan kautta tarkoitetaan usein gastrointestinaalista eli maha-suolikanavan kautta tapahtuvaa lääkitystä. Tarkkaan ottaen jälkimmäinen käsite ei sisällä ruoansulatuskanavan ylimpiä osia; suuta, nielua ja ruokatorvea. Oraalinen lääkintä voidaan jakaa suun kautta tapahtuvaan eli peroraaliseen (per os) lääkintään ja suuonteloon tapahtuvaan eli intraoraaliseen lääkkeen antoon. Intraoraalinen lääkkeen anto jaetaan puolestaan
- [Pitoisuutta ja vastetta muuntelevat tekijät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/pitoisuutta-ja-vastetta-muuntelevat-tekijat/14434/) - Tärkeä annoksen ja pitoisuuden yhteyttä kuvaava ominaisuus on vaikutuksen ohimeno, ts. lääkkeen vaikutuksen häviäminen sen pitoisuuden pienentyessä. Pitoisuuden ja vaikutuksen riippuvuus ei kuitenkaan aina ole suoraviivainen ainakaan kaikilla pitoisuusalueilla; joskus se on lineaarinen vain hyvin kapealla alueella. Tarvittavan annosmuutoksen suuruuden arviointi on näissä tilanteissa hankalaa. Mikäli lääkkeen metabolia saturoituu tietyn annoksen ylittämisen jälkeen, lääkeaineen pitoisuus
- [Lääkkeen annos, pitoisuus ja vaste](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeen-annos-pitoisuus-ja-vaste/14427/) - Eri henkilöiden tarvitsemat lääkeannokset saman vaikutuksen aikaansaamiseksi vaihtelevat huomattavasti. Vain harvaa lääkettä voidaan antaa kaikille potilaille täsmälleen sama annos. Henkilöiden välisten erojen lisäksi saman henkilön tarvitsema lääkeannos voi olla eri ajankohtina erilainen. Oleellista on sovittaa hoidossa käytettävä lääkeannos sellaiseksi, että sitä käyttäen saavutetaan toivottu hoitotulos ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Annoksen ja vasteen välistä riippuvuutta on toisaalta
- [Funktionalisaatioreaktiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/funktionalisaatioreaktiot/14414/) - Tärkein funktionalisaatiota eli uusien funktionaalisten ryhmien muodostamista lääkeainemolekyyliin katalysoiva entsyymijärjestelmä on sytokromi P450 (CYP). CYP-entsyymit ovat joukko hemiä sisältäviä entsyymejä, joiden yhteisinä piirteinä ovat kyky oksidatiiviseen metaboliaan sekä tietyt rakenteelliset ominaisuudet. CYP-entsyymit ovat viimeinen vaihe molekulaarisen hapen (O2 ) aktivoinnissa ja happiatomin liittämisessä substraattiin. Hapen aktivaatio tapahtuu hemiraudan avulla. Hapetusreaktion yleinen kulku voidaan esittää seuraavasti:
- [Biologiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/biologiset-laakkeet/16713/) - Biologiset lääkkeet ovat biologisia aineita, jotka tuotetaan elävän organismin tai solun avulla. Ne voivat olla esim. verestä eristettyjä rokotteita, toksiineja tai veren ainesosia, kuten immunoglobuliineja tai hyytymistekijöitä, sekä hormoneja, vasta-aineita tai fuusioproteiineja. Biologisia lääkkeitä on käytössä mm. syöpätautien, reuman, autoimmuunitautien, neurologisten sairauksien sekä diabeteksen hoidossa. Perinteisiin lääkkeisiin verrattuna biologiset lääkkeet ovat suurikokoisia molekyylejä sekä usein
- [Lääkeaineiden eliminoituminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-eliminoituminen/16698/) - Lääkeaineet poistuvat elimistöstä kahdella tavalla: metaboloitumalla ja erittymällä. Näitä vaiheita kutsutaan yhteisesti eliminaatioksi. Jotkut lääkeaineet voivat eliminoitua erittymällä suurelta osin muuttumattomassa muodossa virtsaan. Useimmat lääkeaineet kuitenkin metaboloituvat ensin vesiliukoisemmiksi metaboliiteiksi, jotka sitten erittyvät virtsaan tai sapen mukana suoleen ja ulosteisiin. Tavallisesti virtsaan erittyy useita eri metaboliitteja ja vähäisemmässä määrin myös muuttumatonta lääkeainetta. Joillekin aineille on
- [Reseptorien biokemia: lääkevaikutusten kohdemolekyylit ja solutason vaikutusmekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/reseptorien-biokemia-laakevaikutusten-kohdemolekyylit-ja-solutason-vaikutusmekanismit/16654/) - Biokemian ja molekyylibiologian uudet menetelmät ja tutkimustulokset ovat etenkin 1970-luvulta alkaen mullistaneet käsitykset lääkevaikutusten kohdemolekyyleistä ja lääkeaineiden solutason vaikutusmekanismeista. Lääkevaikutusten ymmärtämisessä on saavutettu aivan uusi konkreettisuuden aste, kun lääkkeiden kohdeproteiineja koodittavat geenit on kyetty eristämään ja sen kautta selvittämään kohdemolekyylien rakennetta ja toimintaa. Samalla on valjennut, kuinka monimuotoista elimistön signaalinvälitys on ja miten monella tavalla
- [Lääkevaikutusten kvantitatiivinen kuvaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakevaikutusten-kvantitatiivinen-kuvaus/16649/) - Sitoutuminen ja vaste Jotta lääkeaine aiheuttaisi biologisen vaikutuksen, vasteen, on sen ensin kiinnityttävä reseptoriin. Kun reseptori tunnistaa aineen ja sitoo sen, muodostuu lääkeaine-reseptorikompleksi: Kaavassa R on reseptori, L on sitoutuva ligandi (lat. ligare = sitoa) ja RL on syntynyt kompleksi. Kahden molekyylin vuorovaikutuksena kuvattu lääkeaineen tai muun ligandin ohimenevä sitoutuminen reseptoriin (B, binding, kuvaa syntyneen
- [Lääkekehitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakekehitys/14354/) - Ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia luonnosta löytämiään kasveja lievittämään ja parantamaan sairauksia. Niistä on uuttamalla eristetty farmakologisesti vaikuttavia yhdisteitä, jotka ovat olleet perustana myöhemmin kehitetyille synteettisille lääkeaineille (tietoruudut L1 ja L3). Systemaattisempi lääkeaineiden kehittäminen alkoi vasta 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, aikana jolloin luonnontieteet ja lääketiede, erityisesti kemia, biolääketiede, farmakologia ja farmasia, kehittyivät nopeasti (luku 1). Lääkeaineiden
- [Opioidiantagonistit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/opioidiantagonistit/14870/) - Opioidiantagonisteja käytetään opioidien haittavaikutusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä opiaatti- ja alkoholiriippuvuuden hoidossa (ks. luku 24). Nalmefeenin farmakologiaa ja käyttöä käsitellään luvussa 24. Naloksoni Naloksoni on nopea- ja lyhytvaikutteinen μ-, δ-, ja κ-opioidireseptorien antagonisti. Naloksonin hyötyosuus suun kautta annettuna on hyvin vähäinen. Suoneen annettavaa naloksonia käytetään opioidien haittojen ja opiaatti-intoksikaatioiden hoidossa. Naloksonia on annosteltava titraten, sillä
- [Histamiinin muodostuminen ja hajoaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/histamiinin-muodostuminen-ja-hajoaminen/14667/) - Elimistön histamiini syntetisoituu L-histidiinistä dekarboksyloitumalla (kuva 16–2). Reaktiosta vastaa L-histidiinidekarboksylaasi, joka on histamiinisynteesiä säätelevä entsyymi. Epäspesifinen aromaattisten aminohappojen dekarboksylaasi saattaa dekarboksyloida myös L-histidiiniä. Histamiinin hajoaminen tapahtuu pääasiassa kahta eri reittiä, joiden keskinäinen merkitys vaihtelee eri eläinlajeilla (kuva 16–2). Pieni osa histamiinista voi erittyä suoraan muuttumattomana virtsaan. Ihmisessä noin 2/3 histamiinista metyloituu histamiini-N-metyylitransferaasin (HNMT) vaikutuksesta metyylihistamiiniksi
- [Histamiinireseptorit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/histamiinireseptorit/14669/) - Histamiinireseptoreita tunnetaan neljä alatyyppiä, H1-, H2-, H3- ja H4-reseptorit, ja ne kuuluvat G-proteiinikytkentäisten reseptorien perheeseen (taulukko 16–1). Niillä on kaikilla toisistaan poikkeavat sijainnit ja vaikutukset elimistössä. H1- ja H2-reseptorien jakaantuminen elimistössä on hyvin samankaltaista ja laajaa. Eniten H1-reseptoreita on sileissä lihassoluissa, ja H2-reseptoreita on varsinkin mahalaukun rauhasissa. H1- ja H2-reseptorien aktivaatio neuronissa saa aikaan eksitatorisen
- [Muut lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-lipidiaineenvaihduntaan-vaikuttavat-laakkeet/15555/) - Nikotiinihappo Nikotiinihappo (niasiini) oli ensimmäisiä hypolipideemisiä lääkkeitä. Sen kolesterolia vähentävä vaikutus todettiin jo 1950-luvun puolivälissä. Nikotiinihappo on vesiliukoinen B-vitamiinikompleksi, jota esiintyy pienempinä määrinä luontaisesti ruoka-aineissa. Vaikutusmekanismi perustuu sen kykyyn estää rasvakudoksessa hormonisensitiivistä lipaasia. Lipolyysin estyessä verenkiertoon pääsevien vapaiden rasvahappojen määrä pienenee ja triglyseridien synteesi maksassa vähenee. Lisäksi VLDL:n tuotanto ja myös siitä muodostuvan LDL:n määrä
- [Aromataasin estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aromataasin-estajat/15517/) - Estrogeenien synteesi on täysin riippuvainen aromataasientsyymistä, joka muuttaa androsteenidionin estroniksi ja testosteronin estradioliksi. Aromataasiaktiivisuutta esiintyy luonnollisesti naisen munasarjoissa hedelmällisessä iässä; vaihdevuosi-ikäisellä naisella merkittävä osuus aromataasiaktiivisuudesta on rasvakudoksessa. Ilmeisesti aromataasiaktiivisuutta esiintyy myös rintakudoksessa, erityisesti rintasyövän yhteydessä. Suurin osa vaihdevuosi-ikäisenkin naisen rintasyövistä on estrogeenireseptoripositiivisia (hormoniriippuvaisia). Taudin hoidossa tavoitteena on mahdollisimman täydellinen estrogeenivaikutuksen salpaaminen. Hyviä tuloksia on saatu
- [Opioidireseptorit, enkefaliinit ja endorfiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/opioidireseptorit-enkefaliinit-ja-endorfiinit/14794/) - 1970-luvulla löydettiin nisäkkäiden hermokudoksesta reseptoriproteiini, joka sitoo in vitro stereospesifisesti morfiiniryhmän agonisteja (esim. dihydromorfiinia) ja antagonisteja (esim. naloksonia). Agonisti voidaan syrjäyttää tästä sidoksesta antagonistilla. Eri opioidien suhteellinen affiniteetti reseptoriin vaihtelee, ja se vastaa niiden analgeettista vaikutusta in vivo tai kykyä estää sähköllä aiheutettuja marsun suolen tai hiiren siementiehyen supistuksia in vitro. Eri agonisteja käyttämällä opioidireseptorit
- [Kivun jaottelu kliinisissä tilanteissa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kivun-jaottelu-kliinisissa-tilanteissa/14792/) - Kliinisessä kivun jaottelussa otetaan huomioon kivun aiheuttanut mekanismi, koska hoito voi oleellisesti vaihdella kivun syntymekanismin mukaan. Potilailla esiintyvät kivut voidaan karkeasti jaotella kolmeen luokkaan: a) nosiseptiseen, b) neuropaattiseen ja c) kipuun jonka taustalla ei ole todettavissa kudos-tai hermovauriota. Nosiseptinen kipu syntyy kipua välittävien ääreishermojen pääte-elinten aktivaation seurauksena ja välittyy edelleen kipurataa pitkin aivoihin, kuten kivun
- [Opioidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/opioidit-2/14789/) - Johdanto kipumekanismeihin Kansainvälisen kivuntutkimusseuran (IASP) määritelmän mukaan kipu on ”epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan, tai tällaista kokemusta muistuttava tuntemus”. Kipuun liittyy monta erilaista ja ainakin osittain eri mekanismeihin perustuvaa aistimuskomponenttia. Kivun aistimus on neurofysiologisena tapahtumana verrattavissa esim. lämmön tai kosketuksen aistimiseen, ja se kertoo kivun ajallis-paikallisista ominaisuuksista sekä voimakkuudesta (missä,
- [Muut laskimoanesteetit ja sedaatiolääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-laskimoanesteetit-ja-sedaatiolaakkeet/14787/) - Bentsodiatsepiinit Myös bentsodiatsepiineja, kuten diatsepaamia ja midatsolaamia, voidaan käyttää yleisanestesian yhteydessä ja sedaatiossa yksin tai yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa. Bentsodiatsepiinit on käsitelty tarkemmin luvussa 23. Deksmedetomidiini Deksmedetomidiini on Suomessa kehitetty adrenergisen α2-reseptorin agonisti, joka vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta useiden keskushermoston säätelykeskusten kautta. Presynaptisten α2-reseptorien (ns. autoreseptorien) aktivaatio vähentää noradrenaliinin vapautumista myös perifeerisistä hermopäätteistä. Nopea laskimonsisäinen
- [Vaikutusmekanismi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vaikutusmekanismi/14785/) - Suurin osa käytössä olevista laskimoanesteeteista vaikuttaa inhibitorisen GABAA-reseptorin kautta. Pentameerisen GABAA-reseptorin mahdollisia alayksiköiden yhdistelmiä on satoja, mutta vaihtelevuus ei kuitenkaan ole sattumanvaraista ja alayksikköjä koodaavien geenien ilmentyminen eri aivoalueilla vaihtelee. Erilaiset alayksikköyhdistelmät eroavat toisistaan farmakologisilta ominaisuuksiltaan. Mm. bentsodiatsepiineilla ja barbituraateilla on omat erilliset sitoutumispaikkansa reseptorissa (kuva 9–19). Ne tehostavat endogeenisen GABA:n vaikutusta reseptorissa todennäköisesti muuttamalla
- [Laskimoanesteetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laskimoanesteetit/14781/) - Laskimoanestesteetit ovat lääkeaineita, joita käytetään anestesian induktioon, ylläpitoon ja pienemmillä annoksilla myös sedaatioon (lääkerentoutukseen) esim. tehohoidossa. Anestesian induktio aikaansaadaan tyypillisesti bolusannoksella, ja vaikutusta ylläpidetään tarvittaessa lisäannoksilla tai yleisemmin antamalla lääkettä jatkuvana infuusiona ruiskupumpun avulla. Varsin tavallista on käynnistää anestesia laskimoanesteetilla ja hoitaa ylläpito inhalaatioanesteetilla. Vaikutuksen alkamisen nopeus on tärkeä laskimoanesteetin ominaisuus. Vaikutuksen keston ratkaisevat lääkkeen
- [Höyrystettävät inhalaatioanesteetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hoyrystettavat-inhalaatioanesteetit/14778/) - Kaikki nykyisin käytössä olevat höyrystettävät inhalaatioanesteetit ovat halogenoituja hiilivetyjä. Höyrystettävien inhalaatioanesteettien vaikutukset muistuttavat paljon toisiaan. Ne kaikki aiheuttavat annosriippuvaisesti verenkierron ja hengityksen lamaantumisen (kuva 19–2). Ne eroavat toisistaan lähinnä farmakokinetiikan sekä eräiden muiden ominaisuuksien osalta.Isofluraani Isofluraani on halogenoitu eetteri, jossa on fluorin ohella myös yksi klooriatomi. Se on ollut käytössä 1980-luvulta lähtien. Isofluraani metaboloituu hyvin
- [Kaasumaiset inhalaatioanesteetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kaasumaiset-inhalaatioanesteetit/14774/) - Typpioksiduuli Typpioksiduuli (dityppioksidi, ”ilokaasu”) on ainoa Suomessa käytössä oleva kaasumainen inhalaatioanesteetti. Se on heikko anesteetti ja sen MAC-arvo on yli 100%, minkä vuoksi pelkästään typpioksiduulilla ei voida saavuttaa kirurgista anestesiaa. Tavallisesti sitä käytetäänkin leikkauksissa lisänä vähentämään muiden anestesia-aineiden tarvetta tai analgeettina esimerkiksi synnytyksissä ja hammastoimenpiteiden yhteydessä. Typpioksiduulin vähäisen veriliukoisuuden takia (taulukko 19–1) anestesia alkaa erittäin
- [Yleisanestesia-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yleisanestesia-aineet/14767/) - Yleisanestesialla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisen keskushermoston toiminta on ohimenevästi lamautettu niin, etteivät edes voimakkaat ulkoiset ärsykkeet tai kipu pääse potilaan tietoisuuteen eikä potilas reagoi näihin ärsykkeisiin millään tavoin. Vaikka esimerkiksi pelkällä inhalaatioanesteetilla voidaankin saada aikaan tämän määritelmän mukainen yleisanestesia, annetaan kliinisessä anestesiatyössä nykyään useimmiten monia lääkeaineita. Helpointa onkin ehkä ajatella, että yleisanestesia koostuu unesta ja
- [Parasetamoli](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/parasetamoli/14763/) - Parasetamoli (amerikkalaisessa kirjallisuudessa myös acetaminophen) on analgeettinen ja antipyreettinen, mutta sillä ei ole anti-inflammatorista tai verihiutaleiden aggregaatiota estävää vaikutusta. Tästä syystä se joissakin oppikirjoissa luokitellaan erilleen tulehduskipulääkkeistä omaksi sentraalisesti vaikuttavien analgeettien ryhmäkseen. Parasetamolin vaikutusmekanismi on osittain epäselvä. Parasetamoli ei estä prostanoidien synteesiä perifeerisissä kudoksissa kuten muut tulehduskipulääkkeet, mutta sen keskushermostovaikutukset voivat silti – ainakin osittain
- [Salisylaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/salisylaatit/14760/) - Asetyylisalisyylihappo (ASA) on tärkein käytössä olevista salisylaateista. Muita salisyylihapon johdoksia ovat mm. diflunisaali sekä suolitulehduksen hoidossa käytettävä 5-aminosalisyylihappo. Nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa käytettävä salatsosulfapyridiini eli sulfasalatsiini on sulfapyridiinin ja 5-aminosalisyylihapon yhdistelmä, ja pääosa lääkeaineesta hajoaa suolen mikrobiflooran vaikutuksesta näiksi komponenteiksi. Lisäksi salisyylihapon syövyttävää ominaisuutta on käytetty hyväksi mm. syylien paikallishoidossa. ASA on vanhimpia käytössä
- [Koksibit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/koksibit/14757/) - Koksibit ovat suunnitelmallisen kehitystyön tuloksena syntyneitä COX-2-selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä. In vitro-tutkimuksissa ne estävät COX-2:ta selvästi pienempinä pitoisuuksina kuin COX-1:tä, ja terapeuttisina annoksina niiden vaikutus COX-1-entsyymiin on hyvin vähäinen. Suomessa on tällä hetkellä (2022) markkinoilla kolme koksibia: etorikoksibi, selekoksibi ja parekoksibi. Näistä parekoksibi on injektiokäyttöön kehitetty aihiolääke, joka muuttuu elimistössä valdekoksibiksi. Selekoksibin, parekoksibin ja valdekoksibin rakenteessa on
- [Fenamaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fenamaatit/14755/) - Suomessa fenamaateista on käytössä tolfenaamihappo ja mefenaamihappo. Molemmat estävät sekä COX-1- että COX-2-entsyymiä ja kuuluvat epäselektiivisten tulehduskipulääkkeiden ryhmään. Lisäksi tolfenaamihapon on raportoitu estävän neutrofiilien granulosyyttien aktivoitumista, leukotrieenien ja hajottavien entsyymien vapautumista sekä lymfosyyttien toimintaa. Nämä prostaglandiinisynteesin estosta riippumattomat vaikutukset tulevat esiin COX-entsyymien estoa suuremmilla, mutta ilmeisesti kuitenkin terapeuttisesti saavutettavilla, lääkeainepitoisuuksilla. Suomalaisissa tutkimuksissa on osoitettu tolfenaamihapon
- [Oksikaamit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/oksikaamit/14753/) - Oksikaameihin kuuluvista tulehduskipulääkkeistä ovat Suomessa markkinoilla meloksikaami ja piroksikaami, näistä jälkimmäinen iholle siveltävänä geelinä sekä erityislupavalmisteena. Meloksikaami on COX-2-painotteinen tulehduskipulääke, ts. se estää suositusannoksina voimakkaammin COX-2-entsyymiä kuin COX-1:tä. Piroksikaami puolestaan estää COX-1:tä jo varsin pieninä pitoisuuksina ja kuuluu epäselektiivisten tulehduskipulääkkeiden ryhmään. Kliinisten tutkimusten perusteella piroksikaami kuuluu myös tavallisimmin mahahaittoja aiheuttavien tulehduskipulääkkeiden joukkoon. Meloksikaami imeytyy hitaasti
- [Etikkahappojohdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/etikkahappojohdokset/14746/) - Etikkahappojohdoksiin kuuluvat diklofenaakki, indometasiini ja ketorolaakki, jotka kaikki ovat epäselektiivisiä COX-estäjiä. Ketorolaakki on meillä käytössä vain injektiomuotoisena leikkauksen jälkeisten kipujen hoitoon sekä silmätipoissa. Diklofenaakki Diklofenaakki on fenyylietikkahapon johdos, joka on käytössä paitsi erityyppisinä tabletteina myös injektiomuotoisena ja iholle annosteltavana geelinä. Lisäksi saatavilla on yhdistelmävalmiste, jossa diklofenaakin kanssa samaan tablettiin on liitetty misoprostoli mahansuojalääkkeeksi. Myös diklofenaakkia
- [Propionihappojohdokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/propionihappojohdokset/14743/) - Propionihappojohdoksista Suomessa on markkinoilla ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni, ja kaikkia on saatavana myös itsehoitovalmisteina. Ibuprofeeni on useiden vuosien ajan ollut Suomen eniten käytetty tulehduskipulääke, ja siitä on saatavilla useita kauppanimiä ja valmistemuotoja sekä yhdistelmävalmisteet kodeiinin tai parasetamolin kanssa. Useimmissa valmisteissa ibuprofeeni on raseemisena seoksina: S-enantiomeeri on biologisesti aktiivinen, ts. estää prostanoidisynteesiä, ja R-enantiomeeri muuttuu elimistössä
- [Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tulehduskipulaakkeiden-haittavaikutukset/14738/) - Prostanoidit säätelevät monia fysiologisia toimintoja (mm. verisuonten tonusta, verihiutaleiden toimintaa, munuaisten elektrolyyttieritystä ja lisääntymistoimintoja) ja suojaavat mahan limakalvoa. Prostaglandiinisynteesin estosta johtuukin joukko kaikille tulehduskipulääkkeille yhteisiä haittavaikutuksia. Vakavat haitat ovat harvinaisia, mutta koska tulehduskipulääkkeitä käytetään paljon – suomalaisen lääketilaston mukaan joka päivä useampi kuin yksi kymmenestä suomalaisesta käyttää jotakin tulehduskipulääkettä – ne ovat yksi eniten lääkehaittoja
- [Tulehduskipulääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tulehduskipulaakkeet-2/14733/) - Yleistä Tulehduskipulääkkeet (engl. non-steroidal anti-inflammatory drugs, NSAIDs) ovat yleisimmin käytettyjä lääkkeitä. Niille on ominaista kipua lievittävä (analgeettinen), kuumetta alentava (antipyreettinen) ja lievä tulehdusta rauhoittava (anti-inflammatorinen) vaikutus. Tulehduskipulääkkeet estävät myös verihiutaleiden aggregaatiota, ja tämän vaikutuksen perusteella asetyylisalisyylihappoa voidaan käyttää sydän- ja aivoinfarktin (sekundaari)preventiossa. Tulehduskipulääkkeiden farmakologiset vaikutukset perustuvat pääasiassa prostanoidisynteesin estoon. Koska prostanoideilla on elimistössä useita tärkeitä
- [5-hydroksitryptamiini ja 5-HT-reseptoreihin vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/5-hydroksitryptamiini-ja-5-ht-reseptoreihin-vaikuttavat-laakkeet/14683/) - 5-hydroksitryptamiini (5-HT, serotoniini) välittää monia fysiologisia vasteita kudoksissa sekä ääreis- että keskushermostossa. 5-HT osallistuu mm. sileän lihaksen toiminnan säätelyyn suolessa ja verisuonissa sekä lisää verihiutaleiden aggregaatiota. Keskushermostossa serotonergiset neuronit säätelevät muiden välittäjäaineiden kanssa uni-valverytmejä, ruumiinlämpöä, verenpainetta, ruokahalua, kivuntuntoa ja hypotalamuksen hormonitoimintoja. Lisäksi 5-HT-neuronit vaikuttavat ihmisellä psyykkisiin toimintoihin, kuten mielialan ja aggression säätelyyn. Useilla psyykenlääkkeillä on
- [5-HT:n esiintyminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/5-htn-esiintyminen/14797/) - 5-HT:n löysi toisistaan riippumatta kaksi tutkijaryhmää. 1930-luvulla italialainen Erspamer työryhmineen eristi suoliston toimintaa kiihdyttävän tekijän, jonka he nimesivät enteramiiniksi. Vuonna 1948 amerikkalaiset Page ja Rapport työryhmineen eristivät verihiutaleista vapautuvan verisuonia supistavan aineen. He onnistuivat selvittämään sen rakenteen ja nimesivät sen serotoniiniksi. Kemialliselta rakenteeltaan 5-HT on indolijohdos, 3-(2-aminoetyyli)-1H-indoli-5-oli. 5-HT:tä esiintyy laajasti sekä eläin- että kasvikunnassa. Monet
- [Monoamiinioksidaasin estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/monoamiinioksidaasin-estajat/14898/) - Monoamiinioksidaasin estäjät eli MAO:n estäjät ovat teoreettisesti mielenkiintoinen lääkeaineryhmä. Niitä on toksisuuden ja arvaamattomien yhteisvaikutusten takia Suomessa käytetty vain vähän, mutta tilanne on muuttunut, kun on kehitetty selektiivisiä monoamiinioksidaasin estäjiä. Hermopäätteessä MAO:n estyminen aiheuttaa vapaan amiinin pitoisuuden lisääntymisen. Tämä näkyy myös kokonaispitoisuuden lisääntymisenä. Kun transmissioon käytettävissä olevan amiinin määrä lisääntyy, synapsin toiminta tehostuu; tämän vaikutuksen
- [Muut uudemmat masennuslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-uudemmat-masennuslaakkeet/14894/) - Venlafaksiini estää sekä serotoniinin että noradrenaliinin takaisinottoa soluun kuten trisykliset masennuslääkkeet, mutta siltä puuttuvat näiden haitalliset vaikutukset muskariini-, histamiini- ja adrenergisiin reseptoreihin. Pienenä, alle 100 mg:n vuorokausiannoksena venlafaksiini salpaa vain serotoniinin takaisinottoa kun noradrenaliinivaikutus tulee mukaan isommilla annoksilla, jolloin usein saavutetaan myös parempi antidepressiivinen vaikutus. Isot annokset voivat aiheuttaa verenpaineen nousua. Duloksetiini ja milnasipraani muistuttavat
- [Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/serotoniinin-takaisinoton-estajat-ssri-laakkeet/14889/) - Perustutkimus on viime vuosina tuottanut runsaasti tietoa serotoniinin merkityksestä psykiatristen ja neurologisten häiriöiden taustalla. Markkinoilla on ns. serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä, joita ovat fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami. Uusin tulokas on essitalopraami, raseemisen sitalopraamin S-enantiomeeri. On ehdotettu, että essitalopraami sitoutuu takaisinottoproteiinissa varsinaisen sitoutumiskohdan lisäksi allosteeriseen sitoutumiskohtaan, jolloin sitoutuminen tehostuu ja takaisinoton esto voimistuisi. Näiden aineiden kliiniset
- [Trisykliset masennuslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/trisykliset-masennuslaakkeet/14884/) - Farmakologiset vaikutukset Klassiset trisykliset masennuslääkkeet estävät serotoniinin ja noradrenaliinin soluunottoa sitoutumalla kuljettajaproteiiniin ja estämällä sen toimintaa. Sekä voimakkuudessa että vaikutusten kohdistumisessa eri amiinien soluunottoon on kuitenkin suuria eroja. Yleensä trisykliset masennuslääkkeet estävät sekä noradrenaliinin että 5-HT:n soluunottoa, mutta eivät dopamiinin. Tertiaariset aineet, kuten imipramiini, klomipramiini ja amitriptyliini, estävät tehokkaasti 5-HT:n soluunottoa. Sekundaariset aineet, kuten desipramiini
- [Masennuslääkkeet ja mielialan tasaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/masennuslaakkeet-ja-mielialan-tasaajat/14875/) - Depression osalta rajanveto normaalin ja patologisen välille on usein vaikeampaa kuin muissa psyykkisissä sairauksissa. Lievissä depressioissa psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoitokeinot ovat usein ensisijaisia, kun taas vaikeammissa masennustiloissa biologisten hoitomuotojen merkitys korostuu. Masennuslääkkeet ovat osoittautuneet kiistatta tehokkaiksi etenkin vakavan masennustilan hoidossa. Vaikean depression tehokas hoito on tärkeää subjektiivisten oireiden vakavuuden ja itsemurhavaaran takia. Lääkehoidolla on myös
- [Heikot opioidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/heikot-opioidit/14862/) - Kodeiini Kodeiini on heikko opioidi. Se metaboloituu pääasiassa glukuronidoitumalla inaktiiviksi kodeiini-6-glukuronidiksi. Pieni osa kodeiinista N-demetyloituu norkodeiiniksi ja noin 10% O-demetyloituu CYP2D6:n vaikutuksesta morfiiniksi, jonka kautta kodeiinin kipua lievittävä vaikutus välittyy. CYP2D6-entsyymin geneettinen polymorfismi vaikuttaa kodeiinin farmakokinetiikkaan ja -dynamiikkaan. Hitailla metaboloijilla kodeiinin analgeettinen vaikutus on vähäinen. Ultranopeat metaboloijat hyötyvät kodeiinista enemmän. CYP2D6:n aktiivisuutta estävien lääkeaineiden, kuten
- [Opioidien kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/opioidien-kliininen-kaytto/14858/) - Kivun hoito Opioidit ovat tehokkaimpia käytössä olevia kipulääkkeitä. Niitä käytetään keskivaikean ja vaikean akuutin kudosvauriokivun, syöpäkivun ja muusta kuin syövästä johtuvien pitkäaikaisten kipujen hoidossa. Yleisesti voidaan sanoa, että opioidit lievittävät kudosvauriosta johtuvaa kipua tehokkaammin kuin hermovauriosta johtuvaa neuropaattista kipua. Opioidin valinta ja annostelu perustuvat kivun aiheuttajaan, kivun voimakkuuteen, kivun mekanismiin ja potilaasta riippuviin tekijöihin. Keskivaikeiden
- [Toleranssi, fyysinen riippuvuus ja addiktio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toleranssi-fyysinen-riippuvuus-ja-addiktio/14854/) - Opioiditoleranssilla tarkoitetaan opioidin vaikutuksen heikkenemistä tai opioidiannoksen lisäämisen tarvetta kipua lievittävän tehon säilyttämiseksi. Toleranssi voi ilmetä myös opioidin vaikutusajan lyhenemisenä. Toleranssi kehittyy toistuvan käytön yhteydessä opioidien kaikille vaikutuksille ummetusta ja mioosia lukuun ottamatta. Toleranssi opioidien kipua lievittävää vaikutusta kohtaan kehittyy tavallisesti 2–3 viikossa, jos ainetta annetaan joka päivä. Se voi kehittyä paljon nopeamminkin, jos opioidia
- [Kivun arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kivun-arviointi/14846/) - Kipu on aistimus, eikä sille ole yksiselitteistä ja suoraa objektiivista mittaria. Eläimillä kipu ja kivun vaimeneminen lääkkeen vaikutuksesta on arvioitava epäsuorasti käyttäytymisvasteiden avulla, kuten mittaamalla hännänheilautuksena tai jalan poisvetämisenä ilmenevää vastetta kuumaan. Ihmisiltä on mahdollisuus saada sanallinen kuvaus kivun kokemuksesta. Tämäkään ei anna yksiselitteistä ja objektiivista kuvaa kivun voimakkuudesta, koska eri henkilöt voivat persoonallisuutensa piirteiden
- [Psykoosisairaudet oireyhtymänä ‒ psykoosilääkkeiden kohdeoireet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/psykoosisairaudet-oireyhtymana-‒-psykoosilaakkeiden-kohdeoireet/14843/) - Antipsykoottisten lääkeaineiden keskeisin käyttöaihe on edelleen skitsofreniaryhmän psykoosien hoito ja pahenemis- sekä uusiutumisvaiheiden ehkäisy. Skitsofrenia kuten kaikki muutkin mielenterveyshäiriöt määritellään tautiluokitusten mukaan oireyhtymäksi (kuva 21–1). Sen elinikäinen esiintyvyys väestössä on n. 1 % ja etiologia on todennäköisesti monitekijäinen; siihen liittyy biologisia ja ympäristötekijöitä sekä näiden yhdysvaikutuksia. Skitsofrenia-käsite sisältää todennäköisesti useampia syntymekanismeja, joita ei täsmällisesti vielä
- [Antipsykoottisten lääkeaineiden historia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antipsykoottisten-laakeaineiden-historia/14838/) - Fentiatsiini syntetisoitiin jo 1800-luvulla, ja sitä käytettiin matolääkkeenä 1930-luvulla. Sillä ei ole mainittavia keskushermostovaikutuksia. Antihistamiiniaine prometatsiini, joka syntetisoitiin 1940-luvun alussa, todettiin lähinnä sedatiiviseksi. Sen johdoksena syntetisoitiin Ranskassa klooripromatsiini, jonka antihistamiinivaikutukset todettiin heikoiksi. Sen sijaan sillä huomattiin olevan hyvin monia muita vaikutuksia, joista myös nimi neurolepti johtuu. Klooripromatsiinin aiheuttama tyypillinen vaikutus koe-eläimissä on ns. neuroleptinen oireyhtymä,
- [Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/psykoosien-hoitoon-tarkoitetut-laakkeet/14821/) - Psykooseilla tarkoitetaan vakavia, toimintakykyä heikentäviä mielenterveyden häiriöitä. Näille oireyhtymille on ominaista psykoosijaksot, joiden aikana henkilön todellisuudentaju ja usein myös kyky säädellä käyttäytymistään on merkittävästi heikentynyt. Psykoosit muodostavat monimuotoisen sairausryhmän, jossa kliininen oirekuva, sairauden kulku, hoitovasteet ja ennuste ovat hyvinkin erilaisia. Yleisin yksittäinen psykoosityyppi on skitsofrenia, mutta myös tiettyihin vaikeisiin mielialahäiriöihin tai päihteiden käyttöön voi liittyä
- [TIETORUUTU L17](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l17/14818/) - Migreenin hoito
- [5-HT:n farmakologiset vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/5-htn-farmakologiset-vaikutukset/14810/) - 5-HT vaikuttaa hermosolujen toimintaan joko pre- tai postsynaptisesti sijaitsevien 5-HT-reseptorien välityksellä. 5-HT:n farmakologisten vaikutuksien ymmärtämistä ja lääkekehitystä vaikeuttavat lajien väliset erot ja vasteita välittävien 5-HT-reseptoriluokkien runsaslukuisuus. 5-HT-reseptorit jakautuvat seitsemään eri pääluokkaan (kuva 17–4) ja joillakin reseptorialatyypeillä on vielä isoformeja, jotka muodostuvat posttranslaatiossa tapahtuvassa muuntelussa, kuten vaihtoehtoisessa silmikoinnissa tai lähetti-RNA:n editoinnissa. 5-HT1-2- ja 5-HT4-7-reseptorit kuuluvat G-proteiinikytkentäisiin
- [Lääkehoidon periaatteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakehoidon-periaatteet/14978/) - Epilepsian tärkein hoito on pitkäaikainen kohtauksia estävä lääkehoito, joka neurologian tai lastenneurologian erikoislääkärin tulee aloittaa heti taudin toteamisen jälkeen. Epilepsiakohtaukset eivät ole ennakoitavissa, joten lääkkeen ottaminen vain tarvittaessa ei ole mahdollista. Epilepsian lääkehoidon tavoitteena on estää kohtaukset ilman merkittäviä vaikutuksia hermosolujen normaaliin toimintaan tai muita haittavaikutuksia. Estämällä kohtauksia pyritään ehkäisemään aivojen pysyvien vaurioiden syntymistä epileptisen
- [Epilepsialääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/epilepsialaakkeet/14953/) - Epilepsia ei ole yhtenäinen sairaus, vaan kohtauksittain esiintyvä, erilaisista syistä johtuva aivojen toimintahäiriö, jonka näkyvin oire on epileptiset kouristukset. Epilepsiakohtaukseen liittyy hermosolujen epänormaaleja sähköisiä purkauksia. Kohtauksen saanut henkilö voi menettää tajuntansa, saada kouristuksia, tunto- tai käyttäytymishäiriöitä, autonomisen hermoston oireita tai vain kokea ajatusten katkeamista tai aistimisen häiriöitä sen mukaan, missä paikassa ja laajuudessa sähköinen purkaus
- [TIETORUUTU L24](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l24/14936/) - Lääke- ja huumausaineriippuvuuden mekanismit Riippuvuuden synnyn kannalta keskeiset aivoalueet rotan aivoissa Riippuvuuden syntymisen kannalta keskeisen mesokortikolimbisen dopaminergisen radan (tumma) neuronit sijaitsevat keskiaivoissa (ventraalinen tegmentaalinen alue, VTA) ja niiden aksonit päättyvät accumbens-tumakkeeseen (N Acc). Accumbens-tumakkeen aktiivisuutta säätelevät muut limbiseen järjestelmään kuuluvat aivoalueet, kuten amygdala (AMG), frontaalinen aivokuori (FC) ja hippokampus (Hippo) (kuva). Mesolimbisen radan tehtävänä on
- [Riippuvuuden synty](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/riippuvuuden-synty/14934/) - Aineiden huumekäyttö on monisyinen tapahtuma, jonka taustalla ovat yksilön ominaisuudet, ympäristötekijät sekä huumeena käytettävän aineen ominaisuudet. Huumeiden käyttö voi olla oire persoonallisuushäiriöstä (esim. rajatilapersoonallisuus, antisosiaalinen tai riippuvainen persoonallisuus). Eräitä luonteenpiirteitä on yritetty yhdistää tiettyjen aineiden käyttöön. Sen mukaan tavoitteena on itsehoito, jonka kautta käyttäjä saa vaikkapa vain hetkellistä tyydytystä psyykkisiin tarpeisiinsa. Persoonallisuuden lisäksi myös mielenterveyden
- [Riippuvuus ja väärinkäyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/riippuvuus-ja-vaarinkaytto/14932/) - Päihdealaan liittyvät yleiset käsitteet Ilman hoidollista tavoitetta käytettyjä psyykkisiin toimintoihin vaikuttavia aineita kutsutaan päihteiksi. Päihteisiin kuuluvat alkoholi ja huumeet. Huumeiksi luokitellaan tekniset liuottimet, ns. PKV-aineista (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista aineista) erikseen luetellut aineet, esim. kodeiini ja dekstropropoksifeeni, sekä varsinaiset huumausaineet, jotka on erikseen mainittu huumausainelaissa (373/2008) ja valtioneuvoston asetuksessa 543/2008. Asetuksen liitteet on viimeksi päivitetty 763/2020.
- [TIETORUUTU L23](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l23/14926/) - Melatoniini Melatoniinia muodostuu serotoniinista aryylialkyyliamiini-N-asetyylitranferaasin (AA-NAT) ja hydroksi-indoliamiini-O-metyylitransferaasin (HIOMT) toimesta. Keskushermostossa keskeisin melatoniinin synteesipaikka on käpyrauhanen. Melatoniinia syntyy myös muualla elimistössä, etenkin suolistossa. Melatoniinin synteesi lisääntyy pimeässä ja estyy valon vaikutuksesta. Noin 80% melatoniinin vuorokautisesta synteesistä tapahtuu yöllä. Käpylisäkkeestä melatoniini kulkeutuu verenkierron mukana muualle aivoihin ja elimistöön. Keskeinen vaikutuskohta hypotalamuksessa on suprakiasmaattinen tumake (SCN), joka
- [Bentsodiatsepiinit ja muut lääkeaineet anksiolyytteinä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bentsodiatsepiinit-ja-muut-laakeaineet-anksiolyytteina/14913/) - Anksiolyyttien ylivoimaisesti yleisin käyttöaihe on sekä ahdistuneisuushäiriöpotilaiden että terveiksi luokiteltavien henkilöiden esim. kriisitilanteisiin liittyvä tuskaisuus. Tällöin on huomattava, että lääkehoito on oireenmukaista eikä voi se muuttaa tai poistaa taustalla olevaa perussyytä. Siksi se ei voi korvata esim. elämäntilanteen korjaamista tai psykologisia hoitomuotoja kuten psykoterapiaa. Paniikkihäiriöpotilailla bentsodiatsepiinit yleensä lievittävät ahdistuskohtausten vaikeutta, mutta eivät pääsääntöisesti estä kohtausten
- [Ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ahdistuneisuus-ja-unihairioiden-laakkeet/14905/) - Tuskaisuutta, epävarmuutta ja pelkoa poistamaan on käytetty ihmiskunnan historian aikana lukuisia aineita. Eräät niistä, varsinkin alkoholi, on ymmärretty pikemminkin nautintoaineiksi kuin lääkeaineiksi. Opioidit ovat tehokkaasti tuskaisuutta poistavia aineita, mutta koska niihin liittyy huomattava riippuvuuden kehittymisriski, ne ovat sellaisenaan tällaiseen käyttöön soveltumattomia. Lääkeriippuvuus on aina otettava huomioon muidenkin ahdistusta poistavien eli anksiolyyttisten aineiden käytössä, vaikka eri
- [Epilepsialääkkeet ja psykoosilääkkeet mielialahäiriöissä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/epilepsialaakkeet-ja-psykoosilaakkeet-mielialahairioissa/14903/) - Eräitä epilepsialääkkeitä (luku 25) ja uusia antipsykoottisia lääkeaineita (luku 21) käytetään nykyään myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Valproaatin käyttö kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiettyjen muotojen hoidossa on vakiintunut (mm. tiheäjaksoinen muoto) joskaan sen käyttö ei tule kyseeseen fertiili-ikäisillä naisilla teratogeenisten vaikutusten (mm. spina bifida) ja lapsen myöhempään kehitykseen liittyvien haitallisten vaikutusten vuoksi. Valproaatin antimaaninen vaikutus on hyvin dokumentoitu
- [Mielialaa tasaavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mielialaa-tasaavat-laakkeet/14901/) - Litium Kevyin alkalimetalli litium on käytössä syklisesti esiintyvien mielialahäiriöiden, lähinnä manian, depression ja skitsoaffektiivisen psykoosin hoidossa sekä stabiloivana aineena lähinnä kaksisuuntaisen mielialahäiriön jatkohoidossa estämässä maniavaiheiden ja toisaalta depression uusiutumista. Litiumia käytetään joskus myös tehostamaan masennuslääkityksen vaikutusta unipolaarisissa masennustiloissa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön etiologia on monitekijäinen ja edelleen tuntematon, mutta häiriöön liittyy yhtä voimakas geneettinen alttius kuin skitsofreniaan.
- [Inhaloitavat glukokortikoidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/inhaloitavat-glukokortikoidit/15065/) - Inhaloitavat glukokortikoidit ovat astman hoidon kulmakivi. Ne lievittävät keuhkoputkissa olevaa tulehdusta, ja tulehduksen rauhoittuessa myös potilaan oireet vähentyvät tai häviävät kokonaan. Vaikutusmekanismi ja vaikutukset Glukokortikoidit säätelevät tulehdusprosessia sitoutumalla soluissa spesifisiin glukokortikoidireseptoreihin (GR) (vaikutusmekanismi, ks. luku 40). Glukokortikoidit vähentävät useiden sytokiinien ja muiden tulehduksen välittäjäaineiden tuottoa sekä lisäävät tulehdusta rauhoittavien tekijöiden synteesiä (taulukko 28–2). Tulehduksen välittäjäaineiden
- [Keuhkosairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/keuhkosairauksien-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/15059/) - Hengitysteitä ahtauttavat sairaudet astma ja keuhkoahtaumatauti (COPD) ovat yleisiä, ja niiden hoitoon käytetään runsaasti lääkkeitä. Näiden sairauksien hoidossa on kaksi pääasiallista mekanismia; tulehdusreaktion vaimentaminen anti-inflammatorisilla lääkkeillä ja keuhkoputkien sileän lihaksen supistuksen laukaiseminen avaavilla lääkkeillä. Myös yskänärsytystä voidaan joutua hillitsemään erityyppisillä yskänlääkkeillä.
- [Tekniset liuottimet ja kaasut](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tekniset-liuottimet-ja-kaasut/15055/) - Tekniset liuottimet (tinneri, puhdistusaineet, lakat ja liimat) ja bensiini eivät kuulu huumausainelain piiriin, ja niitä on helposti saatavissa. Niiden haistelu (”imppaaminen”) on lasten ja varhaisnuorten keskuudessa joskus epidemianomaista. Höyryt hengitetään esimerkiksi muovipussista, johon on pantu liuottimeen kastettu rätti. Seurauksena on pahoinvointi ja yhdisteiden suuren rasvaliukoisuuden takia erittäin nopea humalatila. Imppaaja on sekava, hän menettää itsekontrollinsa
- [Muuntohuumeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muuntohuumeet/15052/) - Muuntohuumeet eli design-huumeet (engl. ”designer drugs”) ovat huumaavassa tarkoituksessa käytettyjä aineita, jotka on valmistettu muuntamalla kemiallisesti jonkun huumeen tai lääkeaineen rakennetta (taulukko 24-7). Muuntohuumeilla pyritään kiertämään huumevalvontaa, sillä useimpien maiden lainsäädännön mukaan huumausaineiden rakenteet ovat tarkoin määriteltyjä. Muuntohuumeiden valmistus ja kauppa ovat lisääntyneet erityisesti 2000-luvulla, kun niitä on alettu markkinoida internetissä ”laillisina huumeina” (”legal high”).
- [Gammahydroksibutaanihappo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/gammahydroksibutaanihappo/15047/) - Gammahydroksibutaanihappo (GHB, gamma) on GABA:n metaboliitti. Se on kehitetty alun perin anestesialääkkeeksi ja se on joissain maissa edelleen kliinisessä käytössä. GHB sitoutuu omiin presynaptisiin reseptoreihinsa ja se on GABAB-reseptorien osittainen agonisti. Sillä on keskushermostoa lamaava vaikutus ja voimakas yhteisvaikutus alkoholin ja muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa. Suomessa GHB:n väärinkäyttöä päihdyttävässä tarkoituksessa on esiintynyt 1990-luvun loppupuolelta
- [Hallusinogeenit, psykedeelit ja dissosiatiivit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hallusinogeenit-psykedeelit-ja-dissosiatiivit/15041/) - Hallusinogeenit vaikuttavat ajatteluun ja havaitsemiskykyyn. Ne eivät yleensä aiheuta stimulaatiota tai depressiota. Hallusinogeenisiin aineisiin kuuluu rakenteellisesti hyvin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan ryhmitellä vaikutuksiensa perusteella esim. seuraavasti: a) pääasiallisesti 5-HT2A-reseptoreihin vaikuttavat klassiset psykedeelit, kuten LSD, psilosybiini ja muut indolialkyyliamiinit, sekä meskaliini ja katekoliamiinijohdokset, b) dissosiatiiviset anesteetit kuten fensyklidiini ja sitä muistuttavat aineet, c) antikolinergiset yhdisteet eli
- [Alkoholin elintoksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alkoholin-elintoksisuus/15029/) - Maksatoksisuus Krooninen alkoholinkäyttö vaurioittaa jopa kaikkia elimiä herkimmillä altistuneilla, kuten sikiöillä, nuorilla ja naisilla. Korkea riski lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen liittyy säännölliseen alkoholinkäyttöön, kun se on miehillä vähintään 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa. Alkoholin toksisuus yhdistetään yleensä maksaan, jossa jo vuorokauden pituinen raju alkoholinkäyttö aiheuttaa rasvojen kertymää, steatoosia. Kuitenkin huomattavasti pidempi, yleensä yli
- [Aivojen dopaminergista aktiivisuutta lisäävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aivojen-dopaminergista-aktiivisuutta-lisaavat-laakkeet/15013/) - Levodopa Pyrittäessä suurentamaan aivojen dopamiinipitoisuutta käytetään nimenomaan dopan levo-muotoa, koska vain se dekarboksyloituu dopamiiniksi. Levodopalla on sekä sentraalisia että perifeerisiä vaikutuksia. Vain sentraaliset ovat kliinisesti toivottuja. Perifeeriset vasteet ovat lähinnä autonomisen hermoston kautta välittyviä sympatomimeettisiä vaikutuksia, ja niiden merkitys on nykyisin vähäinen käytettäessä dekaboksylaation estäjää levodopan kanssa. Levodopa vaikuttaa edullisesti etenkin hypokinesiaan ja kankeuteen. Myös
- [Parkinsonismin patofysiologiaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/parkinsonismin-patofysiologiaa/15011/) - Tyvitumakkeita eli basaaliganglioita ovat mm. nucleus caudatus, putamen ja globus pallidus. Näihin tumakkeisiin tulee dopaminergisia aksoneita, joiden solukeskukset sijaitsevat substantia nigrassa. Tyvitumakkeissa on paitsi dopaminerginen, myös kolinerginen hermotus. Lisäksi niissä tiedetään olevan mm. gamma-aminovoihappoa (GABA), substanssi P:tä, enkefaliineja ja glutamiinihappoa. Basaaliganglioiden oletettuja yhteyksiä on kaaviomaisesti esitetty kuvassa 26–1. Dopamiinin merkityksestä basaaliganglioiden toiminnassa tiedetään melko paljon.
- [Status epilepticus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/status-epilepticus/14995/) - Status epilepticus tarkoittaa epileptistä sarjakohtausta, jossa kouristukset kestävät poikkeukselllisen pitkään tai toistuvat lyhyin välein ilman, että potilas on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta. Yli 5 minuuttia kestävää epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta. Pitkittyneen kohtauksen voi epileptikoilla laukaista lääkkeiden unohtuminen tai muista syistä johtuva lääkeainepitoisuuksien pieneneminen (interaktiot), univelka, infektiot ym. Myös muille kuin epilepsiaa
- [Raskaus ja imetys epilepsialääkityksen aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/raskaus-ja-imetys-epilepsialaakityksen-aikana/14992/) - Epilepsiaa tulee hoitaa lääkkeillä myös raskauden aikana, koska epileptiset kohtaukset ovat vaaraksi sekä sikiölle että äidille. Epilepsian lääkehoito raskauden aikana on tasapainottelua taudin ja hoidon riskien välillä. Jos lääkehoidon lopettaminen on järkevää ja mahdollista, sitä pitää harkita vakavasti riskien vähentämiseksi. Epilepsia lisää jonkin verran synnynnäisten epämuodostumien riskiä. Eräiden epilepsialääkkeiden (karbamatsepiini, fenytoiini, fenobarbitaali, valproaatti, primidoni, topiramaatti)
- [Useisiin vaikutuskohteisiin vaikuttavat epilepsialääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/useisiin-vaikutuskohteisiin-vaikuttavat-epilepsialaakkeet/14990/) - Natriumvalproaatti Valproaatti tai valproiinihappo natriumsuolanaan on paljon käytetty antikonvulsiivinen lääkeaine, jonka vaikutus perustuu useaan mekanismiin. Se lisää GABA:n uudistumisnopeutta sekä vapautumista ja siten GABAergista aktiivisuutta kouristusten kannalta tärkeillä aivoalueilla. Ilmeisesti valproaatti stimuloi GAD-entsyymiä ja estää hermosolujen GABA:a hajottavaa GABA-T-entsyymiä. Näin se suurentaa GABA:n pitoisuutta ja tehostaa Cl--virtausta (kuva 25–1). Valproaatti estää myös glutamaatin vaikutusta suoraan
- [Glutamatergiseen neurotransmissioon vaikuttavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/glutamatergiseen-neurotransmissioon-vaikuttavat-laakeaineet/14988/) - Perampaneeli on ensimmäinen selektiivinen ei-kilpaileva AMPA-reseptorin antagonisti epilepsialääkkeenä. Se on tarkoitettu paikallisalkuisten yleistyneiden kohtausten lisälääkkeeksi tai yleistyneen epilepsian hoitoon nuorilla ja aikuisilla. Perampaneeli imeytyy nopeasti suun kautta ja metabolia tapahtuu pääasiassa CYP3A4-välitteisesti, jolloin on riski lääkeaineinteraktioihin. Sillä on heikko inhiboiva ja indusoiva vaikutus joihinkin CYP-entsyymeihin. Perampaneelilla on hyvin pitkä puoliintumisaika (105 h). Yleisiä lieviä haittavaikutuksia
- [Synapsirakkulan membraaniproteiini SV2A:han vaikuttavat lääkeaineet: rasetaamit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/synapsirakkulan-membraaniproteiini-sv2ahan-vaikuttavat-laakeaineet-rasetaamit/14986/) - Rasetaamit ovat lääkeaineryhmä, jotka sisältävät pyrrolidiinirakenteen. Joitain johdannaisia käytetään lisäämään kognitiota, mutta levetirasetaami ja brivarasetaami ovat markkinoilla epilepsialääkkeinä Suomessa. Niiden vaikutusmekanismi poikkeaa muista epilepsialääkkeistä. Ne sitoutuvat presynaptisen neuronin synapsirakkulan membraani-proteiiniin SV2A (kuva 25–1), joka ilmeisesti osallistuu vesikkelifuusioon ja välittäjäaineiden vapautumiseen. Se saa aikaan epäspesifisen neurotransmitterien vapautumisen vähenemisen neuronin hyperaktivaation aikana. Vaikka rasetaameilla on myös vaikutuksia
- [Haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/haittavaikutukset-2/15073/) - Inhaloitavien glukokortikoidien haittavaikutukset (taulukko 28–4) ovat yleensä vähäisiä, ja ne estävät harvoin säännöllisen lääkityksen. Tyypillisin haittavaikutus on suun ja nielun hiivatulehdus. Sen ilmaantumisen voi useimmiten estää huuhtelemalla suun ja nielun lääkkeen ottamisen jälkeen ja käyttämällä ns. tilanjatkeita inhalaation yhteydessä. Myös äänen käheytyminen on melko yleinen ongelma. Hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaiskuoren säätelyn häiriöitä (oman hydrokortisonin tuotannon vähentyminen) voi tulla
- [Kromonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kromonit/15075/) - Dinatriumkromoglikaatti ja nedokromiili vaikuttavat astmaattiseen tulehdukseen ilmeisesti mm. vähentämällä valkosolujen toimintaa ja välittäjäaineiden (esim. histamiini) vapautumista soluista. Tämä vaikutus välittynee solutasolla kloridikanavien salpauksen kautta (ks. luku 16). Kromoglikaatin ja nedokromiilin vaikutukset astmassa ovat pääosin hyvin samankaltaiset. Säännöllisesti käytettyinä ne ilmeisesti vähentävät astmaan liittyvää bronkiaalista hyperreaktiivisuutta ja rasituksen aiheuttamaa keuhkoputkien supistumistaipumusta. Ne myös vähentävät allergeenin aiheuttamaa,
- [Antikolinergit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antikolinergit/15085/) - Kolinergiset hermot ovat tärkein keuhkoputkien supistusta säätelevä neuraalinen tekijä, ja parasympaattinen hermotus säätelee jossakin määrin keuhkoputkien sileän lihaksen perustonusta terveillä. Kolinergisten hermojen vaikutuksia välittävät muskariinireseptorit (kuva 28–5). M1-reseptoreita on parasympaattisten hermojen ganglioissa, joissa niiden aktivaatio lisää nikotiinireseptorien kautta tapahtuvaa neurotransmissiota. M2-reseptoreita on parasympaattisissa postganglionaarisissa hermopäätteissä, joissa niiden aktivoituminen johtaa asetyylikoliinin vapautumisen vähentymiseen. M3-reseptoreita on hengitysteiden
- [Teofylliini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/teofylliini/15090/) - Kofeiini, teofylliini ja teobromiini ovat puriiniemäksiä, joita on vaihtelevia määriä mm. teessä, kahvissa ja kaakaossa. Teofylliini oli aiemmin merkittävä astmalääke, ja sitä käytetään edelleen vähäisesti sekä astman että keuhkoahtaumataudin hoidossa. Vaikutusmekanismi ja vaikutukset Kaikki metyyliksantiinit stimuloivat keskushermostoa, sydäntä ja luustolihasta, relaksoivat sileää lihasta ja lisäävät virtsan eritystä. Metyyliksantiineista teofylliini relaksoi voimakkaimmin keuhkoputkien sileää lihasta. Teofylliini
- [Fosfodieasteraasin estäjä roflumilasti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fosfodieasteraasin-estaja-roflumilasti/15094/) - Roflumilasti on fosfodiesteraasi 4-entsyymin (PDE4) inhibiittori. PDE4 on yksi syklistä adenosiini-3’,5’-monofosfaattia (cAMP) metaboloivista entsyymeistä ja sen esto johtaa cAMP:n pitoisuuden suurenemiseen soluissa. cAMP toimii soluissa toisiolähettinä, joka välittää tulehduksen rauhoittumista ja hengitysteiden sileän lihaksen supistumisen laukeamista aktivoimalla proteiinikinaasi A-entsyymiä. Roflumilasti estää cAMP:tä hajottavan PDE4-entsyymin toimintaa ja siten suurentaa solunsisäisen cAMP:n pitoisuutta, mikä voimistaa cAMP:n solunsisäistä
- [Leukotrieenireseptorien salpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/leukotrieenireseptorien-salpaajat/15097/) - Kun immuunikompleksit tai antigeenit aktivoivat tulehdus- tai kudossolun, fosfolipaasi A2-entsyymi vapauttaa solun tumakalvoista arakidonihappoa. Syklo-oksigenaasientsyymi (COX) metaboloi sen edelleen prostanoideiksi tai 5-lipoksigenaasientsyymi (5-LO) leukotrieeneiksi (ks. kuva 18–2). Leukotrieenejä C4, D4 ja E4 kutsutaan kysteinyylileukotrieeneiksi niiden sisältämän kysteinyyliryhmän vuoksi. Niitä tuottavat hengitysteissä pääasiassa eosinofiiliset granulosyytit, syöttösolut ja makrofagit. Kysteinyylileukotrieenit supistavat hengitysteiden sileää lihasta noin tuhat kertaa
- [Anti-IgE-vasta-aine omalitsumabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/anti-ige-vasta-aine-omalitsumabi/15101/) - Omalitsumabi on geeniteknologisesti tuotettu humanisoitu monoklonaalinen IgE-vasta-aine. Se sitoutuu suurella affiniteetilla IgE-molekyylin syöttösolujen FCεRI-reseptoriin sitoutuvaan osaan ja estää siten allergeeni-IgE-kompleksin sitoutumisen jälkeen tapahtuvan tulehdusvälittäjäaineiden, esimerkiksi histamiinin vapautumisen soluista. Omalitsumabi on tarkoitettu vaikeaa IgE-välitteistä allergista astmaa sairastaville potilaille. Se vähentää merkitsevästi astman pahenemisvaiheita. Omalitsumabi ei ole astmakohtauslääke. Sitä annetaan ihonalaisena injektiona 2–4 viikon välein. Ihon alle
- [Interleukiini-5:n estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/interleukiini-5n-estajat/15103/) - Interleukiini-5 (IL-5) on tärkein eosinofiilisten valkosolujen kasvua ja erilaistumista, kudoksiin kertymistä ja aktivoitumista säätelevä sytokiini, joka myös lisää eosinofiilien elinaikaa estämällä apoptoosia. Mepolitsumabi ja reslitsumabi ovat geeniteknologisesti tuotettuja humanisoituja monoklonaalisia interleukiini-5 vasta-aineita, jotka sitovat IL-5:n ja siten estävät sen biologista aktiivisuutta. Tämä pysäyttää IL-5:n signaalivälityksen ja vähentämällä eosinofiilien tuotantoa ja lyhentämällä niiden elinikää johtaa veressä
- [Dupilumabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/dupilumabi/15105/) - Dupilumabi on rekombinantti ihmisen monoklonaalinen IL-4-reseptorin α-alayksikön vasta-aine, joka estää interleukiini 4 (IL-4) ja interleukiini 13 (IL-13)-signalointia sekä IL-4R-α/γc-(tyypin I reseptori) että IL-4R-α/ IL-13R-α (tyypin II reseptori) reseptorien kautta. Sekä IL-4 että IL-13 välittävät tulehdusta astmassa, kroonisessa nenän sivuontelotulehduksessa ja nenäpolypoosissa sekä atooppisessa ihottumassa. IL-4/IL-13-signalointireitin toiminnan estäminen dupilumabilla vähentää monien tyypin 2 tulehduksen välittäjäaineiden pitoisuuksia
- [Inhalaatiolääkkeiden antotavat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/inhalaatiolaakkeiden-antotavat/15107/) - Lääkkeiden inhaloimisella keuhkoihin on useita selviä etuja muihin antomuotoihin nähden keuhkosairauksien hoidossa. Lääkeaine levitetään suoraan kohdekudoksen pinnalle (bronkusepiteeli), lääkeainepartikkelit leviävät laajalle alueelle ja pintakontakti kohdekudoksen kanssa tarjoaa edulliset olosuhteet lääkeaineen diffundoitumiselle kudokseen. Myös annos voidaan pitää pienenä, ja siten systeemiset haittavaikutukset ovat selvästi vähäisemmät ja lääkeannoksen vaikutus alkaa nopeasti ja kestää melko pitkään. Inhalaatioiden onnistuminen
- [Fibrotisoivan keuhkosairauden lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fibrotisoivan-keuhkosairauden-laakkeet/15109/) - Idiopaattinen keuhkofibroosi on tuntemattomasta syystä johtuva huonoennusteinen sairaus, jossa keuhkojen toimiva alveolirakenne korvautuu fibroottisella kudoksella. Toimivan keuhkokudoksen väheneminen johtaa hapenpuutteen vuoksi useimmiten kuolemaan. Aikaisemmin tähän sairauteen ei ollut toimivaksi osoitettua lääkehoitoa. Äskettäin idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoitoon on saatu kaksi uutta lääkettä, pirfenidoni ja nintedanibi. Pirfenidoni on indisoitu idiopaattisen keuhkofibroosin hoitoon, kun taas nintedanibia voidaan käyttää myös
- [Yskänlääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yskanlaakkeet/15113/) - Yskärefleksi on elimistön suojamekanismi, jonka tarkoituksena on poistaa hengitysteihin kertyvät eritteet ja vierasaineet. Normaalisti keuhkoputkien limakalvon värekarvaepiteeli kuljettaa niitä nielua kohden, mutta yskä nopeuttaa tätä toimintaa. Yskän mekaniikassa voidaan erottaa nopea, voimakas sisäänhengitysvaihe, jonka jälkeen kurkunpää ja äänihuulet sulkeutuvat. Rintakehän sisäinen paine kohoaa rintakehän lihasten ja keuhkoputkien supistuessa sekä vatsalihasten ja pallean jännittyessä. Kurkunpään avautuessa
- [Nuhalääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/nuhalaakkeet/15128/) - Nuhalla tarkoitetaan eritteisenä vuotona tai tukkoisuutena ilmenevää nenäoiretta, joka liittyy infektioon, allergiaan tai muuhun tulehdusprosessiin. Idiopaattinen (”vasomotorinen”) nuha on mekanismeiltaan huonosti tunnettu häiriö, mutta yleinen ja usein krooninen ongelma. Usein ikääntymisen myötä nenä vuotaa ilman allergiaa, tulehdusta tai muuta erityistä syytä. Sympatomimeetit Spesifisen hoidon ohella nuhaoiretta voidaan hoitaa sympatomimeettejä sisältävillä nuhatipoilla, jotka supistavat nenän, sen
- [Inotrooppiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/inotrooppiset-laakkeet/15131/) - Inotrooppisilla lääkeaineilla tarkoitetaan lääkkeitä, jotka tehostavat sydänlihaksen toimintaa ja parantavat sydämen supistuvuutta erityisesti vajaatoiminnan yhteydessä. Lähinnä tämän ryhmän lääkeaineilla on merkitystä akuuteissa tilanteissa kun sydänlihaksen toiminta on oleellisesti heikentynyt esim. iskemian seurauksena. Keskeisenä tavoitteena on sydämen työmäärän vähentäminen pienentämällä verisuonivastusta ja sydämen esikuormitusta verisuonia laajentavilla lääkeaineilla, mutta usein tarvitaan myös sydänlihaksen pumppausvoiman lisäämistä riittävän sydämen
- [Sydänlihaksen lyöntivoiman säätelymekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sydanlihaksen-lyontivoiman-saatelymekanismit/15138/) - Kalsium on keskeinen sydänlihaksen supistumiselle (kuva 29–1). Supistuksen loppuvaiheessa se säätelee aktiini- ja myosiinifilamenttien liukumista toisiinsa nähden. Aktiinin ympärillä on tropomyosiinin muodostama kierre, joka estää myosiinin ja aktiinin tarttumisen toisiinsa lepotilassa. Troponiini C:stä, I:stä ja T:stä koostuva troponiinikompleksi on troponiini T:n avulla kiinnittyneenä tropomyosiiniin ja troponiini I:n avulla aktiiniin. Kalsiumin sitoutuminen troponiini C:hen muuttaa troponiini
- [Levosimendaani](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/levosimendaani/15146/) - Kalsiumherkistäjä levosimendaani lisää supistuvien proteiinien kalsiumherkkyyttä sitoutumalla kalsiumista riippuvaisesti sydämen troponiini C:hen, jolloin kompleksin stabiilisuus ja vaikutusaika pitenevät ja sydänlihaksen supistuvuus paranee. Kalsiumpitoisuuden pienentyessä levosimendaani irtoaa sidoksesta, minkä jälkeen sydänlihas relaksoituu normaalisti. Inotrooppisen vaikutuksen ohella levosimendaani laajentaa verisuonia. Tämä johtuu ATP-säätöisten kaliumkanavien avautumisesta valtimoissa ja laskimoissa; vaikutus nähdään myös sepelsuonissa. Suurina pitoisuuksina levosimendaani estää myös
- [Verisuonia supistavat fysiologiset mekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/verisuonia-supistavat-fysiologiset-mekanismit/15213/) - Autonominen hermosto supistaa verisuonia vapauttamalla noradrenaliinia, joka stimuloi sileälihaksen α1-reseptoreita, mistä seuraa fosfolipaasi C:n aktivaatio ja useiden supistavien tekijöiden (IP3, DAG, Ca2+) pitoisuuden lisääntyminen. Vaikka eksogeenisesti suoneen injisoitu asetyylikoliini laajentaa muskariinireseptorin kautta valtimoita vapauttamalla typpioksidia, kolinerginen hermosto ei ole tärkeä verenpainetta säätelevän vastussuoniston supistusasteelle. Autonomisen hermoston kannalta verenpainetta säätelevän vastussuonen supistus johtuu sympaattisen hermopäätteen aktivaatiosta
- [Verisuonten laajenemisen fysiologiset mekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/verisuonten-laajenemisen-fysiologiset-mekanismit/15207/) - Vasodilataation voi saada aikaan lääkeaineilla, jotka lisäävät toisiolähettien (syklinen GMP, syklinen AMP) pitoisuutta sileässä lihaksessa, salpaavat solukalvon kalsiumkanavia tai avaavat kaliumkanavia (taulukko 31–1). Verisuonen endoteelin luonnollisen prostanoidin, prostasykliinin (PGI2) pitkävaikutteiset analogit sekä PGE-sarjan pros tanoidi, alprostadiili, laajentavat verisuonia lisäämällä syklisen AMP:n pitoisuutta. Epäsuorina verisuonten laajentajina toimivat aineet, jotka estävät elimistön valtimoita supistavien tekijöiden, kuten angiotensiini
- [Verisuonia laajentavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/verisuonia-laajentavat-laakkeet/15205/) - Tässä luvussa esitetään aluksi yleiskatsaus mekanismeihin, joihin vaikuttamalla voidaan lääkeaineilla saada aikaan vasodilataatio. Tämän jälkeen käsitellään erityisesti sellaisia verisuonia laajentavia lääkeaineita, joita käytetään verenpainetaudin, angina pectoriksen tai sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Lisäksi esitellään lääkeaineita, joita käytetään laajentamaan verisuonia aivojen ja luurankolihasten verenkiertovajauksen hoidossa. Lopuksi esitetään keuhkoverenpainetaudin eli pulmonaalihypertension hoidossa käytettäviä lääkeaineita. Verisuonia laajentavia kalsiumkanavan salpaajia käsitellään
- [Rytmihäiriölääkkeiden kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairiolaakkeiden-kliininen-kaytto/15201/) - Katetriablaation ja tahdistinhoidon nopeasta kehityksestä huolimatta on lääkkeillä edelleen keskeinen asema rytmihäiriöiden hoidossa. Tehokas ja turvallinen rytmihäiriöiden hoito edellyttää hyvää käsitystä rytmihäiriöiden syntymekanismeista, lääkkeiden vaikutusmekanismeista sekä farmakokinetiikasta. Lääkehoidon tavoitteena on ennusteeltaan ja hemodynaamisesti vakavien rytmihäiriöiden hoito ja esto. Tämä onnistuu parhaiten akuutissa tilanteessa, kun rytmihäiriön syy on korjautuva tai rajoittuva tila, esim. sydänlihaksen iskemia. Pitkäaikaishoidossa
- [Rytmihäiriölääkkeiden interaktiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairiolaakkeiden-interaktiot/15198/) - Rytmihäiriölääkehoidon yhteydessä on kuvattu useita kliinisesti merkittäviä farmakokineettisiä ja farmakodynaamisia lääkeinteraktioita. Rytmihäiriölääkkeiden haitallisten interaktioiden riskiä lisäävät lääkkeiden moninaiset vaikutukset sydämen ionikanaviin sekä lääkkeiden varsin kapea terapeuttinen alue. Kliinisesti merkittäviä lääkeinteraktioita on esitetty tarkemmin luvussa 64. Rytmihäiriölääkkeiden interaktioista löytyy tietoa myös INXBASE-interaktiotietokan nasta. Tässä kappaleessa on esitetty rytmihäiriölääkkeiden yleisimpiä interaktioita. Verapamiilin tai diltiatseemin käyttö yhdessä beetasalpaajien
- [Rytmihäiriölääkkeiden farmakokinetiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairiolaakkeiden-farmakokinetiikka/15194/) - Rytmihäiriölääkkeiden farmakokineettisiä ominaisuuksia on esitetty taulukossa 30–4. Solunulkoisessa nesteessä vallitseva, plasmasta mitattava pitoisuus näyttää korreloivan verraten hyvin lääkkeiden rytmihäiriöitä estävään tehoon. Tämä suhde on osoitettu selvästi kinidiini- ja lidokaiinihoidossa. Viitteellinen terapeuttisen pitoisuuden alue on empiirisesti määritetty myös muille rytmihäiriölääkkeille. Koska taudin kuvan erojen takia toivottu hoitovaste ei aina ole saavutettavissa ja toisaalta rytmihäiriölääkkeiden terapeuttinen leveys
- [Ryhmä IV](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ryhma-iv/15187/) - Ryhmän IV aineet salpaavat aktiopotentiaalin tasannevaiheessa (vaihe 2) ja spontaanissa depolarisaatiossa (vaihe 4) hitaita jännitteen säätelemiä L-tyypin kalsiumkanavia. Kalsiumista riippuva tahdistinsolujen spontaani depolarisaatio hidastuu ja tasannevaiheen kesto lyhenee. Sydänlihaksen supistusvoima heikkenee. Ryhmän IV aineet hidastavat sinussolmukkeen toimintaa ja pidentävät eteiskammiosolmukkeen johtumis- ja toipumisaikaa. Vaikka on arveltu, että kalsiumkanavan salpaus estäisi depolarisoituneen myokardiumin aiheuttamia rytmihäiriöitä, kalsiumkanavan
- [Ryhmä II](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ryhma-ii/15180/) - Ryhmään II kuuluvat β-reseptorin salpaajat, jotka estävät sympaattisen hermoston liika-aktiivisuutta. Beetasalpaus estää välillisesti kalsiumin sisäänvirtausta spontaanissa depolarisaatiossa. Sinussolmukkeen herätenopeus ja spontaani diastolinen depolarisaatio (vaihe 4) hidastuvat. Johtuminen eteis-kammiosolmukkeessa hidastuu. Hyvin suurina pitoisuuksina eräät β-reseptorin salpaajat (esim. propranololi) estävät myös nopean natriumkanavan toimintaa. Tällä luokan I vaikutuksella ei ole kliinistä merkitystä. Yksittäisten β-reseptorin salpaajien ominaisuuksia on
- [Ryhmä IC](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ryhma-ic/15177/) - Ryhmän IC aineet hidastavat voimakkaasti 0-vaiheen depolarisaatiota ja kammioiden johtumisnopeutta. Ryhmän aineet salpaavat voimakkaasti kaikissa tiloissa olevia natriumkanavia. Tästä johtuu, että ne eivät salpaa aktivoituneita Na-kanavia valikoivasti ja vaikuta siten erityisesti tiheän syketaajuuden aikana kuten ryhmän IB aineet. Ryhmän IC aineet eivät vaikuta repolarisaatioon eivätkä aktiopotentiaalin kestoon. Flekainidi Flekainidi hidastaa nopeaa depolarisaatiota salpaamalla INa-virtaa (ryhmä
- [Ryhmä IA](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ryhma-ia/15166/) - Ryhmän IA aineet hidastavat 0-vaiheen depolarisaatiota. Johtumisnopeus pienenee kohtalaisesti. Ryhmän aineet hidastavat repolarisaatiota estämällä kaliumin ulosvirtausta, jolloin aktiopotentiaalin kesto ja refraktaariaika pitenevät. Kinidiini Kinidiini hidastaa 0-vaiheen nopeaa depolarisaatiota salpaamalla INa-virtaa (ryhmä I) ja pidentää aktiopotentiaalin kestoa salpaamalla repolarisoivaa IKr-virtaa (ryhmä IA). Kinidiinillä on myös antikolinergista vaikutusta (M2-salpaus). Kinidiini vähentää automatiikkaa sinussolmukkeessa ja ektooppisissa tahdistinsoluissa, hidastaa
- [Rytmihäiriölääkkeiden luokittelu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairiolaakkeiden-luokittelu/15164/) - Useat rytmihäiriölääkkeet salpaavat solukalvojen natrium-, kalium- tai kalsiumkanavia joko suoraan tai välillisesti. Rytmihäiriöitä voidaan hoitaa myös lääkkeillä, jotka vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi beetasalpaajat sekä kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat lääkkeet. Rytmihäiriöiden hoidossa käytetään myös purinergiseen järjestelmään ja Na-K-ATPaasin toimintaan vaikuttavia lääkeaineita. Uudet lääkeaineet pyrkivät vaikuttamaan kudosspesifisesti esim. vain eteisissä olevaan kaliumkanavaan (IKur) tai
- [Rytmihäiriöiden syntymekanismit ja lääkehoidon periaatteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairioiden-syntymekanismit-ja-laakehoidon-periaatteet/15161/) - Eräitä synnynnäisiä poikkeavaisuuksia (ionikanavien sairaudet, ylimääräiset johtoradat) lukuun ottamatta rytmihäiriöt eivät ole itsenäisiä tautitiloja, vaan oire jostakin perussairaudesta. Rytmihäiriöitä aiheuttavia sairauksia ovat mm. sepelvaltimotauti, sydänlihassairaudet, läppien sairaudet, sydäntulehdus ja eräät systeemisairaudet. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat mm. elektrolyyttihäiriöt, verenkierron kuormittuminen ja lääkkeiden haittavaikutukset eli proarytmia. Rytmihäiriöt syntyvät joko lisääntyneen automatismin, jälkidepolarisaatioiden tai kiertoaktivaation mekanismeilla. Kiertoaktivaatio on
- [Tahdistinherätteen synty ja leviäminen sydämessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tahdistinheratteen-synty-ja-leviaminen-sydamessa/15157/) - Kuvassa 30–1 on esitetty sydämen sähköisten tapahtumien yhteys ionivirtoihin ja EKG-mittaukseen. Sydänlihaksen supistusta tahdistaa spontaaniin depolarisaatioon kykenevä sinussolmukkeen erikoistunut hermokudos. Koska sillä on suuri spontaani depolarisaationopeus, sillä on määräävä asema sydämen tahdistajana. Sinussolmukkeen sähköinen ärsyke leviää eteisen lihaskudosta pitkin eteis-kammiosolmukkeeseen ja tästä eteenpäin johtoratoja (Hisin kimppu, vasen päähaara (LBB) ja oikea päähaara (RBB), Purkinjen säikeet)
- [Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ionivirrat-johtoratojen-ja-sydanlihaksen-sahkoisessa-toiminnassa/15154/) - Sydämen sähköinen toiminta johtuu ionivirroista sähköisesti ärtyvien solujen solukalvoilla. Hydrofiiliset natrium-, kalium- ja kalsiumionit pääsevät lipofiilisen solukalvon vesitäytteisten aukkojen, ionikanavien läpi. Ionikanavia ohjaavat mm. solukalvon jännite (voltage-gated, jänniteohjaus), siihen liittyvät reseptorit G-proteiinien välityksellä (G protein-coupled receptors, reseptoriohjaus) sekä kanavan aukioloaika (time dependence). Sydänsolun normaali lepojännite (noin –90 mV) depolarisoituu (muuttuu positiiviseksi), kun soluun virtaa positiivisesti
- [Rytmihäiriölääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairiolaakkeet/15152/) - Rytmihäiriöillä tarkoitetaan sydämen fysiologisesta rytmistä poikkeavaa toimintaa, joka voi olla luonteeltaan liian nopeaa, liian hidasta tai epätasaista. Lähes jokaisella ihmisellä esiintyy rytmihäiriöitä elämänsä jossain vaiheessa. Rytmihäiriöiden kirjo on laaja; terveen sydämen lisälyönnit ovat yleensä vaarattomia ja vähäoireisia, kun taas eräät kammioperäiset rytmihäiriöt voivat olla henkeä uhkaavia. Jokainen sydämen lyönti on usean erilaisen solutyypin ja ionikanavajoukon
- [Muut inotrooppiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-inotrooppiset-laakkeet/15149/) - Solun sisäisen cAMP:n pitoisuuden suureneminen joko adrenergisen aktivaation tai cAMP:tä hajottavan entsyymin estymisen seurauksena lisää tiettyjen proteiinikinaasien aktiivisuutta ja jännitesäätöisten Ca2+-kanavien fosforylaatiota, jolloin kalsiumionien virtaus solun sisään lisääntyy ja sydänlihaksen supistuvuus paranee (kuva 29-1). Noradrenaliinia sekä sen ja adrenaliinin esiastetta dopamiinia sekä synteettistä katekoliamiinijohdosta dobutamiinia käytetään infuusiona sydämen akuutin vajaatoiminnan hoidossa. Dobutamiini on raseeminen lääkeaine,
- [Angiotensiinin vaikutusta estävät aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/angiotensiinin-vaikutusta-estavat-aineet/15229/) - Reniinin eritys ja tästä seuraava angiotensiini II:n vasokonstriktiivinen ja aldosteronin natriumia ja nestettä retentoiva vaikutus pitävät toonisesti yllä verenpainetta (kuva 31–3). Reniinin eritystä stimuloi hypotensio, matala munuaisten perfuusiopaine sekä suola- ja nestevajaus. Myös sympaattisen hermoston aktivaatio lisää reniinin eritystä munuaisen macula densan β1-reseptorien aktivaation välityksellä, mikä osittain selittää β-salpaajien antihypertensiivisen vaikutuksen. Nopeiden hemodynaamisten muutosten lisäksi
- [Vasopeptidaasien estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vasopeptidaasien-estajat/15240/) - Viime vuosikymmenen aikana on innokkaasti tutkittu ja kehitetty lääkemolekyylejä, jotka estävät samanaikaisesti sekä ACE:tä että neutraalia endopeptidaasia (neprilysiini, NEP), jolloin samalla lääkeaineella voidaan estää sekä angiotensiini II:n muodostumista että vähentää natriureettisten peptidien (esim. ANP ja BNP) metaboliaa. Natriureettisten peptidien metabolian estyessä niiden verisuonia laajentava ja natriureettinen vaikutus tehostuu samalla kun ACE:n eston seurauksena vähentyneen angiotensiini
- [Angiotensiinireseptorin salpaaja/neprilysiinin estäjä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/angiotensiinireseptorin-salpaaja-neprilysiinin-estaja/15243/) - Suomeen on äskettäin tullut käyttöön yhdistelmävalmiste, jossa on AT1-reseptorin salpaaja valsartaania ja neprilysiinin estäjää sakubitriilia (kuva 31–11). Yhdistelmävalmisteen on osoitettu vähentävän merkittävästi sydämen vajaatoimintapotilaiden kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksojen määrää enalapriilihoitoon verrattuna. Yhdistelmälääkettä voidaan käyttää systolisessa sydämen vajaatoiminnassa ACE:n estäjän tai AT1-reseptorin salpaajan tilalla, mikäli perinteinen yhdistelmähoito ACE:n estäjällä tai AT1-reseptorin salpaajalla, beetasalpaajalla ja mineralokortikoidireseptorin salpaajalla ei
- [Keuhkoverenpainetaudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/keuhkoverenpainetaudin-laakkeet/15250/) - Keuhkovaltimoiden keskipaine on normaalisti lepotilassa alle 20 mmHg. Kansainvälisen määritelmän mukaan keuhkoverenpaine on kohonnut, kun keuhkovaltimon keskipaine oikean puolen katetrisaation avulla mitattuna on yli 25 mmHg. Keuhkoverenpainetaudin eli pulmonaalihypertension yleisimpiä syitä ovat sydämen vajaatoiminta sekä keuhkosairaudet ja/tai muut hypoksemiaa aiheuttavat tilat (mm. keuhkoahtaumatauti ja keuhkofibroosi). Näissä tilanteissa taustasairauden hoito on ennusteen kannalta tärkeämpää kuin keuhkoverenpaineen
- [TIETORUUTU L31](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l31/15253/) - Erektiohäiriöiden lääkehoito Erektio syntyy kun siittimen paisuvaiskudoksen valtimot laajentuvat. Tärkeimpänä tekijänä on seksuaalisen kiihottumisen aiheuttama siittimen valtimoiden tonusta säätelevien kolinergisisten hermopäätteiden aktivaatio ja asetyylikoliinin vapautuminen. Se aiheuttaa typpioksidin pitoisuuden suurenemisen ja guanylaattisyklaasin aktivaation seurauksena vasodilataation ja erektion. Myös endogeeniset prostaglandiinit ja NANC-neuroneista vapautuva typpioksidi osallistuvat vasodilataatioon. Vastaavasti sympaattisen hermoston stimulaatio ja α1- ja α2-adrenergisten reseptorien
- [Kalsiumkanavan salpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kalsiumkanavan-salpaajat/15256/) - Kalsiumkanavan salpaajat ovat lääkeaineita, jotka estävät selektiivisesti kalsiumin virtausta solun ulkoisesta tilasta solun sisään. Tällöin vapaan kalsiumin määrä solussa vähenee, ja sen myötä sileän lihaksen ja sydämen supistumisedellytykset heikkenevät. Eri kalsiumkanavan salpaajien vaikutukset sydämeen ja verenkiertoon poikkeavat huomattavasti toisistaan. Jotkut niistä laajentavat melko selektiivisesti verisuonia, toiset heikentävät myös sydämen supistusvireyttä sekä harventavat sykettä ja pienentävät
- [Vaikutusmekanismi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vaikutusmekanismi-2/15258/) - Kalsiumkanavan salpaajien vaikutusmekanismin ymmärtämiseksi on tarpeen tuntea kalsiumin merkitys sileän lihaksen supistumistapahtumassa ja sydämen toiminnassa. Sileän lihaksen depolaroituminen johtuu kalsiumin, vähemmän natriumin, virtauksesta soluun. Lihaksen supistumista määrää puolestaan sytoplasman vapaa kalsium. Kalsiumin pitoisuus solun ulkopuolella on noin 10 000 kertaa suurempi kuin vapaan kalsiumin pitoisuus solun sisällä. Ca2+-ionit virtaavat soluun kalsiumkanavien kautta (ns. hitaat kalsiumkanavat),
- [Vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vaikutukset/15263/) - Kalsiumkanavan salpaajien vaikutukset kohdistuvat erityisesti sydämeen ja verisuoniin, mutta jossakin määrin myös keuhkojen, ruoansulatuskanavan ja virtsateiden sileään lihakseen. Eristetyssä sydämessä kalsiumkanavan salpaajilla on selvä negatiivinen inotrooppinen vaikutus. Vaikutus syketaajuuteen ja johtumisnopeuteen eteis-kammiosolmukkeessa riippuu siitä, hidastaako salpaaja kalsiumkanavien toipumista depolarisaatiosta. Dihydropyridiinit eivät juuri hidasta sitä eivätkä siten merkittävästi harvenna sykettä tai hidasta johtumista. Sen sijaan verapamiili
- [Farmakologisten vaikutusten vertailu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakologisten-vaikutusten-vertailu/15267/) - Kaikki kalsiumkanavan salpaajat vaikuttavat sekä sydämen että verisuonten L-tyypin kalsiumkanaviin. Eri kalsiumkanavan salpaajien vaikutukset kalsiumin virtaukseen solun sisään sydänlihassoluissa ja verisuonissa vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Farmakologisten vaikutustensa perusteella kalsiumkanavan salpaajat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Ryhmään I kuuluvat dihydropyridiinijohdokset, kuten nifedipiini, jonka pääasiallisin vaikutus in vivo on verisuonten laajeneminen. Ne relaksoivat verisuonten sileää lihasta huomattavasti pienemmillä pitoisuuksilla
- [Farmakokinetiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakokinetiikka-2/15269/) - Kaikki kalsiumkanavan salpaajat imeytyvät hyvin ruoansulatuskanavasta. Useimpien kalsiumkanavan salpaajien biologinen hyötyosuus on huomattavan alkureitin metabolian vuoksi kuitenkin enintään 20%, lukuun ottamatta amlodipiinia, nifedipiiniä ja diltiatseemia. Kalsiumkanavan salpaajat sitoutuvat runsaasti plasman proteiineihin. Pisin eliminaation puoliintumisaika on amlodipiinilla. Kaikki kalsiumkanavan salpaajat metaboloituvat maksassa lähes täysin ja vain pieniä määriä niistä erittyy muuttumatta virtsaan. Maksavauriopotilailla ja vanhuksilla niiden
- [Haitta- ja yhteisvaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/haitta-ja-yhteisvaikutukset/15272/) - Kalsiumkanavan salpaajat ovat yleensä hyvin siedettyjä. Niiden haittavaikutukset ovat ohimeneviä, ja hoito joudutaan keskeyttämään harvoin. Ne eivät vaikuta epäedullisesti seerumin lipideihin tai glukoosiaineenvaihduntaan. Eri valmisteiden vaikutusprofiilin erojen vuoksi haittavaikutuksetkin poikkeavat toisistaan (taulukko 32–3). Dihydropyridiinien tyypillisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky ja huimaus sekä ihon punoitus- ja kuumotusoireet. Nilkkojen turvotusta esiintyy usein, mikä johtuu plasmaveden suodattumisesta laajentuneiden kapillaarisuonten
- [Natriumionin merkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/natriumionin-merkitys/15279/) - Natriumionilla on ratkaiseva merkitys elimistön nestetasapainon kannalta. Normaalisti munuaiset säätelevät natriumin erittymistä virtsaan siten, että elimistössä säilyy tasapainotila riippumatta siitä, kuinka paljon ravinnosta saadaan natriumia. Munuaisissa syntyvän glomerulussuodoksen määrä on lähes 200 litraa vuorokaudessa. Kuitenkin noin 99% tästä imeytyy takaisin verenkiertoon, samoin valtaosa suodoksen natriumista. Reabsorboituneen natriumin määrä riippuu glomerulussuodoksen määrästä, aldosteronin vaikutuksesta ja monista
- [Antikoagulantit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antikoagulantit-2/15352/) - Antikoagulantit jaetaan kahteen pääryhmään: suoriin ja epäsuoriin antikoagulantteihin. Suorat antikoagulantit ovat uusimpia, ilman välittäviä tekijöitä toimivia yksittäiseen hyytymistekijään, joko trombiiniin tai FXa:an, kohdistuvia lääkeaineita. Uusimmat tulokkaat kohdentuvat FXIa:n estoon ja ovat faasi III:n tutkimuksissa lunastaneet tavoitteensa; tehokas antikoagulaatio ilman verenvuotokomplikaatioiden lisääntymistä. Epäsuorat antikoagulantit vaikuttavat esim. K-vitamiinin estäjänä, kuten varfariini, tai antitrombiinia tehostavina, kuten hepariinit ja
- [Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/veren-hyytymiseen-vaikuttavat-laakkeet/15343/) - Yleistä Hyytymän muodostuminen on keskeinen osa hemostaasia, joka käynnistyy paikallisesti verisuoneen kohdistuneen trauman seurauksena. Sen fysiologisena tarkoituksena on verenvuodon tyrehdyttäminen. Tämä tapahtumaketju alkaa verisuonivaurion laukaisemana verisuonten supistumisena. Sitä seuraa verisuonen seinämän, trombosyyttien ja veren hyytymisjärjestelmän välitön vuorovaikutus, joka johtaa trombosyyteistä ja fibriinistä koostuvan hyytymän syntyyn. Hyytymää rajoittava fibrinolyyttinen järjestelmä käynnistyy jo hyytymän muodostumisen aikana. Sen
- [Antitromboottinen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antitromboottinen-hoito/15340/) - Sydämen vajaatoiminta lisää veren hyytymistaipumusta. Sydämen vajaatoimintapotilaalle tulee muun lääkityksen oheen antaa pieni annos asetyylisalisyylihappoa trombosyyttien aggregaation estämiseksi. Jos potilaalla on iso sydän, eteisvärinä tai tieto aikaisemmasta tromboemboliasta, antikoagulanttihoito on aiheellinen. Sitä tulee myös harkita, jos vajaatoiminta on vaikea ja vasemman kammion supistuskyky on vahvasti heikentynyt. Antikoagulaatiohoito toteutetaan yleensä antamalla potilaalle joko suoria antikoagulantteja (rivaroksabaami,
- [Diastolisen vajaatoiminnan lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/diastolisen-vajaatoiminnan-laakehoito/15338/) - Diastolisen vajaatoiminnan hoito on vaikeaa. Sen tavoitteena on parantaa vasemman kammion komplianssia ja siten diastolista täyttymistä. Kun oikea kammio pumppaa verta keuhkoihin mutta vasen kammio täyttyy huonosti, verta pakkautuu keuhkoihin ja vasemman kammion täyttöpaine suurenee. Seurauksena on keuhkostaasi ja perifeerisen laskimopaineen kasvaessa turvotukset. Diastolisessa vajaatoiminnassa on lääkehoitojen vaikutus potilaiden ennusteeseen ollut vähäinen. ACE:n estäjät saattavat
- [Systolisen vajaatoiminnan lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/systolisen-vajaatoiminnan-laakkeet/15336/) - Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät ACE:n estäjät ovat saavuttaneet vankan aseman sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Ne sekä helpottavat oireita että parantavat ennustetta. Sydämen vajaatoiminnassa reniini-angiotensiinijärjestelmä on aktivoitunut ja siten ääreisverenkierron vastussuonet ovat supistuneet. ACE:n estäjien vaikutuksesta aktiivisen angiotensiinin tuotanto vähenee ja verenkierron virtausvastus pienenee, jolloin myös sydämen kuormitus pienenee. Kun samalla aldosteronin eritys vähenee ja munuaiskierto paranee, natriumia ja
- [Sepelvaltimotaudin yhdistelmähoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sepelvaltimotaudin-yhdistelmahoito/15328/) - Angina pectoriksen peruslääke on nopeavaikutuksinen nitraatti. Sen rinnalla käytetään tavallisesti β-salpaajaa, joka estää erityisesti sympatikusaktivaatiosta johtuvia kipukohtauksia. Pyrkimyksenä on harventaa leposyke noin 60:een/min ja rasitussyke pienemmäksi kuin 120/min. β-salpaajan kanssa voidaan käyttää pitkävaikutuksista nitraattia tai dihydropyridiinirakenteista kalsiumkanavan salpaajaa tai molempia. Jos β-salpaaja ei sovi, sen sijasta voidaan käyttää diltiatseemia, verapamiilia tai pitkävaikutteista nitraattia. β-salpaajan, kalsiumkanavan
- [TIETORUUTU L34](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l34/15325/) - Hätätilapotilaan hoidossa käytettäviä lääkkeitä Hätätilapotilaalla tarkoitetaan kriittisesti sairastunutta potilasta, jolla on elimistön homeostaasia uhkaava sairaus. Tavallisimmin kriittinen tila on seurausta vitaalielinten, kuten sydämen, äkillisestä sairastumisesta. Kriittisesti sairaan potilaan ensivaiheen hoidossa tullaan toimeen kohtalaisen yksinkertaisin menetelmin, mutta on huomattavaa, että akuutti sairastuminen aiheuttaa potilaan tilassa monenlaisia muutoksia. Homeostaasin muutosten seurauksena vaste lääkehoidolle vaihtelee merkittävästi, mikä vaikuttaa
- [Sepelvaltimotaudin lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sepelvaltimotaudin-laakehoito/15319/) - Sepelvaltimotauti on yleisimpiä kroonisia sairauksia ja se ilmaantuu miehille nuoremmalla iällä kuin naisille. Sepelvaltimotaudin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Suomessa lähes 180 000, mutta väestötutkimusten mukaan iskeemistä sydänsairautta sairastavia potilaita on jopa kaksi kertaa näin paljon. Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin. Sydänlihaksen iskemian syyt Angina pectoriksessa sydänlihaksen hapenpuutteen syy on joko sen hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden
- [Verenpainelääkkeen valinta ja lääkeyhdistelmät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/verenpainelaakkeen-valinta-ja-laakeyhdistelmat/15315/) - Kohonneen verenpaineen hoidon peruslääkkeitä ovat ACE:n estäjät, AT1-reseptorin salpaajat, β-salpaajat, diureetit ja kalsiumkanavan salpaajat. β-salpaajat pienentävät aivohalvausriskiä vähemmän kuin muut ensisijaislääkkeet erityisesti iäkkäillä. β-salpaajien ja diureetin yhdistelmää tulisi välttää ensisijaislääkkeenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä tai lisääntynyt riski sairastua diabetekseen. Eri lääkeaineryhmien verenpainetta alentava teho on keskimäärin samansuuruinen. Vaste vaihtelee kuitenkin potilaittain hypertension etiologian ja
- [Kalsiumkanavan salpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kalsiumkanavan-salpaajat-2/15308/) - Kalsiumkanavan salpaajat estävät selektiivisesti kalsiumin siirtymistä solun ulkopuolelta solun sisään. Samalla kalsiumin vapautuminen endoplasmisesta verkostosta sytosoliin vähenee, ja kalsiumista riippuvainen lihaskontraktio heikkenee sekä sileässä lihaksessa että sydämessä (ks. luku 32, jossa kalsiumkanavan salpaajien farmakologia on esitetty). Kalsiumkanavan salpaajien antihypertensiivinen vaikutus perustuu pääosin verisuonten laajenemiseen. Verapamiili ja jossain määrin diltiatseemi vähentävät myös sydämen minuuttitilavuutta, mutta verisuonten
- [Verenpainetaudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/verenpainetaudin-laakkeet/15304/) - Verenpainelääkkeet voidaan ryhmitellä vaikutusmekanismien ja pääasiallisen vaikutuskohteen mukaan taulukossa 34–1 esitetyllä tavalla. Verenpainelääkkeiden vaikutuskohteita on esitetty kuvassa 34–3. Kohonneen verenpaineen ensisijaislääkkeitä ovat ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat, β-salpaajat, diureetit ja kalsiumkanavan salpaajat. β-salpaajia suositellaan ensisijaislääkkeeksi vain, jos niiden käyttö on muiden sairauksien johdosta aiheellista. Ensisijaislääkkeet alentavat verenpainetta keskimäärin saman verran. Verenpainelääke valitaan yksilöllisesti. Useimmat potilaat tarvitsevat
- [Verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/verenpainetaudin-sepelvaltimotaudin-ja-sydamen-vajaatoiminnan-laakehoito/15300/) - Yleistä verenpainetaudista Valtimoverenpaine määräytyy sydämen aikayksikössä pumppaamasta verimäärästä (sydämen minuuttitilavuudesta) ja verenkierron ääreisvirtausvastuksesta. Kuvassa 34–1 on kaavio tärkeimmistä verenpaineeseen vaikuttavista tekijöistä. Verenpaine on sydämen minuuttitilavuuden (supistustilavuus × syketaajuus) ja kokonaisääreisvirtausvastuksen tulo. Supistustilavuus ja syketaajuus ovat riippuvaisia lähinnä sydämeen palaavasta verimäärästä ja sydämeen tulevien autonomisten hermojen aktiivisuudesta. Virtausvastukseen puolestaan vaikuttaa vastussuonten läpimitta, jota säätelevät ensisijaisesti sympaattinen
- [Muita diureetteja](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muita-diureetteja/15298/) - Hiilihappoanhydraasin estäjät Hiilihappoanhydraasia on runsaasti mm. punasoluissa, mahan limakalvossa, haimassa ja munuaisen kuorikerroksessa. Aikoinaan sulfaniiliamidin todettiin aiheuttavan asidoosia, pienentävän plasman hiilidioksidipitoisuutta, nostavan virtsan pH:ta sekä lisäävän veden, natriumin ja kaliumin erittymistä virtsaan. Sulfaniiliamidin rakennetta edelleen kehittämällä on saatu tehokkaampia hiilihappoanhydraasin estäjiä, joista Suomessa ovat käytössä asetatsoliamidi ja paikallisesti silmätippoina annettavat dortsoliamidi ja brintsoliamidi. Hiilihappoanhydraasi (karboanhydraasi)
- [Pahoinvointilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/pahoinvointilaakkeet/15410/) - Pahoinvoinnin estoon ja hoitoon voidaan käyttää 5-HT3-reseptoria salpaavia ondansetronia, granisetronia, tropisetronia ja palonosetronia sekä myös oksennuskeskuksen D2-reseptoria salpaavaa ja 5-HT4-reseptoreissa agonistina toimivaa metoklopramidia (ks. luku 17). Metoklopramidi aiheuttaa antipsykoottisten lääkkeiden tavoin suurina annoksina ekstrapyramidaalioireita. Suun kautta otettava aprepitantti sekä infusoitava aihiolääke fosaprepitantti ovat neurokiniini 1 -reseptorin antagonisteja, joita käytetään yhdessä 5-HT3-salpaajan sekä deksametasonin kanssa solunsalpaajien
- [Mahan limakalvoa vaurioittavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mahan-limakalvoa-vaurioittavat-laakkeet/15408/) - Tulehduskipulääkkeet ovat etenkin vanhuksille merkittävä mahahaavan aiheuttaja ja sairaalahoidon syy. Syklo-oksigenaasin tyyppi 1 (COX-1) katalysoi mahan limakalvoa suojaavien prostaglandiinien tuotantoa, jolloin etenkin epäselektiiviset, sekä COX-1:tä että COX-2:ta estävät, tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa mahan limakalvon vaurioita. Ns. COX-2-selektiiviset valmisteet (koksibit) aiheuttavat epäselektiivisiä vähemmän maha-suolikanavan ongelmia, mutta nekään eivät ole tässä suhteessa täysin turvallisia. Tulehduskipulääkkeiden mahahaittoja voidaan vähentää
- [Maha- ja pohjukaissuolihaavan ja refluksiesofagiitin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/maha-ja-pohjukaissuolihaavan-ja-refluksiesofagiitin-laakkeet/15402/) - Peptinen haava eli ulkustauti Peptinen haava (mahalaukun, pohjukaissuolen tai ruokatorven syöpymähaavauma) syntyy suolahapon aktivoiman pepsiinin seinämää syövyttävästä vaikutuksesta. Pepsiinin pH-optimi on noin 2 ja aktiivisuus häviää pH:n noustessa yli 4,5:n. Hapon merkitys peptisen haavan synnylle on keskeinen; peptistä haavaa ei katsota voivan syntyä ilman happoa (”no acid, no ulcer”). Tärkeimmät syyt peptisen haavan synnylle ovat
- [Ruoansulatuskanavan lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ruoansulatuskanavan-laakkeet/15400/) - Fluori ja ksylitoli karieksen estossa Fluoriyhdisteiden käyttö on osoittautunut väestötasolla erittäin tehokkaaksi keinoksi karieksen (hampaiden reikiintyminen) ehkäisyssä. Fluoridi-ionin terapeuttiset vaikutukset välittyvät usealla mekanismilla. Fluoridi ehkäisee hampaan demineralisaatiota muodostamalla fluoriapatiittia ja vähentämällä täten kiilteen liukoisuutta happamassa. Fluoridi edistää kiilteen remineralisaatiota, kun karies on jo alkanut aiheuttaa vaurioita hampaaseen. Fluoridit estävät myös hammasplakin bakteereiden kykyä hajottaa sokereita,
- [Granulosyyttikasvutekijät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/granulosyyttikasvutekijat/15395/) - Ihmisen granulosyyttikasvutekijä (granulocyte colony stimulating factor, G-CSF) on glykoproteiini, joka stimuloi erityisesti neutrofiilien muodostumista ja vapautumista luuytimestä ja lisää niiden määrää veressä. Granulosyyttikasvutekijän vaikutukset välittyvät sytokiinireseptoriperheeseen kuuluvan reseptorin välityksellä. Granulosyyttikasvu tekijöitä muodostavat useat elimistön solutyypit kuten endoteelisolut, monosyytit ja fibroblastit. Suomessa on markkinoilla neljä geeniteknologisesti valmistettua ihmisen rekombinantti-granulosyyttikasvutekijää: f ilgrastiimi (ihmisen rekombinantti G-CSF), lenograstiimi (glykosyloitu
- [Erytropoietiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/erytropoietiini/15390/) - Erytropoietiini (Epo) on punasolujen tuotantoa säätelevä hormoni. Erytropoietiinia muodostuu pääasiassa munuaisten peritubulaarisissa soluissa. Hypoksia stimuloi erytropoietiinin eritystä munuaisissa. Erytropoietiinin vaikutukset välittyvät solukalvoilla sijaitsevan erytropoietiinireseptorin kautta pernan ja luuytimen soluissa. Punasolujen tuotan non säätelyyn osallistuu myös sytokiineja (SCF, IL-3, IL-4, GM-CSF). Ihmisen erytropoietiini on glykosyloitunut proteiini. Se eristettiin aplastista anemiaa sairastavan potilaan virtsasta vuonna 1970. Sen
- [Foolihappo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/foolihappo/15384/) - Foolihapolla eli B9-vitamiinilla on lukuisia fysiologisia muotoja, jotka muodostavat keskenään metabolisen foolihappohomeostaasin. Foolihappo (pteroyyliglutamiinihappo) on muodostunut pteridiini renkaasta, para-aminobentsoehaposta ja glutamiinihaposta. Folaatit ovat vesiliukoisia ja inaktivoituvat valon ja keittämisen vaikutuksesta. Pelkistyvät aineet stabiloivat niitä. Tunnetuin stabiileista folaateista on foliinihappo eli citrovorum-tekijä (5-formyyli-tetrahydropteroyyliglutamiinihappo). Folaatit toimivat koentsyymeinä ns. ”yhden hiilen” siirrossa sen kaikissa hapetusasteissa: formaattina, formaldehydinä ja
- [B12-vitamiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/b12-vitamiini/15382/) - Vitamiinimolekyyleistä suurimpia ovat kobalamiinit. Niiden stabiilin muodon eli syanokobalamiinin molekyylipaino on noin 1 400. Molekyyli voidaan jakaa kahteen pääosaan: planaariseen porfyriininkaltaiseen makrorenkaaseen (isoporfyriini), jonka keskellä on koboltti(IV)atomi, sekä nukleotidiin, joka nukleiinihapoista poiketen sisältää glykosidisidoksen. Syanokobalamiinikiteet ovat tummanpunaisia neulasia, jotka ovat vesiliukoisia. Voimakas ultraviolettivalo, samoin kuin näkyvä valo sekä pelkistävät aineet kuten askorbiinihappo, inaktivoivat syanokobalamiinin. B12-vitamiini
- [Rauta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rauta/15380/) - Rauta on alkuaine, jota esiintyy elimistössä eri muodoissa sekä ionisoituneena että orgaanisiin molekyyleihin lujasti sitoutuneena. Rauta hapettuu ja pelkistyy helposti, ja sen hapetusasteita kutsutaan ferro- (+2) ja ferri- (+3) muodoiksi. Nämä muodot ovat olennaisena osana esimerkiksi solujen elektroninsiirtoketjun entsyymeissä (esim. sytokromit, sytokromioksidaasi). Pääosa elimistön raudasta on yhdistyneenä valkuaisaineisiin ja hemiin. Noin kaksi kolmannesta on hemoglobiinin
- [Anemialääkkeet ja verenmuodostukseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/anemialaakkeet-ja-verenmuodostukseen-vaikuttavat-laakkeet/15377/) - Anemiassa veren hemoglobiinipitoisuus on pienentynyt. Anemiaa diagnosoitaessa on kuitenkin aina muistettava, että normaalikin hemoglobiinipitoisuus vaihtelee iän, sukupuolen ja fysiologisen tilan mukaan. Yksilöt asettuvat jo lapsuudessaan omille tyypillisille hemoglobiinitasoillensa (vrt. kasvukäyrät). WHO:n kriteerien mukaan anemiassa hemoglobiinin pitoisuus on aikuisilla miehillä alle 130 g/l, naisilla alle 120 g/l ja raskaana olevilla alle 110 g/l. Anemia on avohoidon
- [Trombosyyttien toimintaa estävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/trombosyyttien-toimintaa-estavat-laakkeet/15365/) - Trombosyyttien aggregaatio Trombosyyttien pinnalla on monia eri reseptoreita (kuva 35–5), jotka vastaanottavat fysiologisia ja kemiallisia signaaleja ympäristöstä, verestä tai verisuonen seinämästä. Osa signaaleista on trombosyyttejä aktivoivia ja osa inhiboivia. Näiden signaalien tasapaino ratkaisee trombosyyttien toiminnan. Terveessä verisuonessa aktivoivien signaalien määrä on vähäinen ja fysiologinen endoteeli tuottaa syklo-oksigenaasin katalysoimana prostasykliiniä, joka sitoutuessaan trombosyyttien pinnan reseptoriin lisää
- [Naissukupuolihormonien kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/naissukupuolihormonien-kliininen-kaytto/15492/) - Kaksi tärkeintä naissukupuolihormonien käyttöaihetta ovat raskauden ehkäisy ja vaihdevuosi-ikäisten hormonihoito. Näihin hoitoihin liittyy tyypillisesti terveysetuja, mutta myös haittoja ja riskejä, jotka hoitavan lääkärin on tunnettava kyetäkseen riittävästi informoimaan potilasta. Progestiineilla on yksinään käytettynä tärkeä merkitys ns. toiminnallisten epäsäännöllisten vuotojen ja endometrioosin sekä harvemmin kohdun runko-osan syövän hoidossa. Mikrokiteistä luonnollista progesteronia käytetään lapsettomuuden hoitojen yhteydessä ja
- [Progesteroni ja progestiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/progesteroni-ja-progestiinit/15489/) - Rakenne ja synteesi Progesteroni on luonnollinen keltarauhasen ja raskauden aikana myös istukan erittämä hormoni. Rakenteeltaan progesteroni on estrogeenien tapaan steroidihormoni. Progesteronia muodostuu munasolun irtoamisen jälkeen syntyvässä keltarauhasessa 10–20 mg/vrk. Sitä alkaa muodostua munarakkulassa juuri ennen rakkulan puhkeamista. Istukan vuorokautinen progesteronituotanto on raskauden lopulla yli kymmenen kertaa niin suuri kuin keltarauhasen tuotanto. Luonnollista progesteronia käytetään lääkehoidossa
- [Estrogeenit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/estrogeenit-2/15483/) - Rakenne ja synteesi Ihmisen kolmen tärkeimmän estrogeenin estradiolin, estronin ja estriolin rakenteelle on ominaista fenolinen hydroksyyli steroidirungon A-renkaan kolmannessa hiiliatomissa (kuva 41–3). Sama koskee niiden puolisynteettisiä johdoksia, kuten etinyyliestradiolia. Estrogeenien metabolialle tärkeissä konjugaatioreaktiossa konjugaatti on usein liittynyt tähän hydroksyyliin. Estrogeenivaikutus ei kuitenkaan edellytä steroidirakennetta, vaan sitä on myös monilla muilla fenoleilla, kuten esim. dietyylistilbestrolilla. Estrogeeneja
- [Gonadotropiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/gonadotropiinit-2/15478/) - Gonadotropiinien rakenne Rakenteeltaan kaikki gonadotropiinit ovat glykoproteiineja. Ne koostuvat kahdesta peptidiketjusta: α-ketju on kaikissa gonadotropiineissa samanlainen, β-ketjut eroavat toisistaan ja määräävät hormonille tyypilliset vaikutukset. Aminohapporakenteen lisäksi β-ketjut poikkeavat toisistaan myös niihin liittyneiden hiilihydraattiketjujen osalta (glykosylaatio, taulukko 41–1). Glykosylaatio vaikuttaa kunkin gonadotropiinin puoliintumisaikaan ja biologiseen aktiivisuuteen. Ilman hiilihydraattiosia gonadotropiinit menettävät biologisen vaikutuksensa. Erot hiilihydraattirakenteessa, erityisesti siaalihapporyhmien
- [Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit sekä niiden vastavaikuttajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/gonadotropiinit-ja-sukupuolihormonit-seka-niiden-vastavaikuttajat/15476/) - Ihmisen lisääntymistoimintojen hormonaalinen säätely tapahtuu kolmella tasolla (ks. myös luku 38). Hypotalamuksesta erittyvä peptidirakenteinen hormoni, GnRH (gonadotropin releasing hormone), säätelee aivolisäkkeen etulohkon gonadotropiinien, follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoivan hormonin (LH) eritystä. Gonadotropiinit puolestaan säätelevät varsinaisten sukupuolihormonien synteesiä ja eritystä sukurauhasista (kuva 41–1). Lisäksi raskauden aikana istukan trofoblastisolut erittävät istukkahormonia (human chorionic gonadotropin; hCG).
- [Kortikoidien farmakokinetiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kortikoidien-farmakokinetiikka/15474/) - Sekä endogeenisesta että eksogeenisesta hydrokortisonista 75–80% sitoutuu plasman transkortiiniin (α1-globuliiniin = kortikosteroideja sitova globuliini) ja n. 10–15% albumiiniin. Noin 10% hydrokortisonista on vapaana verenkierrossa. Vahvat glukokortikoidit (esim. deksametasoni) eivät juuri sitoudu transkortiiniin. Sitoutunut muoto on inaktiivista eikä jarruta kortikotropiinin erittymistä aivolisäkkeestä eikä kortikotropiinia vapauttavan hormonin erittymistä hypotalamuksesta. Sekä hydrokortisonin että transkortiinin pitoisuudet suurenevat raskauden ja
- [Metaboliset haitat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/metaboliset-haitat/15472/) - Vaikutus hiilihydraatti- ja valkuaismetaboliaan Glukokortikoidit lisäävät veren glukoosipitoisuutta. Ne stimuloivat glukoneogeneesia eli glukoosin muodostumista aminohapoista maksassa. Aminohapot ovat peräisin perifeerisistä kudoksista, joihin glukokortikoideilla on katabolinen eli antianabolinen vaikutus. Glukokortikoidit vähentävät glukoosin käyttöä perifeerisissä kudoksissa (insuliiniherkkyys heikkenee) ja edistävät sen varastoitumista glykogeenina. Pitkäaikainen suuriannoksinen glukokortikoidihoito johtaa diabetesta muistuttavaan tilaan, jossa ei yleensä esiinny ketoosia, mutta hyperglykemiaa
- [Epäfysiologisina annoksina käytettyjen glukokortikoidien vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/epafysiologisina-annoksina-kaytettyjen-glukokortikoidien-vaikutukset/15470/) - Kortikoidien haittavaikutukset, varotoimet ja vasta-aiheet Kortikoidien haitat voidaan jakaa kahteen luokkaan, toisaalta suurten kortikoidiannosten pitkäaikaisen käytön aiheuttamiin vaikutuksiin ja toisaalta pitkäaikaisen hoidon keskeytyessä kehittyvään oireyhtymään. Glukokortikoidien haittavaikutukset johtuvat antianabolisen (katabolisen) sekä hiilihydraatti-, rasva- ja elektrolyyttitasapainoon kohdistuvien vaikutusten liiallisesta korostumisesta. Suuret glukokortikoidiannokset aiheuttavat pitkään käytettyinä Cushingin taudin oireita. Näistä tyypillisiä ovat rasvan uudelleen jakautumisesta johtuva kyömyniskaisuus,
- [Kortikosteroidien kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kortikosteroidien-kliininen-kaytto/15462/) - Glukokortikoidit ovat ehkä eniten käytetty lääkeaineryhmä maailmassa. Fysiologisen hydrokortisonin vaikutukset kohdistuvat elimistön kaikkiin soluihin mistä seuraa, että kliinisesti käytettyjen farmakologisten glukokortikoidien vaikutukset ovat hyvin laajat. Vaikutuskirjon hyvä tunteminen auttaa hoidon toteuttamisessa ja vakavilta haittavaikutuksilta voidaan välttyä. Spesifinen korvaushoito endokriinisissä sairauksissa Addisonin taudin oireet johtuvat lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminnasta. Hydrokortisoni soveltuu parhaiten sekä primaarisen että sekundaarisen lisämunuaisten
- [TIETORUUTU L40](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l40/15459/) - Glukokortikoidien vaikutusmekanismi Glukokortikoidit sitoutuvat glukokortikoidireseptoriin kohdekudoksen solujen sytoplasmassa. Reseptori on lähes 800 aminohappoa sisältävä proteiini. Kortikoidien sitouduttua reseptoriinsa ligandi-reseptorikompleksi siirtyy tumaan ja kiinnittyy dimeerimuodossa (eli kahden reseptorimolekyylin muodostamana kompleksina) DNA:han. Reseptorin kiinnittymiskohdan muodostavat kaksi ns. sinkkisormea (zinc finger), joissa kysteiineihin liittyvä sinkki stabiloi peptidiketjuun muodostuvan α-heliksin konformaatioltaan oikean muotoiseksi. Sitä vastaa DNA-kaksoisheliksissä ns. glukokortikoidille
- [Kilpirauhashormonit ja tyreostaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kilpirauhashormonit-ja-tyreostaatit/15446/) - Kilpirauhashormonien synteesi ja vapautuminen Kilpirauhashormonien, trijodityroniinin (T3) ja tetrajodityroniinin (T4, tyroksiini), synteesi tapahtuu kilpirauhasen follikkelisoluissa tyreoglobuliinista saatavasta tyrosiinista (kuva 39–1). Synteesi tapahtuu useassa vaiheessa, ja siinä tarvitaan jodia: 1) veressä olevan jodidi-ionin (I-) kuljetus kilpirauhaseen, 2) jodidin hapettuminen molekulaariseksi jodiksi (I2), 3) mono- ja dijodityrosiinien muodostuminen, 4) mono- ja dijodityrosiinien kytkeytyminen toisiinsa sekä 5) kilpirauhashormonien
- [TIETORUUTU L43](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l43/15573/) - Insuliini Insuliinin erittyminen haiman β-solusta Glukoosi kulkeutuu haiman β-solun sisään GLUT2-glukoosinkuljetusproteiinien avulla. Glukoosin metaboloitumisen seurauksena solun sisäisen ATP:n pitoisuus suurenee. ATP-ADP-suhteen suureneminen vähentää kaliumin ulosvirtausta ATP:stä riippuvaisen kaliumkanavan läpi ja aiheuttaa solukalvon depolarisaation (ks. kuva A). Sulfonyyliureat sitoutuvat kaliumkanavan yhteydessä oleviin sulfonyyliureareseptoreihin (SUR1) ja estävät K-ATP-kanavan toimintaa vaikuttaen näin synergistisesti glukoosin kanssa. Depolarisaation seurauksena
- [TIETORUUTU L42](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l42/15559/) - Lihavuuden lääkehoito Ylipaino on kasvava ongelma maailmanlaajuisesti. Lihavuus edistää monien kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien kehittymistä; erityisesti tyyppi 2 diabeteksen kehittymisen riski kasvaa huomattavasti. Muita sairauksia, joissa laihduttamisella on ennustetta parantava merkitys, ovat mm. metabolinen oireyhtymä, verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja uniapnea. Hypotalamuksen neuroendokriinisillä mekanismeilla on keskeinen merkitys ruokahalun ja energiatasapainon säätelyssä. Periferiasta tulevat hormonaaliset ja neuronaaliset signaalit
- [Sappihappojen imeytymistä estävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sappihappojen-imeytymista-estavat-laakkeet/15552/) - Resiinien ryhmään kuuluvia lääkeaineita ovat kolestyramiini ja kolestipoli, jotka ovat Suomessa saatavilla erityislupavalmisteina. Ne ovat imeytymättömiä polymeerejä, joilla on voimakas affiniteetti sappihappoihin. Sitoessaan suolistossa sappihappoja resiinit muodostavat imeytymättömiä komplekseja, jolloin sappihappojen enterohepaattinen kierto estyy. Tämän vuoksi kolesterolin metabolia sappihapoiksi kiihtyy maksasoluissa. Maksasolun pyrkiessä kompensoimaan kolesterolivajaustaan LDL-reseptorien määrä maksasolujen pinnalla kasvaa ja reseptorivälitteinen LDL-kolesterolin siirtyminen plasmasta
- [Fibraatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fibraatit/15549/) - Fibraatit ovat fibriinihapon johdoksia. Fibraateista on Suomessa käytössä betsafibraatti, fenofibraatti ja gemfibrotsiili. Fibraattien vaikutusmekanismi on monimutkainen ja osin epäselvä. Fibraatit sitoutuvat PPAR-α (peroxisome proliferator-activated receptor) tumareseptoriin ja vähentävät triglyseridien määrää PPAR-α-aktivaatiosta johtuvan lisääntyneen rasvahappojen oksidaation seurauksena. Lisäksi lipoproteiinilipaasin aktiivisuus kasvaa ja apolipoproteiini apo C-III:n ilmentyminen vähenee. Apo A-I:n ja apo A-II:n lisääntynyt ilmentyminen nostaa HDL-kolesterolin
- [PCSK9:n estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/pcsk9n-estajat/15545/) - Evolokumabi ja alirokumabi ovat vasta-aineita, jotka sitovat verenkierrossa PCSK9 (engl. proprotein convertase subtilisin–kexin type 9) -proteaasia. Uutena lääkeaineena on hyväksytty äskettäin inklisiraani, joka on PCSK9:n synteesiä estävä siRNA-lääke. PCSK9:n lipidivaikutukset liittyvät sen kykyyn lisätä LDL-reseptoreiden lysosomaalista hajoamista maksasoluissa. Kun PCSK9 ja LDL-hiukkanen sitoutuvat maksasolun pinnalla olevaan LDL-reseptoriin, kompleksi siirretään solun sisään. Maksasolun sisällä PCSK9 ohjaa
- [Etsetimibi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/etsetimibi/15543/) - Etsetimibi vaikuttaa estämällä selektiivisesti kolesterolin ja kasvisterolien imeytymistä suolistosta. Toisin kuin esimerkiksi resiineillä, etsetimibillä ei näytä olevan juurikaan vaikutusta sappihappojen imeytymiseen. Etsetimibi kiinnittyy ohutsuolen sukareunukseen (brush border), jossa se estää sterolien NPC1L1-kuljetusproteiinin (Niemann–Pickin C1:n kaltainen proteiini 1) toimintaa. Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä noin 50%. Etsetimibi pienentää veren kolesterolipitoisuuksia jonkin verran yksinäänkin käytettynä (15-20%), mutta erityisen
- [Statiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/statiinit/15535/) - Maksassa kolesterolin synteesin alkuvaiheessa 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A:sta (HMG-CoA) muodostuu mevalonaattia HMG-CoA-reduktaasin katalysoimana. Statiinit vaikuttavat estämällä HMG-CoA-reduktaasin toimintaa. Esto on luonteeltaan kilpailevaa. Maksan kolesterolimäärän vähenemisen seurauksena maksasolujen LDL-reseptorien määrä kasvaa, ja tämä pyrkii kompensoimaan maksan pienentynyttä sterolipitoisuutta. LDL-reseptorien määrän lisääntymisen vuoksi maksa ottaa verenkierrosta enemmän LDL-kolesterolia, jolloin LDL-kolesterolin määrä veressä vähenee. Kolesterolisynteesin eston seurauksena kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet
- [Dyslipidemiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/dyslipidemiat-2/15533/) - Diagnostiikka Käytännön diagnostiikassa seulontakokeiksi riittävät seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuden sekä HDL-, LDL- ja triglyseridipitoisuuksien määrittäminen. Tarkempia lipoproteiinimäärityksiä tarvitaan vain erityisistä syistä. Diagnostiikkaan kuuluu olennaisesti sen selvittäminen, onko lipidihäiriö primaarinen vai sekundaarinen, muista taudeista johtuva. Tärkeää on myös diagnostisoida perinnöllistä familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavat potilaat, koska heidän hoitonsa tulee aloittaa varhain ja lääkityksen tulee olla riittävän tehokas. Familiaalisen hyperkolesterolemian
- [Plasman lipidit ja lipoproteiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/plasman-lipidit-ja-lipoproteiinit/15529/) - Plasman tärkeimmät lipidit ovat kolesteroli, triglyseridit ja fosfolipidit. Plasmassa valtaosa lipideistä on sitoutuneina proteiineihin (kuva 42–1). Lipidejä kuljettavat lipoproteiinit jakautuvat neljään pääluokkaan: kylomikronit, VLDL (very low density lipoprotein), LDL (low density lipoprotein) ja HDL (high density lipoprotein). Lipoproteiinit sisältävät kukin eri määrän lipidejä ja spesifisiä apolipoproteiineja. Lipoproteiinien aineenvaihdunta (kuva 42–2) on havainnollista jakaa ravintorasvojen kuljetusjärjestelmään
- [Dyslipidemioiden hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/dyslipidemioiden-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/15527/) - Dyslipidemioilla tarkoitetaan rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, joissa kolesterolia ja triglyseridejä sisältävien lipoproteiinien pitoisuus plasmassa on normaalia suurempi. Nämä häiriöt, ennen kaikkea seerumin suurentunut kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus, ovat keskeisessä asemassa sepelvaltimotaudin patofysiologiassa. Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä korjaamalla sepelvaltimotautiin sairastuvuutta ja kuolleisuutta on voitu merkittävästi vähentää, ja siksi rasva-aineenvaihduntaan uttavien lääkeaineiden farmakologian tunteminen on tärkeää.
- [TIETORUUTU L41b](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l41b/15521/) - Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa Maailman antidopingtoimisto WADA ylläpitää ja päivittää vuosittain urheilussa kiellettyjen aineiden ja menetelmien luetteloa. WADAn kiellettyjen aineiden luettelossa on kaksi pääluokkaa: kaikkina aikoina kielletyt aineet ja menetelmät sekä kilpailun aikana kielletyt aineet (TAULUKKO 1). Antidopingsäännöt koskevat kaikkia järjestäytyneeseen urheilutoimintaan osallistuvia ja siksi lääkärin olisi hyvä tietää kiellettyjen aineiden ja menetelmien
- [TIETORUUTU L41a](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l41a/15519/) - Kuukautiskipu ja sen lääkehoito Kuukautiskipu on tavallinen gynekologinen oire, josta kärsii hyvin suuri osa naisista ainakin jossain vaiheessa elämää. Primaarista kuukautiskivusta puhutaan silloin, kun mitään erillistä syytä ei ole todettavissa. Se alkaa tyypillisesti jo nuorella iällä, jolloin kuukautiskierto on ovulatorista ja siksi säännöllistä. Kuukautisvuotoon liittyvän kouristavan kivun lisäksi tavallisia oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, päänsärky, huimaus,
- [Antiandrogeenit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antiandrogeenit/15513/) - Antiandrogeenien tärkein käyttöalue lienee eturauhasen syöpä. Flutamidi, nilutamidi ja bikalutamidi ovat ei-steroidirakenteisia kilpailevia androgeenireseptorin salpaajia. Bikalutamidia käytetään edelleen liitännäishoitona kirurgisen tai GnRH-agonisteilla aikaansaadun kemiallisen kastraation kanssa ns. täydellisen androgeenisalpauksen aikaansaamiseksi. Ns. toisen polven antiandrogeenit (entsalutamidi, apalutamidi, darolutamidi, abirateroni) ovat korvaamassa aiemmat antiandrogeenit kastraatioresistentin eturauhassyövän hoidossa. Niiden indikaatiot näyttäisivät laajenevan hiljalleen myös eturauhassyövän varhaisempien vaiheiden hoitoon.
- [Teriparatidi ja lisäkilpirauhashormoni](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/teriparatidi-ja-lisakilpirauhashormoni/15635/) - Lisäkilpirauhashormoni (PTH) on keskeinen luustossa ja munuaisissa tapahtuvan kalsium- ja fosfaattimetabolian säätelijä (kuva 45–3). Pysyvästi suurentunut veren PTH-pitoisuus (primaarinen hyperparatyreoosi) aiheuttaa luuston demineralisaatiota ja sen vaikutus luustoon on katabolinen. Sen sijaan intermittoivalla PTH:n antamisella on havaittu luuston kasvua kiihdyttävä ja anabolinen vaikutus. Teriparatidi on PTH:n aminoterminaalisen pään aktiivinen fragmentti (1–34), joka on valmistettu yhdistelmä-DNA-tekniikalla. Teriparatidin
- [Estrogeenit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/estrogeenit-3/15633/) - Estrogeeninvajauksessa menopaussin jälkeen osteoklastien lukumäärä lisääntyy ja aktiivisuus kiihtyy, minkä seurauksena luun resorptio lisääntyy. Mekanismina on ainakin osittain estrogeenien poisjäämisen seurauksena tapahtuva IL-1:n, IL-6:n ja TNF-α:n tuotannon lisääntyminen, sillä kaikki nämä kiihdyttävät osteoklastien aktiivisuutta. Lisäksi luun resorptiota vähentävien säätelytekijöiden IGF-1:n, BMP-6:n ja TGF-β:n tuotanto vähenee estrogeeninvajauksessa. Estrogeenikorvaushoito (esim. estradiolilla tai tibolonilla) lievittää menopaussin aiheuttamia luun
- [Rasburikaasi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rasburikaasi/15613/) - Ihmiseltä ja muilta kädellisiltä puuttuu uraattioksidaasientsyymi (urikaasi), joka hapettaa virtsahapon liukoiseksi ja hyvin erittyväksi allantoiiniksi (kuva 44–1). Rasburikaasi on yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotettua uraattioksidaasia. Sen käyttöalueena on hyperurikemian esto ja hoito pahanlaatuisten kasvainten hoitoa aloitettaessa, kun odotetaan suuren kasvainmassan tuhoutuvan nopeasti, erityisesti kun potilaalla on ennestään munuaisten vajaatoiminta. Kuume, pahoinvointi ja allergiset reaktiot sekä vasta-aineiden muodostuminen ovat
- [Kihtilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kihtilaakkeet/15605/) - Hyperurikemia ja kihti Kihti on heterogeeninen ryhmä perittyjä ja hankittuja sairauksia. Niille ovat tunnusomaisia toistuvat akuutit neutrofiilivaltaiset niveltulehdukset, uraattikiteiden esiintyminen nivelnesteessä, plasman uraattipitoisuuden lisääntyminen (hyperurikemia) sekä kihtikyhmyt nivelten ympäristössä, rustossa ja ihon alla. Joillakin potilailla on lisäksi krooninen interstitiaalinen munuaissairaus tai virtsatiekiviä. Hyperurikemiaan liittyy usein verenpaineen nousua, sydän- ja verisuonisairastavuutta, ylipainoisuutta ja insuliiniresistenssiä. Virtsahappo, 2,6,8-trioksipuriini,
- [Alfa-glukosidaasin estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alfa-glukosidaasin-estajat/15603/) - Akarboosi on α-glukosidaasin estäjiin kuuluva mikrobiperäinen pseudotetrasakkaridi. Sen vaikutus glukoositasapainoon perustuu polysakkarideja pilkkovan α-glukosidaasientsyymin toiminnan estoon ohutsuolen limakalvolla. Estovaikutuksen seurauksena ravinnon suurien, kokonaisina imeytymättömien hiilihydraattien pilkkoutuminen imeytyviksi monosakkarideiksi hidastuu ja aterian jälkeinen veren glukoosipitoisuuden suureneminen tasaantuu. Akarboosista imeytyy systeemiseen verenkiertoon vain 1–2%. Osmoottisen vaikutuksen ja paksusuolessa lisääntyneen bakteerien aiheuttaman hiilihydraattifermentaation takia tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ilmavaivat,
- [Guarkumi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/guarkumi/15601/) - Guarkumi on intialaisesta pavusta eristetty galaktomannaaneihin kuuluva kuituvalmiste, joka muodostaa maha-suolikanavassa hiilihydraattien imeytymistä hidastavan geelin. Muun lääkehoidon lisänä se tasaa aterioiden jälkeisiä veren glukoosipitoisuuden huippuja, alentaa tyypin 2 diabeteksessa jonkin verran verenglukoosin perustasoa ja pienentää seerumin kokonaiskolesterolipitoisuutta. Guarkumi voi aiheuttaa haittavaikutuksena ilmavaivoja ja ripulia. Se saattaa hidastaa tai vähentää eräiden lääkkeiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta.
- [Tiatsolidiinidionit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tiatsolidiinidionit/15599/) - Troglitatsoni oli ensimmäinen tiatsolidiinidioneihin eli glitatsoneihin kuuluva valmiste, mutta se jouduttiin vetämään markkinoilta maksatoksisuuden vuoksi. Tämän jälkeen seuraava glitatsoni rosiglitatsoni vedettiin pois markkinoilta lisääntyneiden sydäninfarktien vuoksi, mikä johti myös viranomaisten vaatimukseen osoittaa uuden diabeteslääkkeen sydänturvallisuus. Nykyisin Suomen markkinoilla on ainoastaan pioglitatsoni, jonka ei pitkäaikaiskäytössä ole huomattu lisäävän sydäninfarktin riskiä. Vaikutusmekanismi ja metaboliset vaikutukset Tiatsolidiinidionit pienentävät
- [Sulfonyyliureat ja muut insuliininerityksen lisääjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sulfonyyliureat-ja-muut-insuliininerityksen-lisaajat/15597/) - Sulfonyyliureajohdoksia ovat glipitsidi, glimepiridi ja glibenklamidi. Näistä kemialliselta rakenteeltaan poikkeavia, mutta kliiniseltä vaikutuksiltaan vastaavia ovat glinidit, joista käytössä on bentsoehappojohdos repaglinidi. Vaikutusmekanismi ja metaboliset vaikutukset Sulfonyyliureat vähentävät veren glukoosipitoisuutta aktivoimalla endogeenista insuliinineritystä haimassa (Tietoruutu L47). Ne sitoutuvat β-solujen pinnan ATP-säätöisen kaliumkanavan alayksikköön (SUR1-reseptori) salvaten sen toiminnan ja aiheuttavat kaliumkanavien sulkeutumisen ja solun depolarisaation. Tällöin jännitesäätöiset
- [Natriumin- ja glukoosinkuljettajaproteiini 2:n estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/natriumin-ja-glukoosinkuljettajaproteiini-2n-estajat/15594/) - Vaikutusmekanismi ja metaboliset vaikutukset Dapagliflotsiini, empagliflotsiini, ertugliflotsiini ja kanagliflotsiini ovat selektiivisiä natriumin- ja glukoosinkuljettajaproteiini 2:n estäjiä (SGLT-2). Normoglykemiassa primaarivirtsan glukoosi reabsorpoituu munuaistubuluksissa takaisin verenkiertoon. Reabsorptio tapahtuu SGLT-proteiinien välityksellä. Munuaistubuluksissa ilmennetään kahta glukoosin takaisinottoa säätelevää proteiinia SGLT-1:aa ja SGLT-2:aa, joista SGLT-2:n kautta proksimaalisissa tubuluksissa reabsorpoituu lähes 90% primaarivirtsan glukoosista. SGLT-1:tä esiintyy merkittäviä määriä myös muissa kudoksissa,
- [DPP-4:n estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/dpp-4n-estajat/15590/) - Dipeptidyylipeptidaasi 4 (DPP-4) on tärkein GLP-1:ä inaktivoiva entsyymi. Suun kautta otettavat gliptiinit saksagliptiini, sitagliptiini, vildagliptiini, linagliptiini ja alogliptiini estävät DPP-4:n toimintaa. Vaikutusmekanismi ja metaboliset vaikutukset DPP-4:n esto lisää GLP-1:n sekä myös toisen inkretiinin, glukoosista riippuvan insulinotrooppisen peptidin (glucose-dependent insulinotropic peptide, GIP), aktiivisten muotojen pitoisuutta ja siten niiden vaikutusta. Näin DPP-4:n estäjät lisäävät insuliinin ja vähentävät
- [Inkretiinien vaikutusta voimistavat valmisteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/inkretiinien-vaikutusta-voimistavat-valmisteet/15587/) - Suolistosta erittyvä glukagonin kaltainen peptidi 1 (glucagon-like peptide-1, GLP-1) lisää insuliinin ja vähentää glukagonin eritystä, hidastaa mahalaukun tyhjenemistä sekä vähentää ruokahalua (kuva 43–6). GLP-1:n pitoisuus verenkierrossa nousee nopeasti syömisen jälkeen, mutta entsyymit inaktivoivat peptidin nopeasti. GLP-1:tä ja muita suolistoperäisiä insuliinin eritystä lisääviä peptidejä kutsutaan inkretiineiksi ja tämän järjestelmän kautta vaikuttavat lääkkeet tarjoavat uusia mahdollisuuksia tyypin
- [Glukagoni](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/glukagoni/15576/) - Glukagoni on 29 aminohaposta koostuva, haiman -soluista erittyvä peptidihormoni. Tärkein glukagonin eritystä säätelevä tekijä on glukoosi. Plasman glukoosipitoisuuden suureneminen vähentää glukagonin eritystä ja hypoglykemia vastaavasti lisää sitä. Glukagoni lisää maksan glykogenolyysiä ja glukoneogeneesiä. Glukagonin vaikutukset aineenvaihduntaan ovatkin yleensä insuliinille vastakkaisia. Glukagonilla on maksaan kohdistuvaa, veren glukoosipitoisuutta suurentavaa vaikutusta, mutta myös haiman insuliinineritystä lisäävä ominaisuus. Laskimoon
- [Glukokortikoidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/glukokortikoidit-4/15697/) - Glukokortikoidit ovat immunosuppressiivisen lääkehoidon peruslääkkeitä. Niiden immunosuppresiivinen vaikutus perustuu makrofagien toiminnan estymiseen, monien sytokiinien synteesin estoon sekä γ-interferonista riippuvaisen adheesiomolekyylin ilmentymisen estymiseen. Glukokortikoidit olivat ensimmäisiä hormoneita, joiden havaittiin vaikuttavan lymfaattisiin kudoksiin. Ne estävät makrofagien ja antigeeniä tarjoavien solujen toimintaa, HLA-antigeeniekspressiota ja interleukiinien synteesiä. Ne vaikuttavat sekä B- että T-lymfosyyttivälitteisiin immuunireaktioihin. Plasmasolut eivät ole herkkiä, mutta
- [Immunosuppressiiviset lääkkeet ja nivelreuman hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/immunosuppressiiviset-laakkeet-ja-nivelreuman-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/15686/) - Immunosuppressiivinen lääkehoito Immunosuppressiivista lääkehoitoa tarvitaan elintensiirroissa estämään siirrännäisten hylkimisreaktiot tai käänteishyljintäreaktiot (graft-versus host -reaktio; GVH). Immunosuppressiivisia lääkkeitä käytetään myös autoimmuunitautien hoidossa (nivelreuma, selkärankareuma, LED, vaskuliitit, eräät hepatiitit, haavainen paksusuolitulehdus, Crohnin tauti, glomerulonefriitit, psoriaasi, MS-tauti). Immunosuppressiiviset lääkkeet vaikuttavat mm. T-lymfosyyttien aktivaatioon ja jakautumiseen, B-lymfosyyttien toimintaan tai sytokiinien synteesiin ja vaikutuksiin. Immunosuppressiivisten lääkeaineiden luokittelu eri ryhmiin vaikutusmekanismien
- [Biotiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/biotiini/15681/) - Biotiinia tarvitaan viiden karboksilaasientsyymin koentsyyminä. Näin biotiini on tarpeen mm. keskeisessä aineenvaihduntareaktiossa, jossa pyruvaatti muutetaan oksaloasetaatiksi. Biotiinia tarvitaan myös rasvahapposynteesissä, sekä haaraketjuisten aminohappojen ja tiettyjen rasvahappojen hajotuksessa. Koentsyymitehtäviensä lisäksi biotiini osallistuu geenien ilmentymisen säätelyyn eri tavoin. Biotiinin puutosta ei juurikaan esiinny. Raa’an kananmunan valkuaisessa esiintyvä glykoproteiini, avidiini, sitoo biotiinin imeytymättömäksi kompleksiksi ja erittäin runsaan raa’an
- [Pantoteenihappo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/pantoteenihappo/15678/) - Pantoteenihapon (pantos = kaikkialla) on koentsyymi A:n raken neosa. Noin 4% solujen entsyymeistä tarvitsee koentsyymi A:ta ja tätä kautta pantoteenihappo osallistuu mm. hiilihydraatti-, lipidi- ja proteiinimetabolian transasylaatioreaktioihin. Pantoteenihappo on tarpeen myös mm. rasvahapposynteesissä. Veressä pantoteenihappo on sitoutuneena plasman proteiineihin ja punasolujen koentsyymi A:han. Pantoteenihapon puutos on harvinaista, sillä sitä saadaan monista lähteistä. Vaikeissa aliravitsemustiloissa pantoteenihapon
- [K-vitamiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/k-vitamiini/15663/) - K-vitamiinia saadaan ravinnosta kahdessa muodossa, fyllokinonina (K1) ja menakinonina (K2). Synteettinen menadioni on myös aktiivinen. K1-vitamiinia muodostuu kasveissa ja K2-vitamiini on bakteerien tuottamaa. Eläinperäisistä lähteistä saadaan molempia muotoja. Suolistomikrobiston tuottaman K2-vitamiinin merkitys ihmiselle on vielä osittain epäselvä. Eri arvioiden mukaan se voisi kattaa 10–50% K-vitamiinin päivittäisestä tarpeesta. K-vitamiini imeytyy suolistosta muiden rasvaliukoisten yhdisteiden tavoin, ja
- [E-vitamiini (α-tokoferoli)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/e-vitamiini-α-tokoferoli/15660/) - E-vitamiini on yhteisnimitys ryhmälle rasvaliukoisia tokoferoleja ja tokotrienoleja, joilla on RRR-α-tokoferolin biologista aktiivisuutta. E-vitamiinin eri muodoista α-tokoferoli valikoituu maksassa kudoksiin kuljetettavaksi, ja sen on todettu estävän E-vitamiinin puutosoireita, kuten hemolyyttistä anemiaa. Ravitsemussuositusten ja elintarvikkeiden E-vitamiinipitoisuus ilmoitetaankin nykyään yleensä ainoastaan α-tokoferolin määränä. Käytössä on myös α-tokoferoliekvivalenttijärjestelmä (α-TE), jossa 1 mg:aa α-TE vastaa 1 mg luontaista α-tokoferolia.
- [Vitamiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vitamiinit-2/15648/) - Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joita esiintyy ravinnossa luonnostaan ja joita tarvitaan pieninä määrinä normaaleihin fysiologisiin toimintoihin (lisääntyminen, kehitys, kasvu, toimintojen ylläpito). Jos elimistö ei saa niitä riittävästi, seurauksena on puutosoireita ja lopulta vakava sairaus. Vitamiinin määritelmä on lajikohtainen. Esimerkiksi askorbiinihappo (C-vitamiini) on kädellisille ja marsuille vitamiini, mutta rotta ja useimmat muut eläimet pystyvät tuottamaan sitä
- [Kalsitoniini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kalsitoniini/15646/) - Kalsitoniinia syntyy kilpirauhasen parafollikulaarisissa C-soluissa. Kalsitoniini on 32 aminohaposta koostuva polypeptidi (kuva 45–4). Hyperkalsemia lisää kalsitoniinin eritystä vaikuttamalla suoraan C-soluihin. Hypokalsemiassa kalsitoniinin synteesi ja eritys puolestaan vähenevät. Kalsitoniini vähentää osteoklastien määrää ja estää niiden toimintaa vähentäen siten luun resorptiota. Kalsitoniinia käytetään Pagetin taudin ja hyperkalsemian hoidossa sekä äkillisen immobilisaation aiheuttaman luukadon ehkäisyyn. Suomessa käytettävä kalsitoniinivalmiste
- [Strontiumranelaatti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/strontiumranelaatti/15643/) - Strontiumranelaatti koostuu kahdesta stabiilista strontiumatomista ja yhdestä raneliinihappomolekyylistä. Strontiumranelaatti stimuloi luun uudismuodostusta lisäämällä osteoblastien esiasteiden jakautumista ja kollageenisynteesiä sekä vähentää luun resorptiota vähentämällä osteoklastien erilaistumista ja aktiivisuutta. Kliinisissä tutkimuksissa, joissa strontiumranelaatin annos oli 2 g/vrk, se lisäsi luuston tiheyttä ja esti merkittävästi luunmurtumia. Strontiumin hyötyosuus suun kautta annettaessa on n. 25%. Sen imeytymiseen vaikuttavat ruoka
- [Romosotsumabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/romosotsumabi/15641/) - Romosotsumabi on anti-sklerostiini vasta-aine. Sklerostiini estää β-kateniinin välityksellä tapahtuvaa Wnt-signalointia, joka on keskeinen osteoblastien geenien luentaa säätelevä tekijä. Sklerostiinin estäminen johtaa osteoblastien määrän ja toiminnan, ja siten luunmuodostuksen lisääntymiseen. Sklerostiinin esto johtaa myös RANKL-ilmentymisen vähenemiseen, joten romosotsumabi epäsuorasti myös estää osteoklastien toimintaa. Romosotsumabi on hiljan hyväksytty vaikean osteoporoosin hoitoon EU:n alueella. Tavallisia haittoja ovat nenänielun
- [Denosumabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/denosumabi/15638/) - Osteoklastien aktiivisuutta säätelee RANK-reseptori, jonka ligandi on RANKL. Denosumabi on ihmisen monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutuu RANKL:iin ja estää sitä aktivoimasta RANK-reseptoria osteoklastien esiasteiden ja osteoklastien pinnalla. Tällöin osteoklastien muodostuminen ja toiminta vähenevät ja niiden elinikä lyhenee, joka puolestaan vähentää luun hajoamista. Osteoporoosin hoidossa suositeltu denosumabiannos on 60 mg ja se annetaan 6 kuukauden välein kertainjektiona
- [Muut penisilliinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-penisilliinit/15764/) - Ns. puolisynteettisiä penisilliinejä kehitettäessä on pyritty seuraaviin päämääriin: 1) haponkestävyyteen, joka mahdollistaa riittävän imeytymisen suolistosta, 2) penisillinaasin sietoon, jolloin myös resistenttejä stafylokokkeja voidaan tuhota, 3) vaikutuskirjon laajentamiseen myös gramnegatiivisiin bakteereihin ja 4) vaikutuksen keston pidentämiseen. Tavoitteisiin on päästy varsin hyvin, mutta yhdelläkään penisilliinillä ei ole näitä kaikkia ominaisuuksia. Lisäksi bentsyylipenisilliini tehoaa edelleen paremmin kuin uudet
- [TIETORUUTU L49](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l49/15756/) - Antibioottien vaikutus soluseinään Bakteerien soluseinämä on solumembraanin ulkopuolinen rakenne, joka antaa bakteereille muodon. Sitä tarvitaan bakteerin kasvulle ja kehitykselle, mutta sen rakentaminen on monimutkaista. Soluseinämä täytyy rakentaa solukalvon ulkopuolelle, ja kaikki entsyymit ovat solussa. Soluseinämän heteropolymeerisen peptidoglykaanin rakenneosat ovat kaksi glykaaniketjua, N-asetyylimuramiinihappo (M) ja N-asetyyliglukosamiini (G), sekä aminohapot. Koska kaikki rakenneosat ovat polaarisia, tarvitaan
- [Soluseinämää heikentävät mikrobilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/soluseinamaa-heikentavat-mikrobilaakkeet/15750/) - Penisilliinit (penaamit) Historia Vuonna 1928 lontoolainen bakteriologi Alexander Fleming havaitsi, että hävittämättä jääneissä stafylokokkiviljelmissä oli tuhoutunut bakteereita alueilta, joilla kasvoi epäpuhtautena hometta. Fleming totesi homeen Penicillium notatumiksi ja teki sen viljelmillä alustavia kokeita. Hän nimitti homeen tuottaman ja kasvualustaansa erittämän aineen penisilliiniksi ja yritti jopa käyttää sitä infektoituneiden haavojen hoitoon. Käytännön tuloksiin ei kuitenkaan päästy,
- [Mikrobilääkkeiden interaktiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mikrobilaakkeiden-interaktiot/15748/) - Käytettäessä mikrobilääkkeitä yhtäaikaisesti eräiden muiden lääkeaineiden kanssa on syytä ottaa huomioon lääkkeiden ristireaktiot. Taulukkoon 48–3 on kerätty eräitä tärkeimpiä interaktioita. Maksan metabolian muuttuminen on tärkeä interaktiomekanismi. Maksan mikrosomaalisia metaboliaentsyymejä indusoivat merkittävästi mm. rifampisiini ja griseofulviini. Entsyymien estäjinä toimivat mikrobilääkkeistä mm. kloramfenikoli, useat makrolidit (ei atsitromysiini), sienilääkkeistä mm. ketokonatsoli, itrakonatsoli ja flukonatsoli, siprofloksasiini (mutta vähemmän muut
- [Mikrobilääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mikrobilaakkeiden-haittavaikutukset/15744/) - Yliherkkyysreaktiot Mikä tahansa mikrobilääke voi aiheuttaa allergisen yliherkkyysreaktion. Ne ovat mm. penisilliinien tärkeimpiä haittavaikutuksia. Penisilliiniallergiaa on arvioitu esiintyvän 3–10%:lla potilaista, joskin allergian yleisyys on nykykäsityksen mukaan todennäköisesti vielä vähäisempää. Useimmiten kysymys on lievistä iho-oireista tavallisen suun kautta otetun kuurin yhteydessä. Potilaat pitävät monesti penisilliinien aiheuttamia mahavaivoja allergian oireina, vaikka ne eivät sitä yleensä ole. Penisilliiniallergia
- [Profylaksi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/profylaksi/15742/) - Mikrobilääkkeiden antaminen ennaltaehkäisevästi on harvoin aiheellista, koska se voi lisätä sairastumisalttiutta ja komplikaatioita. Joskus se on tarpeen, kuten toistuvien virtsatieinfektioiden estämiseksi tai preoperatiivisesti estämään endokardiittia riskiryhmään kuuluvilla esim. hampaisiin kohdistuvien, verenvuotoa aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä (endokardiittiprofylaksia). Myös ns. likaisessa kirurgiassa, hoidettaessa hyvin likaisia haavoja tai vierasesineitä elimistöön laitettaessa ennaltaehkäisevä mikrobilääkeiden käyttö voi olla tarpeen. Mikrobilääkehoitoa saatetaan
- [Mikrobilääkkeiden yhteiskäyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mikrobilaakkeiden-yhteiskaytto/15740/) - Eri bakteerilääkkeitä ei yleensä tulisi – eräitä harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta – käyttää samanaikaisesti, koska erityyppiset aineet saattavat ainakin teoreettisesti vaikutusmekanisminsa perusteella heikentää toistensa vaikutuksia. Bakteriostaattista ja bakterisidista lääkeaineitta ei yleensä pidä antaa yhtäaikaa, koska ne voivat antagonisoida toisiaan (esim. penisilliini + tetrasykliini). Kaksi bakterisidista ainetta voi potensoida toistensa vaikutusta (penisilliini + gentamysiini), mutta kahden
- [Farmakokineettisiä periaatteita](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakokineettisia-periaatteita/15738/) - Hoidon tulosta määrää kiinteästi aineen pitoisuus infektoituneessa kudoksessa. Tehon seuraaminen ei saa olla yksistään kliinisen tilan tarkkailun varassa. Jo ennalta on tiedettävä, voidaanko valitulla aineella edes teoriassa saada tarvittava pitoisuus oikealle alueelle. Suun kautta annettavan lääkeaineen tulee imeytyä riittävästi ruoansulatuskanavasta, ellei nimenomaan haluta hoitaa suoliston infektiota paikallisesti (esim. suolistosulfonamidit, neomysiini). Lääkeaine ei saa tuhoutua mahassa
- [Elimistön puolustusmekanismien merkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/elimiston-puolustusmekanismien-merkitys/15732/) - Mikrobilääkkeen vaikutuksen ohella elimistön omilla puolustusmekanismeilla on yleensä ratkaiseva osuus infektion paranemisessa. Kun elimistön vastustuskyky on huonontunut (immunosuppressantteja saaneet potilaat, HIV-infektiot), on erityisen tärkeää, että mikrobilääkkeen vaikutus on nopea ja bakterisidinen. Bakterisidista lääkettä suositaan myös sydämen sisäkalvon tulehduksessa (bakteeriendokardiitissa), josta bakteerit voivat levitä laajalle elimistöön ja puolutusjärjestelmä kohdentuu tulehduspesäkkeeseen heikosti. Aivokalvoihin ja märkäpaiseisiin mikrobilääke tunkeutuu
- [TIETORUUTU L48](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l48/15728/) - Mikrobien herkkyyden määrittäminen Bakteerin herkkyys ja resistenssi bakteerilääkkeelle voidaan määrittää in vitro niin, että bakteeriviljelmään lisätään eri määriä tutkittavaa ainetta. Kullekin bakteerille voidaan näin määrittää pienin estävä lääkeainepitoisuus eli MIC (minimal inhibitory concentration). Joskus puhutaan myös MBC:stä (minimal bactericidal concentration) eli pienimmästä bakteerit tappavasta (bakterisidisestä) pitoisuudesta, joka on aina suurempi kuin MIC. MBC on
- [TIETORUUTU L47](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l47/15719/) - Ihopsoriaasin lääke- ja valohoidot Psoriaasi on krooninen T-lymfosyyttivoittoinen tulehdussairaus. Ihopsoriaasin keskeiset histopatologiset löydökset ovat keratinosyyttien liiallinen jakautuminen ja poikkeava erilaistuminen sekä dermiksen T-lymfosyyttivoittoinen tulehdus ja verisuonimuutokset. Psoriaasi-tautikäsite sisältää iho- ja niveloireiden lisäksi mahdolliset liitännäissairaudet kuten ylipainon, kohonneet verenpaine- ja lipidiarvot, diabeteksen, tulehdukselliset suolistosairaudet, masennuksen ja silmän värikalvon tulehduksen. Yhteisenä tekijänä kaikille näille sairauksille on elimistön
- [TIETORUUTU L51](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l51/15846/) - 4-kinolonien vaikutusmekanismi Kaikki kinoloniryhmän mikrobilääkkeet ovat synteettisiä aineita, ja sen vuoksi niiden rakenne-vaikutussuhteet tunnetaan varsin hyvin. Kaikkien kinolonien rakenteessa karboksyyliryhmä asemassa 3 ja ketoryhmä asemassa 4 ovat antimikrobiselle vaikutukselle välttämättömät. Fluorokinolonien asemassa 6 oleva fluori lisää yli kymmenkertaisesti DNA-gyraasia estävää vaikutusta ja pienentää MIC-arvoja jopa sadasosaan. Asemassa 7 oleva rengasrakenne (useimmiten piperatsiini) parantaa tehoa
- [Lefamuliini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/lefamuliini/15823/) - Lefamuliini on pleuromutiliinien ryhmään kuuluva puolisynteettinen antibiootti, joka estää bakteerien proteiinisynteesin estämällä RNA:n lukemisen. Lefamuliini sitoutuu 50S-yksikön A- ja P-paikkoihin estäen tRNA:n oikean sitoutumisen. Lefamuliini on siten bakteriosidinen laajakirjoinen antibiootti. Se tehoaa useimpiin grampositiivisiin ja -negatiivisiin bakteereihin ja erityisesti yleisimpiin keuhkokuumetta aiheuttaviin bakteereihin kuten Streptococcus pneumoniaeen. Suun kautta otettuna lefamuliinin hyötyosuus on n. 25% ja
- [Rifaksimiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rifaksimiini/15821/) - Rifaksimiini on rifampisiinia muistuttava, huonosti imeytyvä bakteerilääke, jolla pyritään tuhoamaan ammoniakkia tuottavia suolistobakteereita ja tavoitteena on hoitaa maksavaurioon liittyviä aivo-oireita (hepaattista enkefalopatiaa). USA:ssa se on hyväksytty myös E. colin aiheuttaman matkailijan ripulin ja ärsyyntyneen paksusuolen tulehduksen (IBS) hoitoon. Aine ei vaikuta kampylobakteeriin, shigellaan eikä salmonellaan. Rifaksimiini estää transkriptiota kiinnittymällä bakteerin RNA polymeraasiin.
- [Fidaksomisiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fidaksomisiini/15819/) - Fidatsomisiini on pelkästään Clostridioides difficile -infektion hoitoon tarkoitettu hyvin kallis kapeakirjoinen bakteerilääke tilanteisiin joissa metronidatsolilla tai vankomysiinillä ei saada riittävää hoitotulosta. Tämä imeytymätön aine estää bakteerien DNA:n kaksoisjuosteen avautumista transkription aloitusvaiheessa.
- [Oksatsolidinonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/oksatsolidinonit/15817/) - Linetsolidi ja teditsolidi ovat uudempia synteettisiä oksatsolidinonirakenteisia mikrobilääkkeitä. Ne sitoutuvat bakteerin ribosomin 50S-alayksikköön ja estävät toiminnallisen 70S-aloituskompleksin muodostumisen ja tällöin translaatio estyy. Niillä on käytännössä aktiviteettia vain aerobisia grampositiivisia bakteereita kohtaan, eikä niiden in vitro -teholla tiettyjä gramnegatiivisia bakteereita ja anaerobisia mikrobeja vastaan ole kliinistä merkitystä. Oksatsolidinoneille herkkiä bakteereita ovat mm. koagulaasinegatiiviset stafylokokit ja grampositiiviset
- [Mupirosiini (ent. pseudomonikkihappo)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mupirosiini-ent-pseudomonikkihappo/15815/) - Mupirosiini on rakenteeltaan ja vaikutusmekanismiltaan ainutlaatuinen proteiinisynteesin estäjä, joka kiinnittyy isoleusiinin tRNA-syntaasiin estäen ohimenevästi sen toiminnan. Erikoisen vaikutustavan takia ristiresistenssiä muiden mikrobilääkkeiden kanssa ei ole esiintynyt. Mupirosiini vaikuttaa useisiin ihotulehduksia aiheuttaviin mikrobeihin, mm. Staphylococcus aureukseen, mukaan lukien penisillinaasia tuottavat ja jopa metisilliinille resistentit kannat. Sen sijaan streptokokit, Bacillus subtilis, listeriat, hemofilukset, neisseriat, E. coli, klebisellat
- [Fusidiinihappo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fusidiinihappo/15812/) - Fusidiinihappo on rakenteeltaan steroidi ja se estää bakteerien proteiinisynteesiä. Se imeytyy suun kautta annettuna 20–40-prosenttisesti. Valtaosa aineesta hajoaa elimistössä niin, että virtsaan kulkeutuu vain n. 0,1% annoksesta. Myös parenteraalinen anto on mahdollinen. Sapessa pitoisuus on suuri. Fusidiinihapon kudoshakuisuus on suhteellisen hyvä, mutta likvoriin aine ei kulkeudu lainkaan. Plasman proteiineihin sitoutuu noin 95%, ja aineen puoliintumisaika
- [Solukalvoa heikentävät bakteerilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/solukalvoa-heikentavat-bakteerilaakkeet/15783/) - Polymyksiini Polypeptidiantibiootit koostuvat useiden aminohappojen muodostamista ketjuista tai renkaista, joihin liittyy myös muita rakenneosia. Kaikkien vaikutusmekanismi on sama: ne estävät bakteerin seinämän synteesiä varhaisvaiheessa. Sitä paitsi aineet lisäävät bakteerin solukalvon läpäisevyyttä myös muille mikrobilääkkeille. Suomessa markkinoilla on polymyksiini, joka heikentää solukalvoa tunkeutumalla osittain sen lipidikerrosten sisään. Polypeptidit eivät imeydy ruoansulatuskanavasta. Ennen varsinaisten pseudomonasantibioottien kehittämistä polymyksiinejä
- [Muut soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-soluseinamaa-heikentavat-bakteerilaakkeet/15781/) - Glykopeptidiantibiootit Glykopeptidiantibiootit vaikuttavat soluseinämän viimeisen vaiheen ristiinsidonnan estämiseen (tietoruutu L49). Ne sitoutuvat valmiin peptidoglykaaniyksikön D-Ala-D-Ala päähän ja estävät uuden tähteen liittymisen kasvavaan peptidoglykaaniketjuun. Soluseinämän muodostuminen pysähtyy (tietoruutu L49). Glykopeptidiantibiootit tehoavat vain grampositiivisiin bakteereihin. Niitä käytetään yleensä infuusioina vaikeissa infektioissa ja muille antibiooteille resistenttien bakteeri-infektioiden hoidossa. Vankomysiini on systeemivaikutusta haluttaessa annettava suoneen, koska se ei mainittavasti
- [β-laktamaasit ja niiden estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/β-laktamaasit-ja-niiden-estajat/15767/) - β-laktamaasit β-laktamaasit ovat bakteerien tuottamia entsyymejä, jotka hydrolysoivat penisilliinien ja kefalosporiinien β-laktaamirenkaan ja samalla näiden antimikrobinen teho häviää. β-laktamaaseja kutsutaan yleensä niiden hajottamien lääkeaineiden kirjon perusteella. Penisillinaasit hajottavat vain penisilliinirenkaan. Gramnegatiivisten bakteerien laajakirjoiset β-laktaamaasit (ESBL) hajottavat kaikki β-laktaamiantibiootit karbapeneemejä lukuun ottamatta. Metallobeetalaktamaasit (karbapenemaasit) hajottavat myös karbapeneemejä ja niiden esiintyminen on lisääntynyt gramnegatiivisilla bakteereilla. Bakteerin kyky
- [Influenssaviruslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/influenssaviruslaakkeet/15910/) - Amantadiini Amantadiini on osoitettu tehokkaaksi profylaktiseksi aineeksi influenssa A -virusta vastaan. Hoito on aloitettava 20 tunnin kuluessa ensioireista. Kliininen suojavaikutus on ollut 55–60-prosenttinen, serologinen jopa 80-prosenttinen. Amantadiini estää muitakin viruksia (influenssa, parainfluenssa, varicella) pääsemästä soluun, mutta kliinisesti riittävä vaikutus on vain influenssa A -virukseen. Teho influenssa B – virukseen puuttuu. Amantadiinin teho influenssa A -virusta
- [Virustautien hoitoon tarkoitetut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/virustautien-hoitoon-tarkoitetut-laakkeet/15898/) - Virus on kappale vaipan ympäröimää geneettistä materiaalia. Sillä ei kuitenkaan ole kaikkia proteiinisynteesissä tarvitsemiansa proteiineja, kuten ribosomeja ja joitain entsyymejä. Virukset ovat solunsisäisiä loisia ja niiden elinkaari on sidottu isäntäsolun toimintaan. Tämän takia useimmat viruksia tuhoavat aineet ovat toksisia myös isäntäsolulle. Virukset voivat myös inkorporoitua isäntäsolun genomiin. Niinpä viruksia vastaan on hankalampi löytää lääkkeitä, jotka
- [Lääkekynsilakat eli amorolfiini ja siklopiroksi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakekynsilakat-eli-amorolfiini-ja-siklopiroksi/15896/) - Amorolfiini kuuluu morfoliineihin. Se on rakenteellisesti aivan uudentyyppinen sienilääke. Sekin estää ergosterolisynteesiä vaikuttamalla δ-14α-reduktaasia ja δ-8-δ-7-isomeraasin toimintaa estävästi (kuva 58–1). Amorolfiini on paikallisesti käytettävä rihmasienilääke, jolla on tehoa myös hiivoihin ja homesieniin. Kynsien hoitoon on kehitetty uusi valmistemuoto, lakka, jolla kynnet sivellään kerran tai kahdesti viikossa vajaan vuoden ajan. Ihoinfektioita voidaan hoitaa emulsiovoiteella. Tehosta ei
- [Polyeenit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/polyeenit/15892/) - Nystatiini Nystatiini eristettiin eräästä sädesienestä vuonna 1950. Se on rakenteeltaan tetraeeni. Sen vesiliukoisuus on erittäin huono ja sitä käytetään vain paikallishoitoon. Suomessa sitä käytetään lähinnä hiivan aiheuttaman emätintulehduksen hoitoon emätinpuikkoina sekä suun ja suoliston kandidoosin hoitoon oraaliliuoksena. Nystatiinin kuten muidenkin polyeenien vaikutusmekanismi perustuu sienisolujen solukalvon läpäisevyyden lisäämiseen. Myös nisäkässolut ovat alttiita sen vaikutukselle. Vaikutus on
- [Ekinokandiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ekinokandiinit/15890/) - Ekinokandiinit estävät rihmasienten ja hiivojen soluseinämälle välttämättömän beeta-(1,3)-D-glukaanin synteesiä. Beeta-(1,3)-D-glukaani on sienisolulle ominainen rakenne, jota ei esiinny nisäkkäiden soluissa. Ekinokandiinit ovat käytössä erityisesti systeemisten Candida albicans -infektioiden hoidossa. Ne ovat kaikki parenteraalisesti infuusiona annettavia lääkkeitä. Meillä käytössä ovat kaspofungiini, mikafungiini ja anidalafungiini. Kaspofungiini on pisimpään käytössä ollut ekinokandiini. Sitä käytetään lähinnä Candidan ja Aspergilluksen aiheuttamien
- [Rifabutiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rifabutiini/15859/) - Rifabutiini on toinen rifamysiiniantibiootti, rifamysiinin spiroperidyylijohdos ja se muistuttaa vaikutuksiltaan rifampisiinia. Se on rifampisiinia tehokkaampi solunsisäisiin mykobakteereihin. Rifampisiinin tavoin rifabutiini estää DNA:sta riippuvaista RNA-polymeraasia. Rifabutiini imeytyy vajavaisesti (hyötyosuus 20%), sen jakaantumistila (9 l/kg) on suuri ja pitoisuudet plasmassa pienet, ja suositeltuina annoksina (300 mg/vrk) sen puoliintumisaika on 45 tuntia. On mahdollista, että rifabutiinin hyvä teho
- [Rifampisiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rifampisiini/15855/) - Rifampisiini (RMP) kuuluu rifamysiiniantibiootteihin. Se on suurimolekyylinen punertava jauhe, joka käyttäytyy kemiallisesti kahtaisionina ja liukenee huonosti veteen, mutta paremmin orgaanisiin liuottimiin. Rifampisiinilla on antimikrobista vaikutusta grampositiivisiin bakteereihin (stafylokokit, streptokokit, pneumokokit), gramnegatiivisiin bakteereihin (Neisseria meningitidis, N. gonorrhoeae ja Haemophilus influenzae) sekä mykobakteereihin, joihin tarvitaan suurempia pitoisuuksia (taulukko 53–1) kuin muihin lääkkeelle herkkiin bakteereihin. Rifampisiini estää mykobakteerien
- [Tuberkuloosilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tuberkuloosilaakkeet/15849/) - Tuberkuloosi on haponkestävien sauvabakteerien (Mycobacterium tuberculosis, tuberkuloosibakteeri ”Tb-basilli”) aiheuttama granulomatoottinen tulehdus, jota esiintyy pääosin keuhkoissa (”keuhkotauti”) mutta myös munuaisissa, luustossa ym. kudoksissa. Vielä 1920-luvun lopulla 1% Suomen väestöstä sairasti tuberkuloosia, ja lähes puolet sairastuneista kuoli siihen. Vuosina 2016‒2019 Suomessa diagnostisoitiin vuosittain keskimäärin 225 tuberkuloositapausta (THL) ja koko maailmassa todettiin n. 10 miljoonaa uutta tuberkuloositapausta vuosittain
- [Säilytysaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sailytysaineet/15978/) - Liuosmuotoisissa lääkevalmisteissa, laboratorioreagensseissa, kosmeettisissa valmisteissa ja elintarvikkeissa käytetään erilaisia säilytysaineita estämään mikrobien kasvua. Säilytysaineet eivät saa olla ärsyttäviä tai myrkyllisiä. Monet säilytysaineet ovat happoja. Etikkahappoa käytetään laajasti elintarvikkeiden säilytysaineena. Etikkahappo on mikrobisidinen 5-prosenttisena liuoksena. Pseudomonas aeruginosa on sille erityisen herkkä. Etikkahappo on myös spermisidinen. Bentsoehappo vaikuttaa jo 0,1-prosenttisena liuoksena, parhaiten happamessa ympäristössä. Bentsoehappoa on luontaisesti
- [Raskasmetallit ja niiden suolat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/raskasmetallit-ja-niiden-suolat/15976/) - Hopeayhdisteet Useat hopeayhdisteet ovat antiseptisiä. Liukoiset, vahvasti ionisoituneet hopeasuolat ovat myös adstringoivia, jopa syövyttäviä. Kuten Hg2+ myös Ag2+ reagoi monien reaktiivisten ryhmien (–SH, fosfaatti, –NH2, –COOH) kanssa. Reaktiosta seuraa yleensä proteiinien denaturaatio. Antiseptinen vaikutus ei kuitenkaan johtune yksinomaan tästä. Hopeaa käytetään antibakteerisissa laastareissa ja haavasidoksissa. AgNO3 (lapis) tappaa laimennoksena 1:1 000 useimmat mikro-organismit. Käyttölaimennoksia ovat
- [Hapettavat aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hapettavat-aineet/15974/) - Eräät antiseptit vapauttavat katalaasin ja veden vaikutuksesta happea, osa hapettaa suoraan mikro-organismeja. Klassinen hapettava aine on vetyperoksidi, jota käytetään yleensä noin 3-prosenttisena liuoksena. Vetyperoksidilla on laaja vaikutuskirjo bakteereita, itiöitä, viruksia ja sieniä vastaan. Se desinfioi tehokkaasti elottomia tai vähäorgaanisia kohteita (esim. vesi), mutta hapettava vaikutus voi vahingoittaa joitakin materiaaleja. Vetyperoksidin hajoamistuotteet ovat happi ja vesi.
- [Halogeenit ja halogeeniyhdisteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/halogeenit-ja-halogeeniyhdisteet/15971/) - Jodi tappaa useimmat mikrobit, mutta ei täytä muutoin nykyaikaisen desinfektioaineen vaatimuksia. Laimennoksena 1:20 000 jodi tuhoaa bakteerit minuutissa, kosteat itiöt 15 minuutissa ja kuivat itiöt muutamassa tunnissa. 1-prosenttinen joditinktuura eli jodisprii (jodi liuotettuna yleensä 50-prosenttiseen etanoliin) tuhoaa 90% ihon bakteereista 1,5 minuutissa. Orgaaninen irtoaines ei juuri estä suurehkojen jodipitoisuuksien vaikutusta. Joditinktuuran haittapuolia ovat ärsyttävyys, tahraavuus,
- [Aldehydit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/aldehydit/15969/) - Formaldehydia ja glutaraldehydiä käytetään erityisesti kuumuutta kestämättömien instrumenttien desinfiointiin ja sterilointiin. Aldehydit vaikuttavat liittymällä proteiinien aminoryhmiin muodostaen atsometiinejä. Mikrobitoksisuus alkaa kuitenkin jo pienempinäkin pitoisuuksina kuin on tarpeen valkuaisaineiden saostumiseen. Formaldehydi tuhoaa hitaasti bakteereita, sieniä ja viruksia. Formaldehydiä on saatavana 40-prosenttisena vesiliuoksena (100-prosenttinen formaliini). 0,5-prosenttinen formaldehydin vesiliuos tappaa bakteerit vasta 6–12 tunnissa ja itiöt 2–4 vuorokaudessa.
- [Klooriheksidiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/klooriheksidiini/15967/) - Klooriheksidiini on biguanidirakenteinen tehokas antisepti (kuva 58–1). Sitä käytetään ihoantiseptinä sekä suun infektioiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sen vaikutus on nopea ja kohdistuu sekä grampositiivisiin että useisiin gramnegatiivisiin bakteereihin, mutta ei viruksiin. Alkoholit lisäävät sen tehoa. Klooriheksidiini on varsin turvallinen. Toistuvassa käytössä kontaktidermatiittia ja valoherkkyyttä on kuitenkin kuvattu. Se voi myös värjätä hampaita. Klooriheksidiini liukenee huonosti
- [Alkoholit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alkoholit/15964/) - Etanoli ja isopropanoli ovat yleisimmät antiseptisinä ja desinfioivina aineina käytetyt alkoholit. Vaikuttavana mekanismina on todennäköisesti proteiinien denaturoituminen. Kumpikaan ei sovellu sterilointiin. Etanoli ja isopropanoli eivät vaikuta lainkaan itiöihin eivätkä tehoa varmuudella hydrofiilisiin viruksiin. Etanoli on tehokkaimmillaan 70-prosenttisena liuoksena, joka tuhoaa useimmat bakteerit ja virukset. Fungisidinen vaikutus on epävarma. Etanoli haihtuu nopeasti iholta, joten huuhdetta tai
- [Antiseptit ja desinfektioaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antiseptit-ja-desinfektioaineet/15954/) - Lääketieteessä mikrobilääkkeitä (luku 48) käytetään pieneliöiden eli mikrobien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Terveydenhuollossa on tärkeää estää erilaisten taudinaiheuttajien pääsy elimistöön hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Pieneliöiden ja taudinaiheuttajien tuhoamiseen ja vähentämiseen paikallisesti iholta, instrumenteistä ja pinnoilta käytetään erilaisia kemiallisia ja fysikaalisia menetelmiä. Antisepteihin ja desinfektioaineisiin liittyvää terminologiaa ja luokittelua on koottu taulukkoon 58-1. Antiseptit ovat aineita, joita käytetään tuhoamaan
- [Ulkoloisten häätöön käytetyt lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ulkoloisten-haatoon-kaytetyt-laakeaineet/15952/) - Ihon pinnassa asustavia, kutinaa ja ihottumaa aiheuttavia ulkoloisia (ektoparasiitteja) ovat täit, päätäi (Pediculus capitis) ja satiainen (P. pubis) sekä eräät punkit, kirput ja luteet. Suomessa ihmisen loisena tavataan lähinnä täitä ja syyhypunkkia (Sarcoptes scabiei), ja sen lisäksi muutkin niveljalkaiset voivat levittää tauteja, kuten borrelioosia. Kaikkia niveljalkaisia voidaan hävittää erilaisilla hyönteismyrkyillä, insektisideillä (punkkien hävityksessä niitä nimitetään
- [Niklosamidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/niklosamidi/15950/) - Suomessa niklosamidi on ensisijainen lääke heisimatoihin (leveä heisimato, kapeat heisimadot, kääpiöheisimato). Se estää ADP:n fosforylaatiota mitokondrioissa ja siten myös kudoksen energiansaantia sekä madossa että nisäkkään maksassa. Matoon saadaan kuitenkin paljon suurempi pitoisuus paremman imeytymisen (kokoon nähden suuri absorptiopinta) ja huonomman eliminaation (fenoliyhdisteiden glukuronidointikyvyn puute) vuoksi. Imeytyminen isäntään on vähäistä, vaikka mahassa olisi ravintoakin. Näin ollen
- [Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alkuelaimiin-vaikuttavat-laakkeet/15922/) - Alkueläimet (prototsoat) ovat liikkuvia yksisoluisia eukaryoottisia eliöitä. Ne aiheuttavat paljon erilaisia infektioita sekä ihmisissä sekä eläimissä ja ristiintartunnat ovat yleisiä. Osa alkueläimistä voidaan ravinnonsaantinsa perusteella luokitella selkeästi loisiksi (parasiitti). Monilla parasiiteilla on myös erilaisia muotoja, lisääntymistapoja ja isäntiä elinkiertonsa aikana, kuten esimerkiksi malariaan aiheuttavalla Plasmodium-suvun alkueläimellä (kuva 56-1). Alkueläinlääkket ovat merkityksellisiä alkueläinten endeemisillä alueilla, hoidettaessa
- [Hepatiittiviruslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hepatiittiviruslaakkeet/15917/) - C-hepatiittiin on aiemmin käytetty α-interferonia, jolla hoitotulokset yksinään ovat olleet heikohkot, vain noin 30% potilaista on saavuttanut pitkäaikaisen C-hepatiittiviruksen replikaation estymisen (ks. alempana interferonit). Hoitotulokset ovat olleet paremmat kun α-interferoni on yhdistetty ribaviriiniin ja käyttämällä pitkävaikutteisempaa pegyloitua interferonia. B-hepatiittiviruksen hoitoon vaaditaan korkeampia interferoniannoksia, joita ei haittavaikutusten takia useinkaan voida käyttää ja hoitotulokset interferonilla ovat olleet
- [Onkolyyttinen virushoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/onkolyyttinen-virushoito/16076/) - Vuonna 2015 ensimmäinen onkolyyttinen syövän hoitoon tarkoitettu geenimuokattu virus sai myyntiluvan EU:ssa. Käyttöaiheena on melanooma. Talimogene laherparepvec, T-vec, on heikennetty Herpes simplex –virus, joka lisääntyy vain kasvainsoluissa. Viruksen genomiin on liitetty granulosyytti-makrofagi-kasvutekijän, GM-CSF:n, geeni. Valmiste injisoidaan suoraan kasvaimeen. Virus lisääntyy melanoomasolussa, tuottaa samalla paikallisesti GM-CSF:a ja tuhoaa kasvainsolun, jolloin vapautuvat virukset leviävät muihin kasvainsoluihin. GM-CSF
- [Monoklonaaliset vasta-aineet ja vasta-ainekonjugaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/monoklonaaliset-vasta-aineet-ja-vasta-ainekonjugaatit/16057/) - 1990-luvun lopusta alkaen kliiniseen käyttöön on saatu tehokkaita monoklonaalisia vasta-aineita. Vasta-aineiden muuntelu ja rakentaminen tekevät yhä monipuolisemman vaikuttamisen mahdolliseksi (taulukko 59–5). Kliinisessä käytössä olevat monoklonaaliset vasta-aineet ovat IgG-luokan immunoglobuliineja ja niistä kehitettyjä johdoksia. Suurina molekyyleinä ne on annettava parenteraalisesti, useimmiten laskimoon, jotkut soveltuvat myös ihonalaiseen antoon. Jakautumistilavuus on pieni, ne eivät tunkeudu kovin hyvin kudoksiin
- [Syövän täsmälääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/syovan-tasmalaakkeet/16051/) - Perinteisten solunsalpaajien ongelmana on osittain riittämätön teho ja toisaalta epäspesifisen vaikutuksen aiheuttamat haitat. Syöpäbiologian tutkimuksen ansiosta pahanlaatuisten solujen rakennetta ja niiden kasvun mekanismeja tunnetaan entistä paremmin. Tämä on mahdollistanut tarkemmin kohdennettujen lääkeaineiden, täsmälääkkeiden, kehittämisen. Täsmälääkkeet voivat olla pienimolekyylisiä yhdisteitä tai monoklonaalisia vasta-aineita tai varhaisessa kehitysvaiheessa olevia geenimanipuloituja soluja tai viruksia. Vaikutukset kohdistuvat syöpäsolun kasvun kannalta
- [Retinoidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/retinoidit/16046/) - Soluissa olevat retinoidireseptorit ovat osallisina solujen erilaistumis- ja jakautumiskehityksessä. Retinoidireseptoreihin sitoutuvat aineet, kuten tretinoiini ja beksaroteeni, ovat käytössä eräiden pahanlaatuisten tautien hoidossa, tretinoiini akuutissa promyelosyyttileukemiassa ja beksaroteeni ihon T-solulymfoomassa. Retinoidien teratogeenisyys on otettava hoidossa huomioon. Tretinoiinin tapaan vaikuttava arseenitrioksidi on myös otettu käyttöön akuutin promyelosyyttileukemian hoidossa.
- [Entsyymit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/entsyymit-2/16043/) - Asparaginaasi, pegaspargaasi Eräät pahanlaatuiset solut eivät pysty itse syntetisoimaan asparagiiniaminohappoa, vaan ovat riippuvaisia solunulkoisesta asparagiinista. Entsyymivalmiste asparaginaasi deaminoi ekstrasellulaaritilan asparagiinin aspartaatiksi, mikä estää proteiinisynteesiä ja johtaa kyseisten solujen tuhoutumiseen. Vaikka asparaginaasi ei läpäise veri-aivoestettä, sen vaikutus ulottuu myös keskushermostoon, sillä se pienentää asparagiinipitoisuuksia myös likvorissa. Asparaginaasi deaminoi myös glutamiinia glutamaatiksi, millä on osuutta antituumorivaikutuksessa. Kliinisessä
- [Muut antibiootit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-antibiootit/16022/) - Bleomysiini Bleomysiini on Streptomyces verticillus -bakteerin syntetisoimien emäksisten glykopeptidien seos, jossa on eniten A2-peptidiä. Se sitoutuu DNA:han, erityisesti guaniiniin, ja kelatoi 2-arvoisen rautaionin. Ferroionin hapettuminen kolmiarvoiseksi ferri-ioniksi vapauttaa elektronin, joka reagoidessaan hapen kanssa muodostaa superoksidi- ja hydroksyyliradikaaleja. Radikaalit puolestaan irrottavat DNA:sta emäksiä ja aiheuttavat DNA:n katkoksia. Bleomysiini kertyy erityisesti levyepiteelisoluihin. Kasvainsolut ovat herkimmillään G2-vaiheen lopussa
- [Antrasykliinit ja niiden kaltaiset aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antrasykliinit-ja-niiden-kaltaiset-aineet/16018/) - Antrasykliinit ovat laajakirjoisia solunsalpaajia. Daunorubisiini on Streptomyces peucetius -bakteerin ja doksorubisiini eli 14-hydroksidaunorubisiini on saman lajin caesius-nimisen bakteerivariantin tuottama antibiootti. Antrasykliineissä on 4-renkainen antrakinoniosa ja siihen glykosidisidoksella liittynyt daunosamiinisokeri. Niistä on tehty lukui sia puolisynteettisiä johdoksia, ja eräitä antrasykliinejä valmistetaan täysin kemiallisin menetelmin. Doksorubisiini ja liposomaalinen doksorubisiini Doksorubisiinilla on useita soluun kohdistuvia vaikutuksia, joilla voi
- [Mitoosin estäjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mitoosin-estajat/16014/) - Vinka-alkaloidit vinkristiini, vinblastiini, vindesiini, vinorelbiini ja vinfluniini Tietyt ruusukataran (punatalvio, Catharantus roseus, ent. Vinca rosea) alkaloidit ja niistä kehitetyt johdokset ovat kliinisessä käytössä mitoosia estävän ominaisuuden takia. Vinka-alkaloidit sitoutuvat mitoosissa tarvittavan sukkularihmaston rakenneproteiiniin, tubuliiniin, ja estävät sukkularihmaston rakentumista, jolloin mitoosi pysähtyy metafaasiin (ks. edellä Syövän lääkehoidon vaikutuskohteita). Jos lääkepitoisuus on pieni, vaikutus on ohimenevä. Haittavaikutuksena
- [TIETORUUTU L59a](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l59a/15995/) - Solunsalpaajien vaikutuskohteita 1) Antimetaboliitit estävät puriinien ja pyrimidiinien synteesiä ja niiden käyttöä DNA:n ja RNA:n synteesissä. 2) Monet solunsalpaajat vaurioittavat DNA:ta tai estävät sen toimintaa: alkyloivat aineet, antibiootit, platinajohdokset, podofylliinijohdokset, topoisomeraasi I:n estäjät. DNA:n virheet ja vauriot nopeuttavat apoptoosia ja solun tuhoutumista. 3) Vinka-alkaloidit ja estramustiini estävät mitoosissa tarvittavien mikrotubuluksien rakentumista ja mikrotubulusten purkautumista.
- [Sterilointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sterilointi/15980/) - Kuumuuteen perustuvia sterilointimenetelmiä ovat autoklavointi ja kuumailmakäsittely. Autoklavointi tehdään tehokkaasti kuumassa vesihöyryllä kyllästetyssä ilmassa korkean paineen vallitessa. Instrumenttien steriloinnissa käytetään esim. 120°C:n lämpötilaa ja 30 minuutin käsittelyä. Sterilointi kuivassa kuumassa ilmassa edellyttää 160°C:n lämpötilaa ja 120 minuutin käsittelyä. Etyleenioksidi on tehokas kaasumainen germisidi. Sitä käytetään kaasusteriloitaessa esineitä, jotka eivät kestä autoklavointia ja kuumuutta. Etyleenioksidi alkyloi
- [Lääkekorvaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakekorvaukset-3/16157/) - Lääkekorvausjärjestelmän tarkoitus on mahdollistaa tarpeellinen lääkehoito kohtuullisin kustannuksin. Erityiskorvausjärjestelmän tarkoituksena on kohdentaa korvauksia pitkäaikaisten ja vaikeiden sairauksien välttämättömään lääkehoitoon. Lääkeostoista maksetaan korvausta kolmessa korvausryhmässä. Korvaus maksetaan prosentteina lääkkeen hinnasta. Ns. peruskorvatuista lääkkeistä saa korvausta 40%, alemman erityiskorvausluokan lääkkeistä 65% ja ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä 100%. Kaikkien korvausluokkien lääkkeissä on yhteinen vuotuinen 50 euron alkuomavastuu, ja vuosiomavastuun
- [Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-yhteiskunnallinen-merkitys/16155/) - Lääkkeet ovat osa suomalaista arkipäivää: päivittäin noin joka toinen meistä käyttää jotakin lääkettä. Suomalaiset apteekit toimittavat vuosittain lähes 70 miljoonaa reseptiä ja noin 75% avohoidon potilaista lähtee lääkärin tai hoitajan vastaanotolta reseptin kanssa. Vuonna 2003 lääkkeiden kokonaismyynnin arvo ylitti 2 miljardin euron rajan, ja vuonna 2019 se oli noussut jo 3,45 miljardiin euroon. Avohoidon reseptilääkkeiden
- [Kliiniset lääketutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kliiniset-laaketutkimukset-2/16153/) - Kliinisellä lääketutkimuksella tarkoitetaan ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta, jolla selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä sekä lääkkeen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa tai erittymistä elimistössä. Interventiotutkimuksessa puututaan tutkittavan koskemattomuuteen esim. antamalla hänelle tutkimuslääkettä ja tekemällä ylimääräisiä toimenpiteitä (mm. näytteet, tutkimukset, kyselyt), joita muutoin ei tehtäisi. Muussa kuin interventiotutkimuksessa lääkkeet määrätään tavanomaiseen tapaan myyntiluvan ja valmisteyhteenvedon mukaisesti, potilaisiin ei kohdisteta ylimääräisiä diagnostisia
- [Lääkkeiden markkinoinnin valvonta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-markkinoinnin-valvonta/16150/) - Lääkkeiden markkinointia säätelevät kuluttajasuojalainsäädäntö sekä lääkelaki ja lääkeasetus, joihin on implementoitu EU:n lääkedirektiivin mukaiset vaatimukset. Lääkkeiden markkinoinnin laillisuutta valvoo Fimea. Markkinoinnin tulee kannustaa lääkkeiden asianmukaiseen käyttöön eikä se saa houkutella tarpeettomaan lääkkeiden käyttöön. Markkinoitavalla lääkkeellä tulee olla voimassa oleva myyntilupa tai rekisteröinti. Reseptilääkkeitä saa markkinoida vain niiden määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetuille henkilöille. Itsehoitolääkkeitä saa markkinoida
- [Lääkevalvonta ja informaatio](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakevalvonta-ja-informaatio/16148/) - Valmisteyhteenveto, pakkausseloste ja myyntipakkaus muodostavat virallisen perustan kunkin lääkevalmisteen käytölle, johon jokaisen kyseistä lääkettä määräävän on syytä tutustua. Hyödyllistä ja ammattilaisille suunnattua syvällisempää ja puolueetonta valmistetietoa etenkin uusista lääkkeistä on saatavilla keskitetyn menettelyn valmisteista julkisista arviointilausunnoista EMAn verkkosivuilta (European Public Assessment Report, EPAR). Lääkkeiden käytön ja turvallisuuden seuraamiseksi mm. Fimea ja Kela ylläpitävät useita tiedostoja.
- [Lääketurvatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laaketurvatoiminta/16146/) - Lääkkeiden turvallisuutta valvotaan valmisteiden koko elinkaaren ajan. Fimea valvoo ja toteuttaa lääketurvatoimintaa kansallisesti sekä osana EU:n viranomaisverkostoa. Myös myyntiluvan haltijalla on velvollisuus seurata myyntiluvan saaneen lääkkeen turvallisuutta ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jos lääkkeen hyöty-haittasuhteessa havaitaan muutoksia. Euroopan unionin jäsenmaissa on yhdenmukaistettu lääkevalmisteiden lääketurvatoimintaa koskevat vaatimukset. Euroopan lääkeviraston Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) vastaa kaikista lääkevalmisteiden riskienhallintaan liittyvistä
- [Farmakogenetiikan merkitys haittavaikutusten ilmenemisessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakogenetiikan-merkitys-haittavaikutusten-ilmenemisessa/16107/) - Perinnölliset tekijät, jotka vaikuttavat lääkevasteeseen, voivat suurentaa haittavaikutusten riskiä. Esimerkiksi korkeisiin aktiivisen lääkeaineen pitoisuuksiin johtavat perinnölliset tekijät voivat altistaa potilaan pitoisuuksista riippuville haittavaikutuksille, jos lääkettä käytetään normaaliannoksin. Erityisesti vierasainemetaboliaan liittyvissä geeneissä esiintyy usein kliinisesti merkittävää vaihtelua (ks. luku 6, kuvat 6-5 ja 6-6). Myös lääkeaineita kuljettavissa solukalvon kuljetusproteiineissa esiintyy perinnöllistä vaihtelua, joka voi johtaa lisääntyneeseen
- [Haittavaikutusten luokitus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/haittavaikutusten-luokitus/16105/) - Lääkkeiden haittavaikutuksiin liittyvien ongelmien käsittelyä helpottaa Rawlinsin ja Thomsonin 1977 esittämä edelleen käyttökelpoinen yksinkertainen luokitus, jossa haittavaikutukset luokitellaan karkeasti kahteen tyyppiin. Vaikka luokitus on teoreettisilta perusteiltaan horjuva, siitä on hyötyä erityisesti tarkasteltaessa lääkehaittojen ehkäisyn periaatteita. Tyypin A (”augmented”) haittavaikutukset liittyvät suoraan lääkkeen farmakologisiin ja toksikologisiin ominaisuuksiin. Tällaiset vaikutukset ovat selvästi annoksesta riippuvia ja ennustettavissa, kun
- [Lääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-haittavaikutukset/16100/) - Kun uusi lääke saa myyntiluvan, se on käynyt läpi huolellisen turvallisuusarvioinnin, joka perustuu koe-eläimillä tehtyjen tutkimusten lisäksi laajoihin kliinisiin tutkimuksiin. Näissä tutkimuksissa lääkettä on sen aiotun käyttötarkoituksen mukaan vaihdellen annettu yleensä 1 000–5 000 potilaalle. Vaikka tällaisesta aineistosta saadaan kohtalaisen hyvä käsitys lääkkeen turvallisuudesta, jää useita kysymyksiä avoimiksi: lääkkeen pitkäaikaiskäytöstä on niukasti kokemuksia, samoin käytöstä
- [TIETORUUTU L62 ](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l62/16096/) - Radioaktiiviset ligandit Radiolääkeaineeseen on farmaseuttisin menetelmin liitetty radioaktiivinen isotooppi. Leimaus tapahtuu noudattaen GMP (Good Manufacturing Practice) -ohjeistusta sairaala-apteekin vastuulla. Radioaktiivisia isotooppeja tuotetaan joko ydingeneraattoreilla, joiden toimintaa maailmassa koordinoi kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) tai syklotroneilla, jotka sijaitsevat joko sairaaloissa (Suomessa v. 2021 HUS, KYS ja TYKS) tai yksityisellä sektorilla (1 kpl). Ydingeneraattoreilla tuotetut isotoopit ovat pitkäikäisempiä ja
- [Fluoreseiini ja indosyaniinivihreä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/fluoreseiini-ja-indosyaniinivihrea/16094/) - Fluoreseiinia ja indosyaniinivihreää käytetään silmän angiografiaan sekä paikallisten vaurioiden osoittamiseen. Molemmat aineet sitoutuvat suurelta osin albumiiniin ja eliminoituvat ilman metabolisia muutoksia maksan kautta, fluoreseiini myös munuaisten kautta. Allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Seppo K. Koskinen
- [Ultraäänivarjoaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ultraaanivarjoaineet/16092/) - Ruiskuttamalla pieniä kaasukuplia sisältävää ultraäänivarjoainetta laskimoon voidaan veren kaikuisuutta lisätä muutamaksi minuutiksi ja näin parantaa hemodynaamisia muutoksia aiheuttavien tilojen näkyvyyttä esim. sydämessä, verisuonissa, maksassa ja munuaisissa. Ultraäänivarjoaine on tavallisesti bioyhteensopivaa materiaalia (albumiini, lipidi, biopolymeeri) jonka sisällä kaasukuplat sijaitsevat. Suomen markkinoilla olevat ultraäänivarjoaineet sisältävät joko rikkiheksafluoridia ja perflutreenia. Ne ovat inerttejä, heikosti liukenevia vaarattomia kaasuja. Käytössä
- [Magneettikuvausvarjoaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/magneettikuvausvarjoaineet/16088/) - Magneettikuvausvarjoaineet poikkeavat vaikutusmekanismiltaan perinteisistä röntgenvarjoaineista. Ne vaikuttavat eri kudosten ns. relaksaatioaikoihin muuttamalla paikallisia magneettisia ominaisuuksia. Tämä aiheuttaa kontrastieroja kudosten välille. Täsmällisempi ilmaisu olisikin kontrastiaine. Sanalla varjoaine on kuitenkin vakiintunut asema kuvantamistutkimuksissa, joten käytännössä puhutaan magneettikuvausvarjoaineista. Suoneen ruiskutettavat magneettikuvausvarjoaineet Suoneen ruiskutettaviksi rekisteröidyt magneettikuvausvarjoaineet ovat lähes kaikki gadoliniummetallin kelaatteja (gadoteerihappo, gadoteridoli, gadobeenihappo, gadoksetaatti). Gadobenaatti ja gadoksetaatti kulkeutuvat
- [Magneetti- ja röntgenkuvausvarjoaineet ja muut diagnostiset valmisteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/magneetti-ja-rontgenkuvausvarjoaineet-ja-muut-diagnostiset-valmisteet/16085/) - Röntgenvarjoaineet Bariumsulfaatti Bariumsulfaattia (BaSO4) käytetään sen tiheyden ja liukenemattomuuden vuoksi suoliston röntgenvarjoaineena. Barium on varsin myrkyllistä liuenneena ionimuodossa (bariumkloridin tappava annos on 2–4 g), mutta bariumsulfaatin vaikealiukoisuuden vuoksi ei toksisia vaikutuksia esiinny. Tietokonetomografia- ja angiografiavarjoaineet Tietokonekerroskuvaukseen, virtsateiden eritystutkimuksiin ja verisuoniston tutkimuksiin käytettävien varjoaineiden tulee olla hyvin vesiliukoisia. Tällaiset varjoaineet sisältävät jodia (I) ja ovat rakenteeltaan
- [Muita syöpälääkkeitä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muita-syopalaakkeita/16078/) - Muita syöpälääkkeitä PARP:n estäjät olaparibi ja niraparibi Solujen DNA:han tulee jatkuvasti virheitä ja vaurioita. Sekä terveet solut että syöpäsolut tarvitsevat DNA:n korjaustoimintoja säilyäkseen elävinä. Polyadenosiini-5’-difosforiboosipolymeraasit (PARP) ovat DNA:n korjausentsyymejä, jotka sitoutuvat DNA:han ja korjaavat DNA:n yhden säikeen katkoksia emäskorjausmekanismilla. Suun kautta annettavat PARP:n estäjät kiinnittyvät PARP-entsyymeihin ja estävät niiden irrottautumisen DNA:sta ja niiden korjaustoiminnan. Sellaiset
- [Immuuniaktivaation vapauttajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/immuuniaktivaation-vapauttajat/16071/) - Kasvainsolut voivat välttää elimistön immuunivasteen monin eri mekanismein. Joitakin suoraan immunologiaan perustuvia hoitoja on saatu käyttöön, monia on kehitteillä. Edellä on esitelty monoklonaaliset vasta-aineet ja talidomidiryhmän immunomoduloivat aineet. Tässä yhteydessä ei käsitellä rokotuksia eikä allogeenisia, toisen ihmisen soluilla tehtäviä, hematopoieettisten kantasolujen siirtoja, joissa immuunivasteella on keskeinen merkitys pahanlaatuisten solujen tuhoamisessa. Myös syövän muihin hoitoihin liittyy
- [Myyntilupahakemuksen käsittely](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/myyntilupahakemuksen-kasittely/16144/) - Euroopan unionissa on käytössä kolme vaihtoehtoista myyntilupajärjestelmää eli kansallinen menettely, tunnustamis- ja hajautettu menettely sekä keskitetty menettely. Valtaosa myyntiluvista käsitellään yhteisömenettelyjä käyttäen ja vain pieni osa käyttäen kansallista menettelyä. Kansallinen menettely Kansallisessa menettelyssä myyntilupahakemus käsitellään lähinnä silloin, kun lääke halutaan vain Suomen markkinoille eikä hakemus ole vireillä muissa ETA-jäsenvaltioissa. Myyntilupahakemus siihen liitettyine tieteellisine selvityksineen toimitetaan
- [Lääkevalmisteen myyntiluvan edellytykset ja viranomaisrooli](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakevalmisteen-myyntiluvan-edellytykset-ja-viranomaisrooli/16142/) - Pääsääntöisesti lääkevalmisteella on oltava voimassa oleva myyntilupa, jotta sitä voidaan luovuttaa kulutukseen. Lääkelain mukaan myyntiluvan edellytyksenä on, että a) valmiste on todettu lääkkeenä tarkoituksenmukaiseksi, b) valmistetta ei voida pitää vaarallisena potilaan terveydelle, käyttäjälle tai kansanterveydelle eikä eläinlääkettä sen käyttötarkoitus huomioon ottaen voida pitää vaarallisena kuluttajalle, kun otetaan huomioon valmisteen hyödylliset vaikutukset suhteessa sen laatuun, turvallisuuteen
- [Lääkkeiden tehon ja turvallisuuden valvonta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-tehon-ja-turvallisuuden-valvonta/16140/) - Johdanto Lääkehoidon tavoitteena on parantaa ja ehkäistä sairauksia sekä lievittää niiden oireita ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lääkevalmisteen koko elinkaaren ajan tapahtuvaa valvontaa, jonka avulla pyritään varmistamaan, että lääke on tehokas ja turvallinen. Syventynyt biologinen ja farmakologinen ymmärrys on tehnyt lääkkeiden hyötyjen ja haittojen puntaroinnin entistä tärkeämmäksi. Uusien valmistusmenetelmien, kuten bioteknologian, lisääntyvä käyttö
- [Yhteisvaikutusten mekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yhteisvaikutusten-mekanismit/16136/) - Lääkeyhteisvaikutusten mekanismi voi olla farmakokineettinen tai farmakodynaaminen. Farmakokineettinen interaktio voi tapahtua lääkkeiden imeytymisvaiheessa ruoansulatuskanavassa, sitoutumisessa plasman proteiineihin, jakautumisessa kudoksiin, lääkeaineiden metaboliassa tai niiden erittymisessä. Farmakokineettiselle interaktiolle on ominaista se, että lääkeaineen pitoisuus plasmassa (tai vaikutuskohdassa) muuttuu. Taulukossa 65–1 on esitelty esimerkkejä lääkeaineiden yhteisvaikutuksista. Potilastyön kannalta ja lääkehoidon hallinnan helpottamiseksi on hyödyllistä perehtyä tavallisimpiin lääkeaineyhteisvaikutuksiin ja
- [Perinnöllisten tekijöiden vaikutus lääkehoitoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/perinnollisten-tekijoiden-vaikutus-laakehoitoon/16127/) - On jo kauan sitten ymmärretty, että tavanomaisten yksilötekijöiden (mm. ikä, sukupuoli, ravintotekijät, sairaudet ja lääkkeiden yhteisvaikutukset) lisäksi perinnölliset erot voivat vaikuttaa huomattavasti yksilölliseen lääkevasteeseen. Farmakogenetiikka pyrkii ymmärtämään perinnöllisen vaihtelun vaikutusta lääkkeiden tehoon ja haittavaikutuksiin ja käyttämään tätä tietoa yksilöllisen, tehokkaan ja turvallisen lääkehoidon edistämiseksi. Nykyään kliinisesti merkittävää farmakogeneettistä vaihtelua tunnetaan useiden kymmenien lääkkeiden kohdalla. Farmakogenetiikan
- [Munuaisten vajaatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/munuaisten-vajaatoiminta/16124/) - Jos munuaistoiminta on huonontunut, tulee nefrotoksisten lääkkeiden käyttöä mahdollisuuksien mukaan välttää. Käytännön lääkehoidossa joudutaan hyvin usein ottamaan huomioon, että munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa muutoksia lääkkeen erittymisessä, proteiiniin sitoutumisessa ja jopa reseptoriherkkyydessä. Sen lisäksi, että virtsaan erittyvien lääkkeiden eliminaatio hidastuu, etenkin vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan voi liittyä myös maksassa tapahtuvan lääkkeiden eliminaation hidastumista. Nefroottisessa oireyhtymässä potilas menettää
- [Lääkkeiden haittavaikutusten ehkäisy](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-haittavaikutusten-ehkaisy/16113/) - Useiden samanaikaisten sairauksien ja niiden vaikeahoitoisuuden, lääkeaineiden yhteisvaikutusten, puutteellisten hoito-ohjeiden, väärinkäsitysten ym. takia lääkehoidolla on haittavaikutuksensa. Eri aineistojen mukaan yli 5% potilaista tulee sairaalaan lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Näin suuri haittavaikutusten määrä merkitsee vaaraa potilaille ja kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yksilötasolla lääkkeiden haittavaikutusten ehkäisy kohdistuu pääasiassa A-tyypin haittavaikutusten ehkäisemiseen. Avaintekijöitä ovat oikea lääkkeen valinta niin, että kaikki mahdolliset
- [Riskipotilas ja riskilääke](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/riskipotilas-ja-riskilaake/16111/) - Potilaan sukupuoli voi vaikuttaa haittavaikutusriskiin: kloramfenikoliin liittyvä agranulosytoosin ja aplastisen anemian riski on naisilla 2–3-kertainen miesten riskiin verrattuna, samoin mm. digoksiinin, hepariinin ja kaptopriilin haittavaikutukset ovat naisilla yleisempiä. Naisilla esiintyy myös lääkeihottumia ja lääkkeiden aiheuttamaa lupusta enemmän kuin miehillä. Toisaalta esimerkiksi oraaliseen antikoagulanttihoitoon liittyvät verenvuodot ovat olleet miehillä yleisempiä kuin naisilla. Iällä on myös selvä
- [Haittavaikutusten ilmeneminen eri elinjärjestelmissä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/haittavaikutusten-ilmeneminen-eri-elinjarjestelmissa/16109/) - Lääkkeiden aiheuttamat sairaudet eivät useinkaan poikkea muusta syystä johtuvista sairauksista. Seuraavassa on tyyppiesimerkkejä lääkkeiden haittavaikutuksista eräissä elinjärjestelmissä. Vatsan alueen elimet Lääkkeet voivat aiheuttaa hyvin monenlaisia maksaan ja sappiteihin kohdistuvia haittoja, joiden arviointi edellyttää lähes poikkeuksetta kattavaa erotusdiagnostiikkaa. Vakavimmillaan maksavauriot voivat johtaa maksan vajaatoimintaan tai kirroosiin. Maksahaittojen tiedetään vain harvoin olevan annosriippuvia. Tällaisia annoksesta riippuvia
- [Maksatoksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/maksatoksisuus/16203/) - Maksa altistuu toksisille aineille keskimääräistä enemmän, koska ruoansulatuskanavasta imeytyvät aineet tulevat konsentroituneina suoraan porttilaskimon kautta maksaan. Vierasainemetabolia on vilkkainta maksassa, ja lähes poikkeuksetta vakavat maksavauriot ovat aineesta syntyvän metaboliitin tai reaktiivisen välituotteen aiheuttamia. Tällaisen metaboliitin osuus voi olla häviävän pieni aineen kokonaismetaboliassa. Lisäksi aineen eritys sappeen voi saturoitua ja sen seurauksena pitoisuus maksasoluissa kasvaa suhteettomasti.
- [Elintoksikologian perusteita](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/elintoksikologian-perusteita/16201/) - Neurotoksisuus Hermosto muodostuu hermosoluista ja erilaisista gliasoluista (aivoissa oligodendrosyytit, astrosyytit ja mikrogliasolut). Hermosolut ovat erityisen herkkiä toksisten aineiden vaikutuksille useistakin syistä. Niiden energiansaanti on ehdottoman riippuvaista hapesta ja glukoosia käyttävästä aerobisesta metaboliasta, ja ne poikkeavat rakenteeltaan ja toiminnaltaan selvästi muista soluista. Proteiinisynteesiä tapahtuu vain soomassa, ja sieltä lopputuotteet siirtyvät aksonaalisen kuljetuksen välityksellä hermopäätteisiin, ääreishermoissa jopa
- [Toksisuuden selektiivisyys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuuden-selektiivisyys/16199/) - Toksisuus voi olla hyvin epäspesifistä ja kohdistua samanlaisena kaikkiin elimistön soluihin, joskin eri solujen herkkyys yleensä vaihtelee. Etenkin paikallisesti vaikuttavien aineiden vaikutus on usein epäspesifistä; syövyttävät ja ärsyttävät aineet vaikuttavat kaikkiin kudoksiin suunnilleen samalla tavalla. Monien aineiden toksisuus on kuitenkin selektiivistä: ne vaikuttavat aina tai enimmäkseen samaan elimeen tai kudokseen, annettiinpa ne mitä tietät ahansa.
- [Toksisten vaikutusten kohteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisten-vaikutusten-kohteet/16197/) - Toksiset vaikutukset jaetaan vaikutuskohteen mukaan kahteen pääryhmään: paikalliseen toksisuuteen ja systeemiseen toksisuuteen. Paikallisella toksisuudella tarkoitetaan vaikutuksia siihen kohteeseen, mihin toksinen aine elimistössä ensiksi joutuu, ts. lähinnä iholle ja ruoansulatuskanavan tai hengitysteiden limakalvolle. Systeemisellä toksisuudella tarkoitetaan vaikutuksia, jotka edellyttävät aineen imeytymistä elimistöön. Systeemisen toksisuudenkin ilmenemismuodot ovat usein paikallisia siinä mielessä, että toksisuus kohdistuu vain yhteen elimeen
- [Toksisuuden aikaperspektiivi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuuden-aikaperspektiivi/16195/) - Ajallisesti toksisuus voi ilmetä välittömästi altistumisen jälkeen (välitön, akuutti toksisuus) tai vasta usean toistuvan altistumiskerran jälkeen (krooninen toksisuus). Suuret annokset (onnettomuudet, itsemurha tarkoitus) aiheuttavat sekä välittömiä että pitkäaikaisvaikutuksia. Pitkäaikaisvaikutukset ovat seurausta vaurion asteittaisesta pahenemisesta tai toksisen aineen asteittaisesta kertymisestä elimistöön (kumulaatio). Jo suhteellisen vähäinen altistuminen jatkuvana, jopa vuosikymmeniä kestävänä voi johtaa pysyviin kroonisiin muutoksiin (esim.
- [Toksisuuden luonne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuuden-luonne/16193/) - Toksisuus ilmenee elimistössä biokemiallisina, rakenteellisina ja toiminnallisina muutoksina. Toksisuus voi ilmetä myös hyvin epäsuorasti, vasta jonkin ajan kuluttua aineelle altistumisesta. Biokemialliset muutokset ovat seurausta toksisen aineen vaikutuksesta entsyymeihin (esim. koliiniesteraasi tai solun aineenvaihdunnasta vastaavat entsyymit), reseptoreihin (esim. hermoston välittäjäainereseptorit), ionikanaviin (esim. Na+-kanavat) ja muihin keskeisiin solujen osiin ja toimintoihin. Solujen toiminnan häiriöt muuttavat koko elimistön
- [Toksisuus ja toksikologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuus-ja-toksikologia/16191/) - Toksikologia tieteenalana Toksikologia on oppi kemiallisten fysikaalisten ja biologisten tekijöiden haitallisista vaikutuksista eläviin organismeihin. Keskeisimpiä ovat yleisesti haitallisena pidetyt aineet (torjunta-aineet, raskasmetallit, liuottimet), mutta myös monet koti- ja työympäristössä käytetyt aineet, lääkkeet, kulutustuotteiden kemikaalit, vitamiinit, kivennäisaineet ja jopa ravintoaineet voivat olla haitallisia sen mukaan, millaisina annoksina ja millaisissa tilanteissa niitä käytetään. Haitallisuutta ei liioin ratkaise
- [Eläinlääkkeiden myyntilupa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/elainlaakkeiden-myyntilupa/16189/) - Eläinlääkkeiden teho ja turvallisuus tutkitaan vastaavalla tavalla kuin ihmisille tarkoitettujen lääkeaineiden (luku 66). Viranomainen (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea) myöntää myyntiluvan viideksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen eläinlääkkeet on rekisteröitävä uudelleen. Ennen myyntiluvan saamista eläinlääkkeiden on täytettävä Euroopan Unionin lääkevalvontaviranomaisen asettamat tehon, turvallisuuden ja farmaseuttisen laadun vaatimukset. Myyntilupa on lääkeaine-, käyttöaihe- ja eläinlajikohtainen. Myyntilupakäytäntö takaa, että
- [Eläinlääkkeiden haittavaikutuksista ilmoittaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/elainlaakkeiden-haittavaikutuksista-ilmoittaminen/16187/) - Eläinlääkärit ovat velvollisia ilmoittamaan eläinlääkkeiden joko ihmisille tai eläimille aiheuttamista haittavaikutuksista viranomaisille (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea) tai myyntiluvan haltijalle. Eläinlääkkeen myyntiluvan haltija on velvollinen pitämään kirjaa ja tekemään yhteenvedon saamistaan haittailmoituksista ja toimittamaan tiedot Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle (luku 66).
- [Ihmisten lääkkeiden käyttö eläinten hoitoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ihmisten-laakkeiden-kaytto-elainten-hoitoon/16185/) - Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä on käytettävä varoen eläinten hoitoon. Huonosti sopivat tablettikoot aiheuttavat annoksen epätarkkuutta, ja tällöin toivottu teho voi jäädä saavuttamatta tai haittavaikutukset voivat olla hyötyä suuremmat. Ihmisten hoidon annossuosituksia ei pidä soveltaa eläimiin ilman, että käytössä on tutkittua tietoa annoksen tehosta ja turvallisuudesta. On myös muistettava, että tuotantoeläimiä saa lääkitä vain niille hyväksytyillä lääkeaineilla.
- [Tuotantoeläinten lääkitseminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tuotantoelainten-laakitseminen/16182/) - Tuotantoeläinten lääkitsemisellä on kansanterveydellinen merkitys. Eläimiä on lääkittävä niin, ettei elintarvikkeisiin jää ihmisten terveydelle haitallisia lääkejäämiä. Tuotantoeläimiä saa lääkitä vain lääkkeillä, jotka Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on hyväksynyt käytettäväksi niiden hoitoon. Jokaiselle lääkkeelle on määrätty varoaika, jonka aikana lääkitystä eläimestä saatuja elintarvikkeita ei saa luovuttaa kulutukseen. Pelkkä lääketieteellinen syy ei ole riittävä peruste lääkkeen
- [Vertaileva farmakokinetiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vertaileva-farmakokinetiikka/16178/) - Imeytyminen Kasvinsyöjien tilava ruoansulatuskanava on koko ajan täynnä ruokamassaa. Ravinnon kuitupitoisuus on suuri ja ruoansulatuskanavassa kulkeutuva ruokamassa on vetistä. Lääkeaineiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta on epävarmempaa kuin lihansyöjillä. Ruoansulatuskanavan pieneliöstö hajottaa myös lääkeaineita. Alkureitin metabolia on kasvinsyöjillä tehokasta eikä niille juuri kannata antaa lääkkeitä ruoansulatuskanavan kautta. Lihansyöjillä suun kautta annettavien lääkevalmisteiden hyötyosuus on hyvä, jos lääke kestää
- [Lihansyöjät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/lihansyojat/16172/) - Lihansyöjälajeille on tyypillistä lyhyt ruoansulatuskanava (kuva 68–1), jonka pinta-ala on pieni. Helposti sulava ruokamassa kulkee mahalaukusta peräsuoleen nopeasti, koiralla n. 6 tunnissa. Joissakin tilanteissa ruokamassan kulku voi kuitenkin viivästyä. Koiran mahalaukku pidättää luun kappaleet ja muun huonosti sulavan ruoan mahalaukussa, jossa ne voivat viipyä syömisen jälkeen 6–8 tuntia. Samalla periaatteella suurikokoiset tabletit jäävät helposti koiran
- [Eläinlajien fysiologiset erot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/elainlajien-fysiologiset-erot/16168/) - Suuri osa lajien farmakokineettisistä eroista johtuu ruoansulatuskanavan erilaisesta rakenteesta, eroista vierasainemetabolian tehossa sekä toisistaan poikkeavista metaboliareiteistä (taulukko 68-1). Jossakin evoluution vaiheessa jotkin eläimet alkoivat käyttää ravinnokseen kasveja, ja samalla niiden ruoansulatusjärjestelmä kehittyi ja erikoistui tätä tehtävää varten. Kasvit puolustautuivat monin tavoin joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Ne saattoivat kasvattaa piikkejä tai alkoivat tuottaa pahanmakuisia yhdisteitä tai
- [Vertaileva farmakologia – eläinlajien väliset erot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vertaileva-farmakologia-elainlajien-valiset-erot/16165/) - Johdanto Uuden lääkeaineen teho ja turvallisuus tutkitaan eläimillä ennen kuin sitä ensimmäistä kertaa annetaan ihmisille. Lääkeaineet käyttäytyvät eri tavoin eri eläinlajeissa. Siksi on tärkeää olla selvillä lajien välisistä eroista. Erityisen hyvin tutkijoiden on perehdyttävä etologian, fysiologian ja biokemian erityispiirteisiin eläimissä, joita he käyttävät tutkimustyössään. Lääkevasteen voimakkuus ja vaikutusaika sekä lääkkeen poistumisnopeus voivat eri lajeissa vaihdella
- [Tulevaisuusnäkymiä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tulevaisuusnakymia/16163/) - Lääkehoito kehittyy edelleen, ja esimerkiksi syövän, autoimmuunitautien ja harvinaissairauksien hoitoon saadaan yhä paremmin tehoavia lääkkeitä. Kilpailu tietyillä terapia-alueilla on kovaa ja valmisteiden keskinäisen hoidollisen arvon määrittely voi olla haastavaa. Toisaalta joidenkin kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien kohdalla, kuten esim. Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja muut hermoston rappeumasairaudet, varsinaisia lääkehoidollisia uusia läpimurtoja on jouduttu odottamaan. Tiettyjen harvinaissairauksien ja
- [Lääkkeiden järkevä käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-jarkeva-kaytto/16161/) - Onnistunut lääkehoito lisää hyvinvointia ja parantaa toimintakykyä osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Onnistunut lääkehoito on myös kustannustehokasta, niin potilaan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman vuonna 2018 julkaistussa loppuraportissa todetaan, että rationaalinen lääkehoito on vaikuttavaa, turvallista, taloudellista, yhdenvertaista ja laadukasta. Lääkehoito on vaikuttavaa, kun se tuottaa potilaalle enemmän hyötyä kuin haittaa ja yhdenvertaista,
- [Mikä lääkekuluja kasvattaa?](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mika-laakekuluja-kasvattaa/16159/) - Lääkekustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet kaikissa teollisuusmaissa. Tärkein selitys kustannusten kasvulle on se, että markkinoille tulevat uudet lääkkeet ovat usein hyvin kalliita. Yhden potilaan vuosittaiset lääkekustannukset saattavat olla tuhansia euroja. Myös lääkkeiden käyttäjämäärät kasvavat, kun väestö vanhenee. Eliniän pidetessä todennäköisyys sairastua pitkäaikaisiin, lääkehoitoa tarvitseviin tauteihin suurenee. Lääkekustannuksia on pyritty hallitsemaan mm. tehostamalla hintakilpailua. Alkuperäisvalmisteen patenttisuojan päättyessä
- [Munuaistoksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/munuaistoksisuus/16205/) - Munuainen on useista syistä hyvin herkkä toksisten aineiden vaikutuksille. Sen verenkierto on suuri (25 % minuuttivolyymista), joten elimistöön tulevat aineet pääsevät sinne tehokkaasti. Munuainen tarvitsee runsaasti energiaa, joten energiantuotantoa häiritsevät aineet vaikuttavat herkästi, samoin verenkierron heikkeneminen esim. verenpaineen laskun takia. Glomeruluksessa suodattunut primaarivirtsa väkevöityy tubuluksessa (noin 125 ml:sta noin 1 ml:aan minuutissa), ja ellei suodattunut
- [Vereen ja verta muodostaviin kudoksiin kohdistuva toksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vereen-ja-verta-muodostaviin-kudoksiin-kohdistuva-toksisuus/16207/) - Verisolujen määrään kohdistuvat vaikutukset Luuytimen soluihin kohdistuva toksisuus ja sen vaikutukset veren solumääriin (tavallisimmin granulosytopenia, trombosytopenia tai pansytopenia) voivat johtua suorista toksisista vaikutuksista tai syntyä yliherkkyyden pohjalta. Suuret annokset alkyloivia aineita tai bentseeniä voivat aiheuttaa niin vakavan suoran soluvaurion, että kaikkien solujen muodostuminen loppuu ja seuraa aplastinen anemia. Syynä on yleensä joko aineen itsensä (esim.
- [Hengityselimiin kohdistuva toksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hengityselimiin-kohdistuva-toksisuus/16209/) - Hengityselimistö on keskeinen haihtuvien aineiden reitti elimistöön (luku 6). Sisä- ja ulkoilman saasteiden toksiset vaikutukset kohdistuvat ensimmäiseksi hengityselimiin. Myös systeeminen altistuminen voi aiheuttaa muutoksia. Keuhkoperfuusio on 100 % sydämen pumppaamasta verimäärästä, happipitoisuus on suuri ja metabolia on joiltakin osin vilkkaampaa kuin maksassa. Hengitysteitä suojaavat useat mekanismit, lima, värekarvatoiminta, fagosytoosi ja immunologiset mekanismit, mutta ne eivät
- [Lisääntymistoksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/lisaantymistoksisuus/16211/) - Lisääntymistä säätelee herkkä ja monimutkainen järjestelmä (hormonit, autonominen hermosto), joka on altis toksisille vaikutuksille. Muita altistavia tekijöitä ovat vilkas solujen jakaantuminen siittiönkehityksessä, kivesten huonohko perfuusio ja muista kudoksista osittain poikkeava energiantuotanto (laktaatti energianlähteenä). Munasolujen esiasteet muodostuvat jo ennen syntymää ja ovat jo silloin alttiina vaurioille, siittiöiden muodostuminen on elinikäistä. Hyvin monen kemikaalin (torjunta-aineet, raskasmetallit) ja
- [Muut elimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-elimet/16213/) - Ihoon kohdistuvat toksiset vaikutukset ovat useimmiten suoria, kuten ihoärsytys ja syövytys (hapot, emäkset), mutta myös allergiset reaktiot ovat tavallisia (nikkelin aiheuttama allerginen kosketusihottuma). Ihoärsytyksenä ilmenevä fototoksisuus johtuu ultraviolettivalon ja aineen (tetrasykliini, PAH) reaktiosta, jonka seurauksena syntyy reaktiivisia happiradikaaleja tai johdoksia. Supermyrkkyinäkin pidettyjen dioksiinien suurten altistustasojen näkyvin vaikutus ihmiseen on vaikea klooriakne. Silmään kohdistuvista haitoista suurin
- [Genotoksisuus, karsinogeenisuus, teratogeenisuus ja epigeneettiset vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/genotoksisuus-karsinogeenisuus-teratogeenisuus-ja-epigeneettiset-vaikutukset/16215/) - Jotkut toksiset vaikutukset, kuten karsinogeenisuus ja kehitystoksisuus, tulevat esille vasta pitkän ajan kuluttua altistumisen alkamisesta, eikä niihin vaikuta aineen muut farmakodynaamiset ominaisuudet. Nämä viivästyneet vaikutukset perustuvat usein (mutta eivät suinkaan aina) reaktiivisten metaboliittien syntymiseen elimistössä ja näiden metaboliittien kovalenttiseen, pysyvään, osittain sattumanvaraiseen sitoutumiseen solujen makromolekyyleihin. Vaikutusten arviointia vaikeuttavat pitkät viiveet altistumisesta. Haittojen vakavuuden ja peruuttamattomuuden
- [Genotoksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/genotoksisuus/16217/) - Genotoksisuudella tarkoitetaan DNA:han ja perinnöllisyyteen kohdistuvia erilaisia toksisia vaikutuksia. Kysymyksessä voi olla geenimutaatio, kromosomien rakenteellinen muutos (aberraatio) tai kromosomien lukumäärän muutos. Genotoksisuus on hälytysmerkki aineen mahdollisesta karsinogeenisuudesta ja se kertoo myös karsinogeenisuuden mekanismista. Koska genotoksisuutta voidaan tutkia lyhytaikaisilla in vitro -testeillä, sitä käytetään karsinogeenien alustavaan seulontaan, vaikka kaikki karsinogeenit eivät ole genotoksisia. Mutaatio on solun
- [Kehitystoksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kehitystoksisuus/16225/) - Kehitystoksisuudella tarkoitetaan kehittyvään yksilöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jotka ovat seurausta altistumisesta ennen hedelmöitystä, raskauden aikana tai syntymän jälkeisen kehityksen aikana. Ne voivat ilmentyä toiminnallisina häiriöinä (esim. vaikutukset keskushermoston kehittymiseen ja oppimiseen), rakenteellisina poikkeavuuksina (esim. sydämen rakenneviat, sormien, varpaiden tai raajojen epämuodostumat), kasvun hidastumisena tai kuolemana. Kokeellisissa tutkimuksissa ja osin myös ihmisistä saatujen havaintojen perusteella on
- [Toksisuuden tutkiminen ja arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuuden-tutkiminen-ja-arviointi/16228/) - Luonnollisin tapa tutkia jonkin aineen toksisuutta olisi selvittää sen toksisuuden mekanismi ja tällä mekanismilla toksisuutta aiheuttavat annokset tai pitoisuudet. Etenkään uutta ainetta tutkittaessa ei toksisuuden mekanismeista kuitenkaan yleensä tiedetä mitään, ja siksi toksisuuden tutkiminen usein noudattaa kaavamaista järjestystä. Mm. lääkkeiden, ravinnon lisäaineiden, torjunta-aineiden ja uusien kemikaalien myynti- ja käyttöönottolupien saanti edellyttää, että rekisteröivälle viranomaiselle on
- [Toksisuustutkimusten rajoitukset ja ennustearvo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuustutkimusten-rajoitukset-ja-ennustearvo/16235/) - Onko aine sitten turvallinen, kun se on läpäissyt säädetyt toksisuustutkimukset? Näin ei välttämättä ole. Ensiksikin toksisuus voi olla harvinainen ilmiö, jolloin se ei tule esiin sen enempää toksisuuskokeissa kuin lääkkeiden kliinisissä kokeissakaan, vaan vasta laajassa käytössä. Esimerkki tästä on kloramfenikolin aiheuttama luuydinvaurio. Sitä tavataan noin yhdellä 50 000–100 000 hoidetusta potilaasta. Aine oli käytössä kaksi
- [TIETORUUTU L72a](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l72a/16237/) - Terveysriskin arviointi Kemiallisten aineiden terveysriskin arviointiin on muotoutunut periaate (kuva), jota käytetään systemaattisesti toksikologisessa terveysriskinarviossa. Se sopii yhtä hyvin useiden muiden altisteiden terveysriskinarvioon. Riskinarviointiprosessi jaetaan neljään osioon: Aineen haittavaikutusten kuvaus (hazard identification), niiden annos-vaikutussuhteen kuvaus (dose-response), ihmisten altistumisen arviointi aineelle (exposure assessment) ja riskin kuvaus (risk characterisation). Aineen haittavaikutuksina kuvataan, millaisia haittavaikutuksia (millaista toksisuutta) aine
- [Toksisuuden ja riskin arvioiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuuden-ja-riskin-arvioiminen/16240/) - Toksikologiassa joudutaan usein lähtemään siitä, että saatu tieto on riittämätöntä ehdottomien päätelmien tekoon. Siksi on sanottu, että paras toksikologi on se, joka arvaa käytettävissä olevan tiedon pohjalta parhaiten. Ennen muuta joudutaan arvioimaan ihmiselle aiheutuvia vaaroja ilman, että käytettävissä olisi ihmistä koskevia tietoja. Toksikologia on siis suurelta osin ekstrapolaatiota, määräolettamuksiin perustuvaa ennustamista tosiasiallisen tiedon ulkopuolelle. Tämän
- [Vaihtoehtoiset menetelmät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vaihtoehtoiset-menetelmat/16243/) - Farmakologian ja toksikologian tieto perustuu hyvin suurelta osin koe-eläintutkimuksiin. Koe-eläintutkimuksiin liittyy monia tieteellisiä ongelmia (mm. tietojen sovellettavuus ihmiseen), elämänkatsomuksellisia ja filosofisia ongelmia (esim. suhtautuminen kokeiden aiheuttamaan kipuun) sekä informaationkulku- ja tietämättömyysongelmia (esim. mielikuvitukselliset tarinat turhista ja tahallisista eläinten kiduttamisista). Tavoitteena on jo pidempään ollut rajata koe-eläinten käyttö välttämättömän tiedon hankintaan, jota ei voida muuten saada.
- [Yleisiä näkökohtia akuuteista myrkytyksistä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yleisia-nakokohtia-akuuteista-myrkytyksista/16252/) - Suomessa kuolee vuosittain myrkytyksiin noin 700 henkilöä. Tavallisimmat akuuttien myrkytyskuolemien aiheuttajat ovat lääkkeet ja huumeet (noin 400/vuosi), alkoholi (noin 200/vuosi) ja häkä (vajaa 100/vuosi). Sairaalahoitoon joutuu yli 10 000 myrkytyspotilasta vuodessa. Nykyaikaisessa sairaalahoidossa myrkytyspotilaista kuolee alle 1%. Myrkytysdiagnoosi perustuu yleensä potilaan tai saattajien antamiin esitietoihin. On kuitenkin syytä muistaa, että niin myrkytyksen aiheuttaja, ajankohta kuin
- [Myrkytysten hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/myrkytysten-hoito/16254/) - Myrkytysten hoidossa ylläpidetään keskeisiä elintoimintoja ja vältetään elinvaurioiden syntymistä niin kauan, että myrkyllinen aine poistuu elimistöstä. Hoitotoimet voidaan jaotella seuraavasti: 1) vitaalielintoimintojen, erityisesti hengityksen ja verenkierron, hoito, 2) imeytymisen (absorption) estäminen, 3) yleishoito, 4) eliminaation nopeuttaminen ja 5) spesifisten antidoottien (vastalääkkeiden) käyttö. HUS:n valtakunnallinen Myrkytystietokeskus antaa puhelimitse myrkytystapausten hoito-ohjeita vuorokauden kaikkina aikoina: puh. 0800–147 111
- [Antidoottien (vastalääkkeiden) käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antidoottien-vastalaakkeiden-kaytto/16258/) - Eräissä tapauksissa myrkytysten hoidossa voidaan käyttää kohdennettuja antidootteja (vastalääke, vastamyrkky). Antidoottien vaikutusmekanismit voidaan karkeasti jakaa eri ryhmiin: inaktiivisen kompleksin muodostus, toksisen metaboliitin muodostumisen esto, myrkyn metabolian tai erittymisen nopeuttaminen, kilpailu reseptorista (antagonismi) ja häiriintyneen fysiologisen toiminnan korvaaminen oireenmukaisesti. Lääkehiilen vaikutus ei ole kohdennettu vaan sillä voidaan yleisesti estää tai hidastaa ruuansulatuskanavan kautta otettujen lääkkeiden imeytymistä.
- [Tärkeimmät lääkemyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tarkeimmat-laakemyrkytykset/16260/) - Lääkeaineiden toksisuutta on käsitelty kunkin aineryhmän yhteydessä. Tässä esitetään lyhyesti Suomessa yleisimpien akuuttien lääkemyrkytysten tyypillisiä piirteitä ja hoitoa. Laajemmin aihetta käsitellään muun muassa kliinisen farmakologian ja toksikologian oppikirjoissa.
- [Toksiset oireyhtymät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/toksiset-oireyhtymat/16262/) - Muutamiin vaikutusmekanismeihin liittyy tyypillisiä yliannostusoireyhtymiä, toksidromeja. Serotoniinioireyhtymä ilmenee serotonergisesti vaikuttavien lääkkeiden ja päihteiden (SSRI-lääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, tratsodoni, tramadoli, metadoni, mäkikuisma, amfetamiinit, MAO-estäjät, triptaanit, buspironi, litium) yliannostuksen yhteydessä. Serotoniinioireyhtymän tyyppioireita ovat vapina, agitaatio, hikoilu, hyperrefleksia, klonus, hypertonia ja kuume. Vaikeassa oireistossa syproheptadiinia käytetään antidoottina. Antipsykoottien yliannostukseen liittyy pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän (maligni neuroleptisyndrooma, NMS) vaara, joskin uuden polven
- [Neurologiset- ja psyykenlääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/neurologiset-ja-psyykenlaakkeet/16264/) - Unilääkkeet Yksinään bentsodiatsepiinit aiheuttavat vain harvoin kuolemaan johtavia myrkytyksiä. Yliannostuksen vakavuus kasvaa käytettäessä muita keskushermostoa lamaavia lääkeaineita tai alkoholia samanaikaisesti. Unilääke lamaa ensin aivokuorta. Suuret annokset lamaavat myös hengityskeskusta, jonka toiminnan heikkeneminen johtaa spontaanin hengityksen loppumiseen ja sitä kautta kuolemaan, mikäli hengityksen riittävyydestä ei huolehdita. Myrkytyksen diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen kuvaan. Laboratoriolöydökset ovat epäspesifisiä
- [Kipulääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kipulaakkeet/16266/) - Opioidit Opioidit ovat merkittävin myrkytyskuolemia aiheuttava lääkeryhmä. Opioidien liika-annon merkittävin oire on hengityslama. Muita tavallisia oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, kouristukset ja verenpaineen lasku. Tramadoliin ja metadoniin liittyy serotoniinioireyhtymän vaara. Tramadoli on usein myrkytyskuoleman oikeuskemiallisen analyysin merkittävin löydös. Opioidimyrkytyksen hoidossa on tärkeää huolehtia riittävästä ventilaatiosta ja pyrkiä kumoamaan opioidien vaikutukset spesifisellä kilpailevalla antagonistilla naloksonilla. Naloksoni on
- [Sydämen ja verenkierron lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sydamen-ja-verenkierron-laakkeet/16268/) - Digoksiini Digoksiinilla on varsin pieni terapeuttinen leveys, ja lievä myrkytys on varsin tavallinen. Myrkytyksen oireita ovat pahoinvointi, neurologiset oireet (lähinnä kroonisessa myrkytyksessä, esim. näköhäiriöt ja sekavuus) ja erittäin vaihtelevat sydämen rytmihäiriöt. Akuutti myrkytys voi aiheuttaa merkittävän hyperkalemian. Digoksiinin toksisuutta lisäävät hypokalemia, hyperkalsemia, hypomagnesemia, hypoksia ja asidoosi. Lääkehiili sitoo digoksiinia hyvin ja estää tehokkaasti sen imeytymistä.
- [Muut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-laakkeet/16270/) - Metformiini Metformiinin akuutti toksisuus on melko vähäinen. Kroonisesta yliannostuksesta ja metformiinihoidossa olevan potilaan akuutista yliannostuksesta voi kuitenkin seurata hengenvaarallinen maitohappoasidoosi, joka saattaa ilmaantua vielä lähes vuorokauden kuluttua yliannoksesta. Pahoinvointia ja oksentelua on noin kolmasosalla myrkytyspotilaista. Munuaisten vajaatoiminta lisää maitohappoasidoosin vaaraa. Metformiini ei yliannoksenakaan aiheuta yksinään hypoglykemiaa. Hoidossa on olennaista huolehtia nesteytyksestä, diureesista ja happo-emästasapainosta. Vakavassa
- [Alkoholien ja syanidien aiheuttamat akuutit myrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alkoholien-ja-syanidien-aiheuttamat-akuutit-myrkytykset/16272/) - Alkoholimyrkytykset Etanoli (etyylialkoholi, sprii) Etanolimyrkytys, syvä humalatila, on yleisin akuutti myrkytys. Etanoli aiheuttaa Suomessa enemmän myrkytyskuolemia kuin mikään muu yksittäinen aine. Lisäksi etanoli yhdessä lääkeaineiden kanssa moninmutkaistaa lääkeainemyrkytysten hoitoa. Etanoli imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta ja jakautuu elimistön vesitilaan. Aivoissa pitoisuudet ovat hieman suurempia kuin veressä tai virtsassa. Etanoli hapettuu alkoholidehydrogenaasin katalysoimana pääosin maksassa vakionopeudella (n.100 mg/kg/h).
- [Hapot ja emäkset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hapot-ja-emakset/16274/) - Vakavan syöpymävaurion vaara liittyy lähinnä happoihin, joiden pH on alle 2, vetyfluoridiin ja emäksiin, joiden pH on yli 11. Syövyttävien aineiden nauttiminen voi akuutisti aiheuttaa ruoansulatuskanavan perforaatioita ja verenvuotoja, mediastiniitin ja henkitorven vaurioita. Elinvaurioita tehokkaasti estävää hoitoa ei ole. Lääkehiilestä ei ole hyötyä, mahahuuhtelusta voi olla haittaa, ja oksennuttaminen pahentaa kudosvaurioita. Happojen neutralointi antasidein tai
- [Syanidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/syanidit/16276/) - Syanideja käytetään mm. metallien puhdistukseen (esim. hopean ja kullan erottaminen), teräksen karkaisuun ja synteettisten kuitujen ja muovin valmistukseen. Tulipalossa syntyvät kaasut voivat sisältää syaanivetyä, jolloin rakennuksessa olevat uhrit ja pelastushenkilökunta voivat saada syanidimyrkytyksen. Syanidien toksinen vaikutus perustuu niiden sitoutumiseen mitokondrioiden sytokromioksidaasiin. Tästä seuraa hengitysketjun katkeaminen ja kudosten hapenpuute. Syanidit, esim. kalium-, natrium- ja kalsiumsyanidi, ovat
- [Häkämyrkytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hakamyrkytys/16278/) - Häkää (hiilimonoksidi, CO) syntyy hiilen tai sen yhdisteiden palaessa epätäydellisesti. Häkä on väritöntä, hajutonta, ärsyttämätöntä ja hieman ilmaa kevyempää kaasua. Palokaasussa häkää on noin 1%, tupakansavussa jopa 2%, maakaasussa 5–6% ja pakokaasussa 4–7%, mutta katalysaattori hapettaa valtaosan pakokaasun häästä hiilidioksidiksi. Osa häkämyrkytyskuolemista on itsemurhia, jotka tehdään pakokaasulla. Monia kuolemantapauksia sattuu myös tulipaloissa, jolloin varsinkin suljetuissa
- [Sienimyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sienimyrkytykset-2/16282/) - Sienet ovat luonnon taloudessa tärkeitä orgaanisen materiaalin hajottajia. Toistaiseksi tunnistetusta noin 200 000 sienilajista valtaosa on mikroskooppisia ja vain osa muodostaa näkyviä sienirihmastoja tai maanpäällisiä itiöemiä. Suomesta tunnetaan noin 8000 sienilajia, joista noin 3300 luetaan suursieniin. Sienten aiheuttamat terveyshaitat voivat olla infektioita, yliherkkyysreaktioita tai myrkyistä johtuvia tauteja. Suomessa kasvaa runsas kaksikymmentä sellaista suursienilajia, jotka voivat
- [Valkokärpässieni ja kavalakärpässieni](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/valkokarpassieni-ja-kavalakarpassieni/16284/) - Valkokärpässieni (Amanita virosa) ja manner-Suomessa harvinainen mutta Ahvenanmaalla yleinen kavalakärpässieni (Amanita phalloides) sisältävät amatoksiineja, fallotoksiineja ja virotoksiineja. Amatoksiinit, joista tärkein on alfa-amanitiini, ovat kahdeksan aminohapon ja fallotoksiinit ja virotoksiinit seitsemän aminohapon rengasrakenteisia peptidejä. Toksiinit eivät tuhoudu pakastettaessa tai ruoanvalmistuksessa, eivätkä ruoansulatuskanavan entsyymit hajota niitä. Fallotoksiinit eivät kuitenkaan imeydy ruoansulatuskanavasta. Valkokärpässienessä on myös happo- ja lämpölabiileja
- [Myrkkynääpikkä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/myrkkynaapikka/16288/) - Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) sisältää amatoksiineja kuten valkokärpässieni. Senkin myrkkyvaikutukset kohdistuvat lähinnä maksaan ja mahdollisesti munuaisiin. Oireisia nääpikkämyrkytyksiä tavataan harvoin.
- [Sienimyrkytysten hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/sienimyrkytysten-hoito/16304/) - Lääkehiili ja suolentyhjennys vähentävät elimistöön imeytyvän myrkyn määrää. Mahan tyhjennyksestä voi olla apua, jos toimiin ryhdytään riittävän varhain. Amatoksiinimyrkytyksessä ja seitikkimyrkytyksessä toistuva lääkehiilen anto on hyödyksi suoleen erittyvän myrkyn sitomiseksi. Amatoksiinien, gyromitriinin ja seitikkien myrkkyjen poistumista elimistöstä voitaneen nopeuttaa varhain aloitetulla hemoperfuusiolla, mutta sen teho on epävarma. Neste-, elektrolyytti-, glukoosi- ja happo-emästasapainon, sokin sekä mahdollisen
- [Metallien ja metalloidien toksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/metallien-ja-metalloidien-toksisuus/16312/) - Metallit ja metalloidit (kuten arseeni) todettiin jo antiikin aikana myrkyllisiksi. Koska ne ovat alkuaineita, ne eivät häviä kuten orgaaniset aineet. Monet niistä ovat välttämättömiä ravintoaineita. Yhteensä 80 metallista noin 30:n tiedetään aiheuttaneen haittaa ihmiselle. Metallit joutuvat maankamarasta kiertoon eroosion, tulivuorenpurkausten, kaivostoiminnan ja fossiilisten polttoaineiden käytön yhteydessä, osa liukenee myös pohjaveteen. Monet metallit kulkeutuvat ilmavirtojen mukana
- [Lyijy (Pb)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/lyijy-pb/16314/) - Lyijymyrkytys oli hyvin yleinen antiikin aikana. Lyijyä käytettiin seoksissa tinan kanssa mm. ruoka-astioissa ja vesijohtoverkostoissa, ja tästä aiheutui runsaasti kroonisia myrkytyksiä. On jopa arveltu, että lyijymyrkytykset olisivat olennaisesti vaikuttaneet Rooman ylimystön rappeutumiseen ja sitä tietä koko valtakunnan tuhoon. Lyijy on Suomessa enää pieni toksikologinen ongelma, mutta esimerkiksi kehitysmaissa ongelma on vielä merkittävä. Lyijyä käytetään eniten
- [Elohopea (Hg)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/elohopea-hg/16318/) - Elohopea esiintyy metallisena (Hg0), epäorgaanisina elohopeasuoloina (merkuri-, Hg2+ ja merkuro-, Hg+) ja orgaanisina elohopeayhdisteinä (tärkein metyylielohopea). Niiden kinetiikka ja toksisuus ovat niin erilaisia, että on tärkeää erottaa täsmällisesti, mistä muodosta on aina kysymys. Termiä ”elohopea” olisi käytettävä ainoastaan epäorgaanisesta elohopeasta. Metallinen elohopea on nestemäistä ja helposti haihtuvaa. Elohopeayhdisteet muuttuvat helposti toisikseen luonnossa. Epäorgaanista elohopeaa metyloivat metyylielohopeaksi
- [Arseeni (As)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/arseeni-as/16322/) - Arseeni on tuhansia vuosia tunnettu myrkky (mm. As2O3 eli arsenikki) ja lääkeaine (Fowlerin liuos). Sen terapeuttinen käyttö on nykyään merkityksetöntä. Se on maaperän luonnollinen aineosa, jonka määriä ympäristössä lisäävät teollisuus ja kivihiilen poltto. Arseenia esiintyy epäorgaanisessa muodossa (As3+, arseniitti ja As5+, arsenaatti), orgaanisina yhdisteinä ja arsiinina eli arseenivetynä (AsH3), joka on myrkyllinen kaasu. Ihmisen elimistölle
- [Kromi ja nikkeli](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kromi-ja-nikkeli/16324/) - Kromin (Cr) välttämättömyydestä ravintoaineena ei olla yksimielisiä. NIH:n mukaan se on välttämätön ja EFSA:n mukaan ei. Se on hyväksytty ravintolisäksi ja matalina pitoisuuksina sillä on edullisia vaikutuksia terveyteen ainakin eläinkokeiden perusteella. Kromin vaikutukset riippuvat annoksen lisäksi sen valenssista. Kuusiarvoinen on huomattavasti kolmiarvoista kromia toksisempaa. Kromia on runsaasti maankuoressa, ja sitä vapautuu mm. kivihiiltä poltettaessa yhdyskuntailmaan.
- [Mangaani (Mn)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/mangaani-mn/16326/) - Mangaani on elimistölle välttämätön hivenaine, mutta sen neurotoksisuus on tunnettu jo vuodesta 1837 lähtien. Työperäinen altistuminen mangaanipitoiselle pölylle ja huuruille aiheuttaa Parkinsonin tautia muistuttavan oireyhtymän. Mangaani vaikuttaa erityisesti dopaminergisiin hermosoluihin aivoissa. Vaikutus näkyy aikuisilla hienomotoristen toimintojen heikkenemisenä. Myös muita neurologisia oireita voi ilmetä. Mangaani on erityisen haitallista kehittyvälle sikiölle ja lapsille. Se aiheuttaa oppimisvaikeuksia, käyttäytymismuutoksia,
- [Uraani (U)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/uraani-u/16328/) - Suomessa on kallioperässä paikoitellen suuri uraanipitoisuus. Näillä alueilla (esimerkiksi Salpausselän vyöhyke, Uudellamaalla) on porakaivovesissä uraania epätavallisen paljon, 100-700 μg/l, jopa yli 1000 μg/l (tavanomainen pitoisuus noin 1 μg/l, sallittu enimmäispitoisuus talousvedessä 30 μg/l). Tällöin ihmiset altistuvat voimakkaasti uraanille juomavedessä. Luonnonuraani on radioaktiivista, pääosin matala-aktiivista isotooppia U-238. Ydinvoimalaitoksissa käytetty polttoaine on rikastettua U-235. Luonnonuraanin aiheuttama radioaktiivinen
- [Muut metallit ja metalloidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/muut-metallit-ja-metalloidit/16330/) - Vismuttia (Bi) käytetään metalliteollisuudessa, helmiäisvärien valmistuksessa, kosmetiikassa, ripulilääkkeenä ja antasidina. Vismutti sitoutuu SH-ryhmiin ja estää entsyymien toimintaa. Vuoden kestänyt altistuminen 450 mg vismuttia päivässä ei ole aiheuttanut haitallisia vaikutuksia vapaaehtoisilla Vismuttisubnitraatin tappava annos suun kautta otettuna on lapsille 3–4 g ja aikuisille 8 g. Vismutin kohdekudoksia ovat munuaiset, maksa, keskushermosto ja iho. Dimerkaprolia ja penisillamiinia
- [Torjunta-aineet ja orgaaniset ympäristömyrkyt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/torjunta-aineet-ja-orgaaniset-ymparistomyrkyt/16332/) - Torjunta-aineita (pestisidit) käytetään ihmisen kannalta haitallisten mikrobien, kasvien ja eläinten hävittämiseen. Maailmassa torjunta-ainekäyttöön on rekisteröity yli 20 000 tuotetta, jotka sisältävät jotain tai joitain yhteensä lähes 900 aktiivisesta aineesta. Pieniä määriä pestisidejä on ympäristössä, niin ruoassa, vedessä, kodeissa, puutarhoissa kuin luonnossakin. Torjunta-aineiden kehittämisessä ja käytössä tärkeää on mahdollisimman hyvä selektiivisyys, jottei samalla hävitettäisi myös hyödyllisiä
- [Jyrsijöiden torjunta-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/jyrsijoiden-torjunta-aineet/16355/) - Koska jyrsijät ovat fysiologialtaan lähellä ihmistä, on selektiivisesti vain jyrsijöille toksisten aineiden löytäminen vaikeaa. Käytössä olevien aineiden vaarallisuudessa eri lajeille on kuitenkin suuria eroja. Parhaat Suomessa käytössä olevat rodentisidit ovat veren hyytymistä estäviä aineita, kuten kumatetralyyli ja varfariini. Varfariinin vaikutusmekanismi on esitetty luvussa 35. Turvallisuus perustuu siihen, että kerta-annos ei riitä häiritsemään riittävästi veren hyytymistä
- [Terveydelle haitalliset ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/terveydelle-haitalliset-ymparistomyrkyt-ja-ilmansaasteet/16362/) - Terveydelle haitallisia ilman epäpuhtauksia synnyttävät kehittyneissä maissa ennen kaikkea liikenne, kiinteiden polttoaineiden pienpoltto ja energiantuotanto. Suomessa erityisesti puun poltto kotona on muuttunut suhteellisesti tärkeämmäksi muiden päästölähteiden puhdistuessa. Terveydelle haitallisia aineita voi joutua yhdyskuntailmaan myös onnettomuuksissa (esimerkiksi kloorivaunun suistuessa kiskoilta) tai teollisuuden prosessipäästöinä tai muusta elinkeinotoiminnasta, mutta näiden merkitys on pikemminkin paikallinen kuin kansanterveydellinen. Ympäristön terveellisyyden
- [Pienhiukkaset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/pienhiukkaset/16368/) - Viime vuosina on saatu merkittävää lisätietoa kaikkein pienimpien hiukkasten, ns. PM2,5 eli pienhiukkasten (aerodynaaminen halkaisija alle 2,5 μm) ja PM10 eli hengitettävien hiukkasten (alle 10 μm) vaikutuksista. Pienhiukkaset näyttävät aiheuttavan suurimman osan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Karkeat (2,5–10 μm) hiukkaset aiheuttavat hengitystieoireita ja -ärsytystä, mutta niiden osuus vakavammissa terveysvaikutuksissa on huonommin osoitettu kuin pienhiukkasilla. 1990- ja 2000-lukujen
- [Rikkidioksidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rikkidioksidi/16370/) - Pelkistävä saastuminen on tyypillinen kylmälle ja kostealle ilmastolle. Sen tyypillisin muoto oli Lontoon kuuluisa savusumu (smog), jota esiintyi menneinä vuosikymmeninä kivihiilitakan ollessa yleinen. Savusumu aiheutuu epätäydellisestä palamisesta, ja sen tärkeimmät komponentit ovat hiukkaset (savu) ja kivihiiltä poltettaessa rikkidioksidi. Rikkidioksidi hapettuu kosteassa osittain rikkihapoksi, etenkin lentotuhkassa olevien metallioksidien katalysoidessa reaktiota. Rikkidioksidin ja rikkihapon tyypillinen vaikutus hengitysteissä
- [Typen oksidit ja otsoni](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/typen-oksidit-ja-otsoni/16372/) - Hapettavalle saastumiselle eli fotokemialliselle saastumiselle on tyypillistä typen oksidien, otsonin ja hiilivetyjen esiintyminen. Typpidioksidin tärkein lähde on liikenne, mutta sitä tuottavat myös energiantuotanto ja paikallisesti kemian teollisuus. Typen oksidien päästöt Suomessa olivat noin 120 000 tonnia vuonna 2019. Auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta typpidioksidista ja hapesta syntyy typpimonoksidia ja otsonia. Reaktio on yleensä kaksisuuntainen. Etenkin autoliikenteen hiilivetypäästöt
- [Metallit, raskasmetallit ja radioaktiiviset metallit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/metallit-raskasmetallit-ja-radioaktiiviset-metallit/16374/) - Energiantuotannosta aiheutuu myös merkittäviä metallien ja radioaktiivisten aineiden päästöjä. Metalleista määrältään suurimmat ovat rauta ja alumiini, joita ei ole pidetty toksikologisesti merkityksellisinä. Kuitenkin useiden pienhiukkasissa olevien metallien, kuten raudan ja muiden transitiometallien (nikkeli, vanadiini, kupari), on todettu aiheuttavan oksidatiivista stressiä solukokeissa (luku 78). Etenkin kivihiilestä ja raskaasta polttoöljystä tulee myös runsaasti arseenia, raskasmetalleja ja karsinogeenisia
- [Formaldehydi ja muut aldehydit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/formaldehydi-ja-muut-aldehydit/16376/) - Formaldehydi on ennen muuta limakalvoja ärsyttävä aine, mutta eläinkokeiden havaintojen vuoksi on keskusteltu paljon myös sen aiheuttamasta nenän limakalvojen syövästä. Vaara ihmiselle on jäänyt epäselväksi aineen runsaasta käytöstä huolimatta, ja rajoitustoimet perustuvatkin ärsyttävyyteen. Formaldehydi on erittäin vesiliukoinen, joten pääosa siitä jää hengitysteiden yläosan limakalvoihin. Siten oireet ovat nenän ja ylähengitysteiden sekä silmien sidekalvon ärsytys ja
- [Ilman saastumisen aiheuttamat sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/ilman-saastumisen-aiheuttamat-sairaudet/16378/) - Tärkeimpinä terveysvaikutuksina pidetään nykyään pienhiukkasten aiheuttamia sydän- ja verisuonitauteja ja -kuolleisuutta. Tämä johtuu paitsi suuresta vaikutuksesta (pitoisuuden suureneminen 10 μg/m3 aiheuttaa 5–10%:n lisäyksen iskeemisen sydäntaudin aiheuttamassa kuolleisuudessa), myös näiden tautien yleisyydestä väestössä. Myös rytmihäiriöt muodostavat merkittävän osan vaikutuksista. Tyypillinen ja hyvin tunnettu seuraus erityisesti kontrolloimattomasta kivihiilen poltosta on krooninen bronkiitti, joka oli Englannissa 1960-luvulle saakka
- [Työperäisten altisteiden vaikutustavat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tyoperaisten-altisteiden-vaikutustavat/16387/) - Työperäisten altisteiden vaikutustavat Työperäisten altisteiden haitat voidaan yleensä jakaa syntytavan mukaisiin ryhmiin mekanistisin perustein tai sitten haitan syntymisnopeuden perusteella äkilliseen (akuuttiin), viivästyneeseen (subkrooniseen) tai pitkäaikaiseen (krooniseen) haittaan. Aikaisemmin vallitsevia olivat äkilliset myrkytykset (taulukko 81–3), jotka syntyvät suorin toksisuusmekanismein ja noudattavat selkeää annos-vaikutussuhdetta. Altistumistasojen pienennyttyä pitkäaikaishaittojen, kuten työperäisen syövän, suhteellinen merkitys on lisääntynyt. Viivästyvien ja hitaasti
- [Kemikaalien käytön sääntely](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kemikaalien-kayton-saantely/16391/) - Euroopan Unionissa on ollut tavoitteena harmonisoida jäsenmaiden kemikaaleja koskevat säädökset, jotta niistä ei muodostu kaupan esteitä, mutta toisaalta kemikaalit eivät aiheuta kansalaisille terveydellistä haittaa. Kemikaalilainsäädännön kehitys Euroopassa on alkanut sopimuksella luokitus- ja merkintäkriteereistä aineille (v. 1967) ja valmisteille (v. 1988). Sitä on seurannut käytössä olevien ja uusien aineiden ilmoitusmenettely (v. 1979) ja 1990-luvulla on asetettu
- [Alzheimerin taudin oireenmukainen lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alzheimerin-taudin-oireenmukainen-laakehoito/16607/) - Antikoliiniesteraasit Asetyylikoliinitoimintaa lisäävien lääkkeiden käyttö Alzheimerin taudin hoidossa perustuu kliinisissä tutkimuksissa saatuun näyttöön asetyylikoliinin määrää aivoissa lisäävien lääkkeiden kyvystä parantaa potilaiden kognitiivisia toimintoja. Tämä ns. kolinerginen hypoteesi Alzheimerin taudin patofysiologian yhtenä mekanismina saa vahvistusta sekä koe-eläimillä että ihmisillä suoritetuista kokeista, joissa on nähty muskariini- ja nikotiinireseptoreita salpaavien lääkkeiden heikentävän muistia ja tarkkaavuutta. Koe-eläimistä on lisäksi
- [Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit*](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-vaikutusmekanismit-reseptorit/16620/) - Lääkeaineiden kohdemolekyylit Melkein kaikki lääkeaineiden vaikutukset potilaissa – sekä toivotut hoitovaikutukset että ei-toivotut haittavaikutukset – perustuvat elimistöön tuotujen lääkeainemolekyylien ja elimistön omien molekyylien vuorovaikutuksiin. Useimmat lääkeaineet vaikuttavat elimistössä sitoutumalla solujen erikoistuneisiin valkuaisainemolekyyleihin, reseptoreihin, ja muuttamalla niiden toimintaa. Lääkevaikutuksen kohdentuminen elimistössä tiettyihin solutyyppeihin ja näiden solutyyppien toiminnallisen muutoksen laatu määräytyvät reseptorimolekyylien ja lääkeaineen vuorovaikutuksen pohjalta. Reseptorit
- [TIETORUUTU L24](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l24-2/16618/) - Glutamaatti, LTP-ilmiö ja muistin synaptiset mekanismit TIETORUUTU L24 Hippokampuksen glutamaattineuroneilla on tärkeä merkitys oppimisen ja muistin neurobiologiassa. Muistiin liittyviä synaptisia ilmiöitä on tutkittu paljon hippokampus-leikkeiden avulla, koska niissä on helppoa tunnistaa
- [Alzheimerin taudin etenemistä hidastavien lääkeaineiden kehittämisen tilanne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/alzheimerin-taudin-etenemista-hidastavien-laakeaineiden-kehittamisen-tilanne/16616/) - Alzheimerin taudin nykyinen lääkehoito on oireita lievittävää, mutta ei vaikuta neurodegeneraatiota estävästi eikä siten hidasta taudin etenemistä. Uusilla lääkemolekyyleillä on pyritty vaikuttamaan β-amyloidin tai tau-proteiinin kertymiseen, koska niiden kertymisellä aivoihin uskotaan olevan keskeinen asema Alzheimerin taudin patofysiologiassa. Näitä hypoteeseja testataan parhaillaan käynnissä olevissa lukuisissa kliinisissä lääketutkimuksissa. Amyloidin kertymiseen vaikuttavat hoidot Lääkkeillä voidaan yrittää vähentää β-amyloidin
- [TIETORUUTU L4](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l4/16652/) - Lääkeaineiden sitoutuminen reseptoriin TIETORUUTU L4 Radioaktiivisesti leimattujen lääkeaineiden tai muiden reseptoriin sitoutuvien merkkiaineiden avulla saadaan tietoa reseptorien sitoutumisominaisuuksista.
- [Farmakokinetiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakokinetiikka-3/16674/) - Farmakokinetiikka tutkii lääkeaineiden ja niiden metaboliatuotteiden vaiheita elimistössä, sitä miten elimistö vaikuttaa lääkkeeseen. Aineen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien pitää olla sellaisia, että se saavuttaa elimistössä vaikutuspaikkansa; pelkkä koeputkessa tai elinpreparaatissa todettu vaikutus ei vielä tee yhdisteestä käyttökelpoista lääkeainetta. Jotta lääkkeen vaikutus olisi säädeltävissä, sen pitää myös poistua elimistöstä eli eliminoitua tehtävänsä suoritettuaan. Useimmat lääkeaineet kulkevat
- [Lääkeaineiden kulku solukalvon läpi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-kulku-solukalvon-lapi/16690/) - Tärkein este veteen liukenevien aineiden vapaalle kululle elimistössä on solukalvo eri muodoissaan. Se vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen, sekä säätelee sen jakautumista eri kudoksiin ja erittymistä. Aineet kulkevat elimistön kalvorakenteiden läpi kolmella eri mekanismilla: filtroitumalla eli suodattumalla sekä diffuusion tai aktiivisen kuljetuksen avulla. Diffuusio ja filtraatio ovat passiivisia prosesseja ja aine voi näiden mekanismien avulla yleensä kulkea
- [TIETORUUTU L5](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l5/16692/) - Lääketransportterit TIETORUUTU
- [Lääkeaineiden imeytyminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-imeytyminen/16694/) - Useimmiten lääke annetaan suun kautta (per os, p.o.). Se on halvin ja mukavin tapa, ja usein myös haittavaikutukset ovat tällöin vähäisimmät. Ruoansulatuskanava tekee vaarattomiksi monet valmisteen sisältämistä proteiineista ja muista epäpuhtauksista, jotka muutoin voisivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Lääkepitoisuuden huippu tulee suun kautta annettaessa usein sangen hitaasti ja pitoisuuskäyrä on muodoltaan laakea, jolloin lääkeannoksen jälkeiset, pitoisuudesta
- [Lääkeaineiden jakautuminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-jakautuminen/16696/) - Sitoutuminen plasman proteiineihin Plasman vapaa lääkeainepitoisuus vaikuttaa keskeisesti lääkeaineiden jakautumiseen elimistössä (kuva 5–5). Vain vapaa lääkeaine läpäisee biologisen kalvon ja voi näin siirtyä kudoksiin. Merkittäväkin osa lääkkeestä on plasmassa usein proteiiniin sitoutuneena. Happamat lääkeaineet sitoutuvat yleensä albumiiniin ja emäksiset orosomukoidiin (hapan α1-glykoproteiini). Plasman vapaan ja proteiineihin sitoutuneen lääkkeen välillä vallitsee dynaaminen tasapaino. Kun vapaana oleva
- [Parenteraaliset antotavat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/parenteraaliset-antotavat/16700/) - Useat lääkeaineet imeytyvät huonosti tai eivät imeydy lainkaan suun kautta otettuina, koska ne hajoavat mahassa tai suolessa (esim. bentsyylipenisilliini, adrenaliini, insuliini). Nopeaa ja tehokasta vaikutusta tarvittaessa lääkkeen anto ruoansulatuskanavan kautta ei aina ole hyvä ratkaisu. Tavoiteltaessa paikallista vaikutusta (muualle kuin ruoansulatuskanavan alueelle) ei myöskään ole mielekästä antaa lääkettä suun kautta, koska imeytynyt lääke leviää verenkierron
- [Farmakokineettiset suureet ja niiden merkitys lääkehoidossa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakokineettiset-suureet-ja-niiden-merkitys-laakehoidossa/16702/) - Puhdistuma Puhdistuma (clearance, Cl) on keskeinen farmakokineettinen suure. Se kuvaa lääkkeen poistumista verenkierrosta, ts. sitä veritilavuutta (plasmatilavuutta), joka aikayksikössä puhdistuu lääkkeestä. Puhdistuman yksikkö on tilavuus/aika (ml/min tai l/h); usein puhdistuma suhteutetaan vielä potilaan painoon (l/h/kg). Lääkkeen kokonaispuhdistuma on eri elimissä tapahtuvien puhdistumien summa. Merkittävimmät lääkkeen puhdistumaan vaikuttavat elimet ovat maksa ja munuaiset, mutta esim. anestesiakaasujen
- [Bakteerien resistenssin mukanaan tuomat ongelmat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bakteerien-resistenssin-mukanaan-tuomat-ongelmat/16724/) - Resistenttien bakteerien merkitys kasvoi varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla laajakirjoisten lääkkeiden, sulfonamidien, tetrasykliinin ja ampisilliinin käytön lisääntymisen myötä (taulukko 52–2). Bakteeri-infektioiden rationaalisen hoidon merkitys korostui 1980-luvun lopussa, kun resistentit bakteerit levisivät odottamattoman nopeasti. Yhä useammin resistentit bakteerit olivat moniresistenttejä eli resistenttejä samanaikaisesti usealle bakteerilääkkeelle (taulukot 52–2 ja 52–3). Tällaisia bakteereita ovat erityisesti grampositiivisista bakteereista stafylokokit, pneumokokki
- [Bakteerilääkkeiden käytön perusteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/bakteerilaakkeiden-kayton-perusteet/16726/) - Bakteerilääkkeiden käytön periaate poikkeaa muusta lääkityksestä siinä, että lääke ei mielellään saisi lainkaan vaikuttaa nisäkässoluihin eli ihmiseen tai eläimeen, jolle lääke annetaan. Lääkkeen vaikutuksen tulisi kohdentua ainoastaan bakteeriin. Lähes kaikissa käytössä olevissa bakteerilääkkeissä onkin kyetty kohdentamaan lääkityksen terapeuttinen vaikutus bakteereille spesifisiin rakenteisiin, joita ei nisäkkäiden soluissa ole. Viime vuosina bakteerilääkityksen vaikutuksia, osin odottamattomiakin, ihmisen elintoimintoihin
- [Turhan bakteerilääkehoidon haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/turhan-bakteerilaakehoidon-haittavaikutukset/16728/) - Turhaa lääkehoitoa tulee jo pelkästään lääketieteellisistä syistä välttää niin pitkälle kuin mahdollista. Varsin yleinen harhakäsitys on, ettei turhasta bakteerilääkehoidosta ole haittaa. Vakavia haittavaikutuksia bakteerilääkkeet aiheuttavatkin erittäin harvoin, mutta lievemmät haittavaikutukset ovat varsin tavallisia. On kuitenkin myös muita painavia syitä harkita bakteerilääkkeiden käyttöä uudelleen. Ensimmäinen syy turhan lääkehoidon välttämiseen on tietysti bakteerilääkkeiden käytön aiheuttama valintapaine bakteereita
- [Rationaalisen bakteerilääkkeiden käytön toteuttaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rationaalisen-bakteerilaakkeiden-kayton-toteuttaminen/16730/) - Suomessa bakteerilääkehoidon saa vuosittain lähes kaksi miljoonaa potilasta. Avohoidossa käytetään noin 85 % kaikista bakteerilääkekuureista. Siksi avohoidon rationaalinen bakteerilääkkeiden käyttö on olennaisen tärkeä bakteerien lääkeresistenssin estämisen kannalta. Avohoidon bakteerilääkkeiden käyttö on Suomessa yleisintä Pohjoismaista ja keskitasoa Euroopan muihin maihin verrattuna. Vaikka sairaaloissa bakteerilääkkeitä käytetään noin kuudesosa kokonaiskäytöstä, ovat sairaaloiden bakteerilääkkeiden kustannukset noin puolet bakteerilääkkeiden kokonaiskustannuksista.
- [Eikosanoidien terapeuttinen merkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/eikosanoidien-terapeuttinen-merkitys/14727/) - Synteesin estäjät Tulehduskipulääkkeiden terapeuttiset vaikutukset johtuvat prostanoidisynteesin estosta. Myös tulehduskipulääkkeiden yhteiset haittavaikutukset (mm. mahan limakalvovaurio, munuais- ja sydänhaitat) liittyvät prostanoidisynteesin estoon. COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet eivät normaaliannoksina vaikuta fysiologisesta prostanoidituotannosta huolehtivaan COX-1-entsyymiin, ja tästä syystä niiden ruuansulatuskanavaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat vähäisempiä kuin epäselektiivisten tulehduskipulääkkeiden. Myös glukokortikoidit (anti-inflammatoriset steroidit) ja eräät muut tulehdusta lievittävät lääkeaineet estävät prostanoidisynteesiä. Glukokortikoidit
- [Leukotrieenit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/leukotrieenit/14724/) - Biosynteesi ja metabolia Lipoksigenaasientsyymit katalysoivat arakidonihapon hapettumista hydroperoksideiksi, jotka edelleen metaboloituvat mm. hydroksihapoiksi, leukotrieeneiksi, lipoksiineiksi, eoksiineiksi ja hepoksilliineiksi. Farmakologisten sovellutusten kannalta näistä tärkeimpiä ovat leukotrieenit, jotka syntyvät arakidonihaposta 5-lipoksigenaasitietä mm. granulosyyteissä, makrofageissa ja syöttösoluissa. Solunsisäisen vapaan kalsiumin pitoisuuden suureneminen soluaktivaation seurauksena johtaa 5-lipoksigenaasin aktivoitumiseen. Kompleksina 5-lipoksigenaasia aktivoivan proteiinin (FLAP) kanssa entsyymi katalysoi arakidonihapon muuttumista lyhytikäiseksi
- [Prostanoidien vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/prostanoidien-vaikutukset/14719/) - Prostanoidit säätelevät elimistön monia fysiologisia ja patofysiologisia toimintoja, mm. sileän lihaksen tonusta, veren hyytymistä, mahahapon eritystä ja muita sisäeritystoimintoja, lisääntymistä ja synnytystä. Prostanoidit, erityisesti PGE2, toimivat akuutin tulehduksen, kuumeen ja kivun välittäjäaineina sekä säätelevät immuunivastetta. Seuraavassa käsitellään prostanoidien vaikutuksia elinjärjestelmäkohtaisesti. Verenkiertojärjestelmä Prostanoideilla on voimakkaita verisuonivaikutuksia. PGI2, PGE2 ja useissa kudoksissa myös PGD2, relaksoivat verisuonen seinämän
- [Prostanoidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/prostanoidit/14714/) - Biosynteesi ja metabolia Lähes kaikki elimistön solut syntetisoivat prostanoideja. Prostanoidisynteesiä säätelevät pääasiassa esiasteen (arakidonihappo) vapautuminen solukalvojen fosfolipideistä sekä indusoituvan prostaglandiinisyntaasin (COX-2) ilmentyminen, jonka voivat käynnistää bakteerituotteet ja tulehduksen välittäjäaineet, sekä monet fysikaaliset, neuronaaliset ja hormonaaliset tekijät. Soluissa arakidonihappo on esteröityneenä solukalvojen fosfolipideihin, joista se voi vapautua entsymaattisesti fosfolipaasien vaikutuksesta. Eikosanoidisynteesin kannalta tärkeimmät fosfolipidit ovat fosfatidyylikoliini
- [Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/eikosanoidit-ja-tulehduskipulaakkeet/14705/) - Eikosanoidit Eikosanoidit ovat paikallisesti vaikuttavia välittäjäaineita, jotka säätelevät monia fysiologisia ja patofysiologisia toimintoja, mm. immuunivastetta, sileän lihaksen tonusta, veren hyytymistä sekä sisäeritys- ja lisääntymistoimintoja. Eikosanoidien tärkein esiaste elimistössä on 20 hiiltä sisältävä monityydyttymätön rasvahappo, arakidonihappo (ks. kuva 18–1). Farmakologisesta näkökulmasta tärkeimpiä eikosanoideja ovat syklo-oksigenaasientsyymin tuottamat prostaglandiinit, prostasykliini ja tromboksaani (joita kutsutaan yhteisnimellä prostanoidit) sekä 5-lipoksigenaasientsyymin
- [Histamiinin vapautumista estävät aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/histamiinin-vapautumista-estavat-aineet/14680/) - Kromoglikaatti löydettiin haettaessa uusia keuhkoputkien laajentajia. Sillä ei ole sileää lihasta lamaavaa vaikutusta, mutta sen todettiin silti estävän allergiavälitteisen keuhkoputkien supistuksen sekä histamiinin ja muiden autakoidien vapautumista syöttösoluista (kuva 16–3). Kromoglikaatin imeytyminen suolistosta on olematonta. Sitä annetaan paikallisesti nenän ja silmien limakalvolle tai suoraan hengitysteihin inhalaationa astmapotilaiden bronkospasmien ehkäisyyn. Keuhkoista imeytyneen kromoglikaatin puoliintumisaika on noin
- [H3 -antagonistit (H3 -käänteisagonistit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/h3-antagonistit-h3-kaanteisagonistit/14678/) - Useita eri antihistamiineja on kokeiltu huimauksen hoitoon. Niiden vaikutus on perustunut ilmeisesti lähinnä sedatiiviseen vaikutukseen. Betahistiini on histamiinin rakenneanalogi, joka on H3-antagonisti ja partiaalinen H1-agonisti. Sitä käytetään Ménièren taudin ja sisäkorvaperäisen huimauksen hoidossa parantamaan labyrinttivaltimoiden verenkiertoa. Sen tiedetään vähentävän afferenttien sensoristen hermojen impulsseja lateraalisissa ja mediaalisissa tasapainoelimen tumakkeissa, mutta selkeä vaikutusmekanismi huimauksen hoidossa on vielä
- [H2 -reseptorinsalpaajat (H2-käänteisagonistit ja -antagonistit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/h2-reseptorinsalpaajat-h2-kaanteisagonistit-ja-antagonistit/14676/) - Ensimmäiset tehokkaat mahan liikahappoisuutta vähentävät lääkeaineet markkinoilla olivat H2-reseptorin salpaajia. Ne ovat synteettisiä, hyvin vaihtelevan rakenteisia yhdisteitä, joissa useimmissa on taipuisan ketjun toisiinsa yhdistämänä kaksi polaarista päätä, aromaattinen rengasrakenne ja jokin muu vetysidoksia muodostava ryhmä. H2-salpaajien käyttö on vähentynyt huomattavasti tehokkaampien protonipumpun estäjien tultua markkinoille. Useimmat H2-salpaajat ovat Suomessa markkinoilla vain erityislupavalmisteina. H2-reseptorinsalpaajia ja niiden
- [Histamiinin vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/histamiinin-vaikutukset/14671/) - Histamiinin aiheuttamat vasteet perifeerisissä kudoksissa liittyvät erityisesti akuuttiin allergiseen ja anafylaktiseen reaktioon. Siinä histamiinin vaikutukset kohdistuvat lähinnä kahteen solutyyppiin: sileälihaksen soluihin ja rauhassoluihin. Pääasiassa syöttösoluista vapautuva histamiini aiheuttaa turvotusoireita (nokkosihottuma; joskus harvoin angioneuroottinen turvotus, jossa potilaalle kehittyy usein äkillinen kurkunpään ja nielun ja nenän limakalvojen turvotus), verenpaineen laskua, keuhkoputkien supistumista ja kutinaa. Näiden reaktioiden aiheuttajina
- [Histamiini ja histamiinireseptoreihin vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/histamiini-ja-histamiinireseptoreihin-vaikuttavat-laakkeet/14649/) - Histamiinin esiintyminen Histamiinia esiintyy elimistön kaikissa osissa, erityisen runsaasti ihossa, ruoansulatuskanavan seinämissä ja keuhkoissa, joissa kaikissa on paljon syöttösoluja. Suurin osa histamiinista on varastoituneena varastorakkuloihin syöttösoluissa, basofiileissä, eosinofiileissa, enterokromaffiinisissa soluissa ja neuroneissa. Perifeerisissä kudoksissa vain pieni osa on nopeasti syntetisoituvana ja hajoavana muotona. Keskushermostossa syöttösoluihin varastoitunut osuus taas on vähäinen. Hermosolut vapauttavat histamiinia jatkuvasti eivätkä
- [Kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kliininen-kaytto/14702/) - Pintapuudutuksessa puudutetta levitetään tai suihkutetaan limakalvoille esim. nenän, nielun, keuhkoputkien tai virtsateiden alueella. Puudutevalmiste voi olla vesiliuos, geeli tai voide. Infiltraatiopuudutuksessa puudutetta injisoidaan suoraan puudutettavalle alueelle. Yleisimmin käytetään 0,5–1-prosenttista lido- tai prilokaiiniliuosta, mutta myös ropi- ja levobupivakaiini sopivat infiltraatiopuudutukseen, kun toivotaan yli 12 tuntia kestävää puudutevaikutusta. Puudutuksen kestoa voidaan pidentää käyttämällä adrenaliinipitoisia liuoksia, mutta tällöin
- [Haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/haittavaikutukset/14699/) - Puudutteiden haittavaikutukset ovat niiden farmakologisia vaikutuksia, jotka ilmenevät muissa kuin tarkoitetussa kohde-elimessä tai jotka liittyvät liian suuriin puudutepitoisuuksiin. Puudutteet vaikuttavat paitsi hermoaksoneihin, myös kaikkiin elimiin (sydän, autonomiset gangliot, hermo-lihasliitos), joissa on hermojen tapaan toimivia solukalvoja. Joutuessaan suurina määrinä verenkiertoon puudutteet aiheuttavat aluksi keskushermoston kiihotustilan, johon liittyy takykardiaa, levottomuutta, lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Uhkaavasta puudutemyrkytyksestä varoittavia oireita
- [Kemiallinen rakenne](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kemiallinen-rakenne/14692/) - Monet lääkeaineet salpaavat ärsykkeen kulkua hermossa, mutta kaikkien puudutteiksi kutsuttavien aineiden molekyyleissä on vesiliukoinen pää – tavallisesti alifaattinen tai aromaattinen tertiaarinen aminoryhmä– ja rasvaliukoinen pää, joka kaikissa puudutteissa paitsi kokaiinissa on substituoitu aromaattinen rengas. Niitä yhdistää esteripuudutteissa karboksyyliesteri ja amidipuudutteissa karboksyyliamidi. Esteripuudutteet (prokaiini, tetrakaiini, klooriprokaiini) ovat bentsoehapon johdoksia ja amidipuudutteet (lidokaiini, prilokaiini, mepi-, ropi- ja
- [Hermosyiden erilainen herkkyys puudutteiden vaikutuksille](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hermosyiden-erilainen-herkkyys-puudutteiden-vaikutuksille/14690/) - Ohuita hermosyitä pidetään herkempinä puudutteiden vaikutuksille kuin paksumpia syitä, mutta hermosyiden erilaisilla Na- ja K-kanava-määrillä ja puuduteaineiden vaihtelevalla salpausteholla eri ionikanavissa saattaa myös olla merkitystä. Hermosyiden anatomia vaikuttaa puuduteherkkyyteen siten, että samanpaksuisista syistä myeliinin peittämä on herkempi puudutevaikutukselle kuin myeliinitön syy. Myeliinitupellisissa hermosyissä Na-kanavat ovat keskittyneet Ranvierin kuroutumiin. Impulssi etenee saltatorisesti (hypähdellen) Ranvierin kuroutumasta seuraavaan,
- [Puudutteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/15-puudutteet/14627/)
- [α-reseptorinsalpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/α-reseptorinsalpaajat/14632/) - Merkittävimmät α1-reseptorien aktivaatiosta aiheutuvat vaikutukset ovat valtimoiden ja laskimoiden supistuminen, mutta tärkeitä ovat myös mm. siemenjohtimien, virtsarakon sisemmän sulkijalihaksen ja mustuaisen laajentajalihaksen supistuminen. Aivosillan ja ydinjatkeen alueella sijaitsevien α2-reseptorien aktivaatio johtaa sympaattisen järjestelmän aktivaation heikkenemiseen ja siten verenpaineen laskuun. α2-reseptorien aktivaatiolla on myös selvä väsyttävä vaikutus. Perifeerisessä noradrenergisessä hermopäätteessä sijaitsevien α2-reseptorien stimulaatio johtaa noradrenaliinin vapautumisen
- [Adrenergisten reseptorien salpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/adrenergisten-reseptorien-salpaajat/14630/) - Adrenergisten reseptorien salpaajat ovat aineita, jotka estävät adrenergisiä agonisteja (noradrenaliinia, adrenaliinia ja muita sympatomimeettejä) stimuloimasta adrenergisiä α- tai β-reseptoreita. Kliinisessä käytössä olevien lääkkeiden salpausvaikutus on kilpailevaa. Yleensä adrenergisten reseptorien salpaajilla on affiniteettia vain α- tai β-reseptoreihin. Poikkeuksia ovat labetaloli ja karvediloli, jotka salpaavat sekä α- että β-reseptoreita. Adrenergisten reseptorien salpaajien kliininen merkitys on huomattava, koska
- [TIETORUUTU L13](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l13/14620/) - ADHD:n lääkehoito
- [Adrenoseptoriagonisteja](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/adrenoseptoriagonisteja/14614/) - Rakenne ja sen suhde vaikutukseen Aineiden molekyylirakenne määrää niiden sitoutumisen adrenoseptoreihin (affiniteetti) ja siten niiden vaikutuksen laadun ja voimakkuuden. Rakenne määrää myös sen, miten sympatomimeetit toimivat katekoliamiineja metaboloivien entsyymien ja soluunoton substraatteina (ks. luku 9). Useimmat sympatomimeetit ovat rakenteeltaan β-fenyyli-etyyliamiinin johdoksia (taulukko 13–3). Lisäksi eräät muut yhdisteet, etenkin monet imidatsoliinijohdokset, voivat sitoutua α-adrenoseptoreihin, joita ne
- [Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisointi yleisanestesian yhteydessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hermo-lihasliitoksen-salpauksen-antagonisointi-yleisanestesian-yhteydessa/14590/) - Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisoinnilla pyritään turvaamaan riittävä lihasvoima nondepolarisoivien lihasrelaksanttien annostelun loputtua. Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisointiin on käytetty perinteisesti antikoliiniesteraaseja, lähinnä neostigmiiniä (ks. luku 10). Ne eivät kvartaarisina yhdisteinä läpäise veri-aivoestettä eivätkä normaaliannoksina vaikuta keskushermostoon. Neostigmiinillä kuluu huippuvaikutuksen saavuttamiseen 7–11 minuuttia. Antikoliiniesteraasit aiheuttavat hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonismin lisäksi myös muskariinireseptoreiden stimulaation kautta muun muassa pulssin hidastumista ja lisääntynyttä
- [Lihasrelaksanttien yhteisvaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/lihasrelaksanttien-yhteisvaikutukset/14588/) - Koe-eläimillä voidaan osoittaa, että nondepolarisoivat ja depolarisoivat lihasrelaksantit antagonisoivat toisiaan. Mikäli nondepolarisoivia lihasrelaksantteja annetaan prekurarisaatioannos ennen suksametonin antoa, on suksametonin annosta lisättävä 50–100 %, jotta saavutetaan samansuuruinen hermo-lihasliitoksen salpaus yhtä nopeasti kuin pelkkää suksametonia annettaessa. Useiden nondepolarisoivien lihasrelaksanttien välillä on osoitettu synergismiä. Lihasrelaksanteilla on yhteisvaikutuksia myös joidenkin muiden lääkeaineiden kanssa. Höyrystettävät anesteetit ja aminoglykosidiantibiootit potentoivat
- [Hermo-lihasliitokseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hermo-lihasliitokseen-vaikuttavat-laakkeet/14570/) - Motorisen hermon stimuloituminen vapauttaa asetyylikoliinia hermo-lihasliitokseen, jossa se sitoutumalla postsynaptisen kalvon asetyyli-koliinireseptoriin saa aikaa lihaksen supistumisen. Lihasten supistumista voidaan estää farmakologisesti monin tavoin, mutta kaikkien kliinisessä käytössä olevien perifeeristen lihasrelaksanttien vaikutus kohdistuu hermo-lihasliitoksen postsynaptiseen kalvoon. Historiaa Etelä-Amerikan intiaanit olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät hermo-lihasliitosta lamaavia aineita. He käyttivät saaliseläinten metsästyksessä kurareksi kutsuttua nuolimyrkkyä, joka koostui useista
- [Antikolinergisten lääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antikolinergisten-laakkeiden-haittavaikutukset/14568/) - Muutoin kuin paikallisesti käytettäessä muskariinireseptorien salpaus ulottuu antikolinergihoidon aikana yleensä kaikkialle elimistöön. Tästä johtuvat yleiset antikolinergiset oireet, jotka ilmenevät etenkin suun kuivumisena ja näköhäiriöinä. Tärkeää on muistaa glaukooman vaara ja virtsaamisvaikeudet erityisesti eturauhasen hypertrofian yhteydessä sekä suolen motoriikan hidastuminen ja ummetus. Keskushermosto-oireita aiheuttaa erityisesti skopolamiini; sen käytössä tulee muistaa harvinaisena haittavaikutuksena sekavuus, muistamattomuus ja psykoosit.
- [Synteettiset parasympatolyytit ja niiden kliininen käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/synteettiset-parasympatolyytit-ja-niiden-kliininen-kaytto/14566/) - Kaikki synteettiset ja puolisynteettiset antikolinergiset lääkeaineet muistuttavat farmakologisilta ominaisuuksiltaan edellä kuvattuja belladonna-alkaloideja. Ne toimivat kaikki perifeeristen muskariinireseptorien salpaajina. Mahdolliset erot kliinisessä käytössä perustuvat erilaiseen vaikutusaikaan ja kvartaaristen yhdisteiden osalta jakautumiseen elimistössä. Syklopentolaatti ja tropikamidi muistuttavat suuresti atropiinia farmakologisilta ominaisuuksiltaan. Niillä on suhteellisen lyhyt vaikutusaika ja niitä käytetään silmälääketieteessä mydriaatteina (syklopentolaatti, tropikamidi) ja sykloplegisinä (syklopentolaatti) lääkeaineina.
- [Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/11-kolinergisia-muskariinireseptoreita-salpaavat-laakkeet/14552/) - Muskariinireseptorit välittävät parasympaattisista hermopäätteistä vapautuvan asetyylikoliinin vaikutuksia kohdekudoksissa. Muskariinireseptoreita salpaavia lääkeaineita kutsutaan antikolinergisiksi lääkkeiksi ja aikaisemmin niitä kutsuttiin parasympatolyyteiksi. Atropiini on ryhmän klassinen tyyppilääkeaine. Muillakin lääkeaineilla, joiden ensisijainen vaikutuskohde on jokin muu kuin kolinerginen hermosto, voi olla antikolinergisiä vaikutuksia. Mm. eräillä masennuslääkkeillä ja psykoosilääkkeillä on merkittävää sitoutumista muskariinireseptoreihin, mistä johtuu osa niiden haitta vaikutuksista. Historia
- [Myasthenia gravis](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/myasthenia-gravis-2/14549/) - Myasthenia gravis Myasthenia gravis on sairaus, jossa tahdonalaisten lihasten supistusvoima on normaalia heikompi. Sairaus on harvinainen ja sitä sairastaa Suomessa arviolta noin 900 potilasta. Oireet ovat yleensä selvimmät silmien, kaulan ja kurkunpään lihaksissa (kuva 10–9), mutta ne voivat tulla esiin myös hengityslihaksissa sekä raajojen että vartalon lihaksissa. Tautia pidetään autoimmuunitauteihin kuuluvana. Usein sitä esiintyy tymoomapotilailla
- [Antikoliiniesteraasit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antikoliiniesteraasit/14547/) - Antikoliiniesteraasit aiheuttavat elimistössä kolinergisten hermojen kiihotustilaa muistuttavia oireita estämällä asetyylikoliiniesteraasia hajottamasta kolinergisistä hermopäätteistä vapautunutta asetyylikoliinia. Antikoliiniesteraasit jaetaan tavallisesti kahteen pääryhmään vaikutusajan ja käyttötarkoituksen perusteella. Karbamiinihapon johdokset (neostigmiiniryhmä) ovat kliinisesti tärkeitä. Niiden vaikutukset ovat ohimeneviä. Organofosfaatit ovat asetyylikoliiniesteraasin irreversiibelejä estäjiä; vaikutus menee ohi vasta kun uusia entsyymimolekyyleja on syntetisoitunut. Organofosfaatit ovat toksisia aineita, ja niillä on
- [Kolinergistä stimulaatiota aiheuttavat lääkeaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/kolinergista-stimulaatiota-aiheuttavat-laakeaineet/14518/) - Johdanto Aineita, jotka vaikuttavat asetyylikoliinin kaltaisesti ja joiden vaikutukset muistuttavat parasympaattisen hermoston stimulaatiota, sanotaan parasympatomimeeteiksi. Ne voivat aktivoida joko suoraan muskariinireseptoreita tai tehostaa epäsuorasti asetyylikoliinin vaikutuksia estämällä sen hajoamista, kuten antikoliiniesteraasit. Tässä luvussa käsitellään suorien parasympatomimeettien ja epäsuorasti vaikuttavien antikoliiniesteraasien farmakologiaa. Vaikka tämän lääkeryhmän merkitys kliinisessä lääketieteessä rajoittuu lähinnä silmälääketieteeseen ja anestesiologiaan, kolinergistä stimulaatiota aiheuttavien
- [Hermokasvutekijät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/hermokasvutekijat/14515/) - Hermokasvutekijät eli neurotrofiset (kr. trophe, ruokkia) tekijät säätelevät nimensä mukaisesti hermosolujen kasvua ja kehitystä. Niillä on suuri merkitys myös hermosolujen normaalin toiminnan ylläpidossa ja synaptisessa muovautumisessa eli plastisuudessa. Hermosoluvauriolta suojaavien ja hermosolujen toimintaa tehostavien ominaisuuksien vuoksi ne ovat kiinnostuksen kohteena rappeuttavien aivosairauksien ja neuropsykiatristen tautien mahdollisina terapiamuotoina. Klassisen hermokasvutekijähypoteesin mukaan kehittyvän hermoradan kohde-elin tuottaa oman
- [Oreksiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/oreksiinit/14513/) - Oreksiini A (hypokretiini-A) ja oreksiini B (hypokretiini-B) ovat neuropeptidejä, jotka pilkkoutuvat entsymaattisesti samasta proteiinin esiasteesta, prepro-oreksiinista. Oreksiineja syntetisoituu erityisesti lateraalisessa hypotalamuksessa, josta lähtevät oreksiinineuroniradat hermottavat useita muita alueita aivoissa, kuten locus coeruleusta, dorsaalista raphe-tumaketta ja tuberomamillaarista tumaketta. Siten oreksiinijärjestelmä kytkeytyy muihin keskeisiin vireystilaa sääteleviin aivoalueisiin ja välittäjäainemekanismeihin (luvut 9, 16 ja 17). Oreksiinit aktivoivat G-proteiinikytkentäisiä
- [Välittäjäaineiden yhteisvälitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/valittajaaineiden-yhteisvalitys/14503/) - Hermopäätteestä vapautuu usein kerralla useampaa kuin yhtä välittäjäainetta. Tätä ilmiötä kutsutaan kotransmissioksi eli yhteisvälitykseksi. Kotransmission avulla hermosolujen säätelymahdollisuudet lisääntyvät. Usein kotransmitterina autonomisen hermoston alueella toimii ATP tai jokin neuropeptidi, kuten NPY, VIP, substanssi P tai GnRH (taulukko 9–4). Neuropeptidien synteesi tapahtuu neuronien soomaosissa, joissa ne varastoituvat sekretorisiin synapsirakkuloihin. Esimerkkejä tästä ovat postganglionaaristen sympaattisten hermopäätteiden noradrenaliini
- [Neurotransmission perusteita](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/neurotransmission-perusteita/14495/) - Hermoimpulssit säätelevät kohdesolujen, kuten hermosolujen, sileän ja poikkijuovaisen lihaksen, sydämen ja rauhasten toimintaa välittäjäaineiden avulla. Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisemmin hermoärsykkeen siirtymistä sääteleviä tekijöitä. Historiaa Kemiallisen viestinvälityksen idea esitettiin jo 1800-luvulla, mutta kokeellinen todistus tapahtumasta saatiin vasta 1920-luvulla. Dubois-Reymond esitti 1877, että hermoimpulssin voi aiheuttaa joko sähköärsytys tai kemiallisesti kiihottava aine, kuten maitohappo. Vuosisadan vaihteen tienoilla useat
- [Neurofarmakologian perusteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/neurofarmakologian-perusteet/14460/) - Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen useimmiten hermovälittäjäaineiden, neurotransmitterien välityksellä. Tätä tapahtumaa nimitetään kemialliseksi neurotransmissioksi (kuva 9–1). Aktiopotentiaalin välittämä depolarisaatioaalto johtuu yksittäisessä hermosolussa hermopäätealueelle, jossa depolarisaation seurauksena vapautuu yhtä tai useampaa välittäjäainetta synapsirakoon. Synapsiraossa välittäjäainemolekyylit kulkeutuvat postsynaptisen solun solukalvolle, jossa ne sitoutuvat reseptoreihinsa ja saavat aikaan kullekin välittäjäaineelle tyypillisen vasteen kohdesolussa. Kemiallisen neurotransmission lisäksi pieni osa
- [Antoreitin valinta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/antoreitin-valinta/14458/) - Lääkkeen anto peroraalisesti tabletteina on ylivoimaisesti yleisin ja yleensä helpoin ja turvallisin tapa käyttää lääkeaineita. Lääkeaineille, joilla on suuri alkureitin metabolia, voi vaihtoehtoisten antoreittien, kuten intraoraalisen, rektaalisen tai transdermaalisen reitin käyttö tuottaa paremman hoitovasteen. Antoreitin ja lääkemuodon oikealla valinnalla voidaan myös merkittävästi vaikuttaa lääkeaineen pitoisuusprofiiliin plasmassa, kuten kuvassa 8–7 on esitetty nitroglyseriinistä. Antoreitin ja lääkemuodon
- [Biologiset lääkkeet - lääkemuodoista ja antoreiteistä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/biologiset-laakkeet-laakemuodoista-ja-antoreiteista/14456/) - Biologisista lääkkeistä on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut merkittävä osa kliinistä lääkehoitoa ja vuosittain markkinoille tulevista uusista lääkeaineista jopa 30-50 % on biologisia lääkkeitä. Biologiset lääkkeet ovat useimmiten proteiineja kuten monoklonaalisia vasta-aineita, jotka ovat tuotettu elävässä organismissa kuten solussa tai bakteerissa. Monoklonaaliset vasta-aineet ovat muodostumassa keskeisiksi hoitomuodoiksi esimerkiksi tulehduksellisten autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman, haavaisen paksusuolen tulehduksen ja
- [Lääkkeiden anto iholle ja ihon kautta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-anto-iholle-ja-ihon-kautta/14453/) - Lääkkeitä annetaan iholle joko ihotautien paikallisessa lääkinnässä (dermaalinen lääkintä) tai lääkeaineen systeemisessä käytössä ihon kautta eli transdermaalisesti. Dermaalisessa lääkehoidossa yleisesti käytettäviä lääkemuotoja ovat voiteet, linimentit ja geelit. Transdermaalisessa lääkinnässä käytetään joko depotlaastareita tai geelejä. Lääkeaineiden imeytymisessä iholta tärkein osa on uloimpana oleva kuollut sarveiskerros eli stratum corneum, joko koostuu lipidimatriksista ja kuolleista korneosyyteistä (kuva 8–6).
- [Lääkkeiden anto hengityselimiin](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-anto-hengityselimiin/14451/) - Hengityselimiin tapahtuvalla lääkkeen annolla tarkoitetaan lääkkeen antoa nenään (nasaalinen anto) tai inhalaatiolääkintää eli lääkkeen antoa keuhkoihin. Nasaalisella lääkityksellä tavoitellaan yleensä paikallista vaikutusta nenän limakalvoon esim. nuhan ja allergisten oireiden hoidossa, mutta joissain tapauksissa nenää voidaan käyttää myös lääkeaineiden systeemiannosteluun, koska monet molekyylit, jopa suhteellisen suurikokoisetkin (molekyylipaino alle 1000 g/mol), imeytyvät nenästä suhteellisen hyvin. Nasaalisen käytön
- [Lääkemuodot ja antoreitit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakemuodot-ja-antoreitit/14440/) - Lääkevaikutusta edeltää monimutkainen prosessi, jossa onnistuneen lääkehoidon kannalta keskeisiä tapahtumia ovat vaikuttavan aineen vapautuminen lääkevalmisteesta, liukeneminen antopaikan nesteisiin sekä imeytyminen biologisten kalvojen läpi verenkiertoon. Vaikka lääkeainemolekyylillä olisi hyvä farmakodynaaminen vaikutus, sitä ei voida käyttää lääkkeenä, ellei sitä kyetä järkevästi annostelemaan ja elleivät sen farmakokineettiset ominaisuudet ole sopivia. Kuvassa 8–1 on esitetty kaavamaisesti lääkeaineen vaiheet lääkevalmisteesta
- [Psyyke ja lumelääke (placebo)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/psyyke-ja-lumelaake-placebo/14438/) - Kun kovaan postoperatiiviseen kipuun annettiin ruiskeena ”sokeasti” joko morfiinia tai keittosuolaliuosta, niin morfiiniruiskeella oli edullinen vaikutus 66–83 %:iin potilaista ja keittosuolaliuosruiskeella 34–45 %:iin. Jälkimmäisessä ryhmässä positiivinen vaikutus perustuu psyykkiseen tekijään, jonka lumelääke (plasebovalmiste, lat. placebo = miellytän) aiheutti. Lumeeksi kutsutaan tehotonta yhdistettä, esim. lääkemuotoa, jota tarvitaan erityisesti kliinisessä lääketutkimuksessa vertailuvalmisteena. Jotta subjektiivisten tekijöiden osuus voitaisiin
- [Yksilöllinen lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/yksilollinen-laakehoito/14436/) - Potilaan saaman lääkevasteen suuruuteen vaikuttavat lääkeannoksen ohella monet potilaskohtaiset tekijät. Osalla potilaista ei ole mahdollista saavuttaa tavoiteltua hoitotulosta vaikka lääkkeen annos olisi säädetty optimaaliseksi. Ellei näitä potilaita kyetä tunnistamaan ennen hoidon aloittamista he saavat kyseistä hoitoa turhaan. Oikean hoidon valinta tapahtuu silloin yrityksen ja erehdyksen kautta ja potilas saatetaan turhaan altistaa huonolle lääkevasteelle tai turhille
- [Terapeuttinen ja toksinen annos](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/terapeuttinen-ja-toksinen-annos/14432/) - Lääkeaineen annos-vaikutussuhteen kuvaamiseen voidaan käyttää sen ED50- ja TD50-arvoja. ED50 (effective dose 50) kuvaa sitä lääkeannosta, jolla terapeuttinen vaste tulee 50 %:lle hoidetuista; TD50 (toxic dose 50) vastaavasti annosta, joka on toksinen 50 %:lle koe-eläimistä (kuva 7–2). Aiemmin käytettiin yleisesti LD50-arvoa, joka on tappava 50 %:lle koe-eläimistä. LD50-arvoa ei enää pyritä tarkasti määrittämään ja se on korvattu
- [Lääkeainemetaboliaan vaikuttavat tekijät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeainemetaboliaan-vaikuttavat-tekijat/14425/) - Metaboliaan vaikuttavat sekä ulkoiset tekijät että sisäiset laji- ja yksilökohtaiset tekijät (host factors). Eläinkokeista on saatu suuri määrä tietoa lukuisista vierasainemetaboliaan vaikuttavista seikoista. Eläinlajien välillä on kuitenkin suuria eroja metaboliassa ja siihen vaikuttavissa tekijöissä, joten eläimistä saatua tietoa ei voida suoraan soveltaa ihmiseen. On osoittautunut, että melko harvat tekijät vaikuttavat merkittävästi vierasainemetaboliaan ihmisellä. Ulkoiset tekijät
- [Konjugaatioreaktiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/konjugaatioreaktiot/14416/) - Yhteistä konjugoiville entsyymeille on niiden kyky katalysoida jonkin elimistön oman molekyylin liittyminen vierasaineeseen. Konjugaatioreaktio vaatii energiaa, ja se saadaan kofaktorien avulla ATP:sta. Konjugoivia entsyymejä on useita eri muotoja kuten CYP-entsyymejäkin. Jokainen konjugoiva entsyymi osallistuu useiden endogeenisten aineiden, kuten steroidihormonien ja sappihappojen, metaboliaan ja helpottaa siten niiden eritystä pois elimistöstä. Tärkein konjugaatioreaktio on glukuronidien muodostus. Siinä
- [TIETORUUTU L6](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l6/14412/) - Aihiolääkkeet
- [Metaboliareitit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/metaboliareitit/14400/) - Vierasainemetabolia jaetaan neljään päävaiheeseen (kuva 6–1). Ensimmäisessä vaiheessa (faasi 0) vierasaine menee solun sisään. Toisessa vaiheessa (faasi I) vierasaineeseen liittyy jokin funktionaalinen ryhmä, yleensä entsymaattisen hapetusreaktion avulla. Kolmannessa vaiheessa (faasi II) funktionaaliseen ryhmään liittyy jokin toinen molekyyli, kuten glutationi tai glukuronidi. Tätä vaihetta katalysoivat konjugoivat entsyymit. Neljännessä vaiheessa (faasi III) syntynyt metaboliitti, joka on yleensä
- [Vierasainemetabolian tapahtumapaikat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vierasainemetabolian-tapahtumapaikat/14398/) - Tärkein vierasaineita metaboloiva elin on maksa, koska metaboloivien entsyymien pitoisuudet ovat siellä suurimmat. Suolistossa tapahtuu varsin paljon vierasainemetaboliaa, ja siihen osallistuvat sekä suolen seinämä että suoliston bakteerit. Muita metaboloivia elimiä ovat keuhkot ja iho. Yhteistä näille elimille on se, että vierasaineet tulevat niiden kautta elimistöön. Lisäksi vierasainemetaboliaa tapahtuu munuaisissa, aivoissa, istukassa sekä monissa endokriinisissa kudoksissa.
- [Vierasainemetabolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/vierasainemetabolia/14396/) - Yleistä Lähes kaikissa organismeissa on kehittynyt kyky päästä eroon vieraista aineista. Ihminen on jatkuvasti altistunut lukemattomille vieraille aineille, kuten ravinnon luontaisille aineille, lisäaineille, saasteille ja lääkkeille. Nämä elimistölle vieraat aineet saatetaan erityskelpoiseen muotoon muuttamalla niiden rakennetta metabolian avulla. Koska elimistö ei tee eroa siinä, ovatko siihen tulevat vieraat aineet esimerkiksi saasteita vai lääkeaineita, käytetään yleistermiä
- [TIETORUUTU L3](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l3/14390/) - Luonto lääketehtailijana TIETORUUTU
- [Lääkkeiden uudet käyttöaiheet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-uudet-kayttoaiheet/14387/) - Lääkkeen uudella käyttöaiheella (repurposing, repositioning) tarkoitetaan tilannetta, jossa jo käytössä olevalle lääkkeelle tai joskus myös tutkimusvaiheessa olevalle lääkkeelle etsitään uusia käyttöaiheita. Uusi lääkekeksinnöllinen idea saattaa syntyä, kun havaitaan, että lääkkeellä on vaikutuksia muuhunkin kohteeseen kuin alun perin oli tarkoitus (off-target effect). Strategia on mielekäs erityisesti sen vuoksi, että kliinisen lääkekehityksen riskit ovat näissä tapauksissa pienemmät,
- [Rinnakkaisvalmisteiden kehittäminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/rinnakkaisvalmisteiden-kehittaminen/14385/) - Markkinoille olevalle alkuperäisvalmisteelle saadaan yleensä 20 vuoden peruspatenttisuojan, joka voidaan anomuksesta pidentää viidellä vuodella (lisäsuoja). Tämän suojan rauettua kuka tahansa voi tuoda markkinoille rinnakkaisvalmisteita (geneerinen valmiste). Ne sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta kuin alkuperäisvalmiste, ja vahvuus sekä lääkemuoto ovat samat kuin alkuperäisvalmisteella. Alkuperäisten biologisten lääkkeiden samankaltaisia ja vertailukelpoisia, samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä valmisteita kutsutaan biosimilaareiksi. Tämän
- [Biologisten lääkkeiden kehittämisen erityispiirteitä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/biologisten-laakkeiden-kehittamisen-erityispiirteita/14383/) - Biologisilla lääkkeillä ymmärretään lääkkeitä, jotka tuotettu biologisesti valmistusprosessissa, jossa käytetään esim. bakteereita tai nisäkässoluviljelmiä. Biologisia lääkkeitä ovat mm. insuliinit, erytropoetiinit, interleukiinit ja muut sytokiinit sekä vasta-aineet. Vasta-aineet voivat olla polyklonaalisia tai monoklonaalisia. Monoklonaaliset vasta-aineet muodostavat nykyään nopeimmin kasvavan ryhmän uusista lääkkeistä; ne voivat olla hiiriperäisiä, kimeerisiä, humanisoituja tai humaani vasta-aineita (taulukko 3-2). Biologisten lääkeaineiden kehittäminen
- [Lääkkeen jälkivalvonta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeen-jalkivalvonta/14381/) - Lääkkeen saatua myyntiluvan alkaa sen laajamittainen kliininen käyttö. Lääkkeen turvallisuutta ja pitkäaikaishoidon tehokkuutta seurataan koko lääkkeen elinkaaren ajan (jälkivalvonta; kliinisen lääkekehityksen faasi 4). Lääkeyritys on velvollinen kokoamaan säännöllisesti lääkkeestä turvallisuustietoa ja ilmoittamaan ne lääkevalvontaviranomaisille. Jos ilmenee vakavia haittavaikutuksia, tiedot pitää ilmoittaa lääkeviranomaisille mahdollisimman pian. EMA:n lääketurvallisuuskomitea (Pharmacovigilance Risk Assessment Committee, PRAC) valvoo EU-alueella kliinisessä käytössä
- [Myyntilupahakemusvaihe](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/myyntilupahakemusvaihe/14379/) - Faasi 3 -kokeiden tulokset ovat usein ratkaisevia sen kannalta hyväksytäänkö lääkeaine kliiniseen käyttöön. Tulosten ollessa positiivisia, lääkeyritys kokoaa lääkettä koskevan koko tutkimusaineiston ja vie lääkkeen viranomaisarviointiin. Tutkimusaineisto käsittää kaikki suoritetut tutkimukset, jotka liittyvät lääkkeen farmaseuttiseen, prekliiniseen ja kliiniseen kehitystyöhän. Lisäksi hakemuksessa on yhteenveto-osiot, joissa pääalueista on tehty kriittiset arvioinnit tuloksista. Aineisto järjestetään ICH:n CTD (common
- [Lääkeaineen kliininen vaihe](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineen-kliininen-vaihe/14373/) - Lääkekehityksen kliininen vaihe on lääkkeen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva ja samalla eniten kustannuksia aiheuttava vaihe. Jopa yli 50 % kaikista kehittämiskuluista kohdistuu kliiniseen lääkekehitysvaiheeseen. Kaikissa kliinisissä lääketutkimuksissa noudatetaan GCP-ohjeistoa (Good Clinical Practice). Kliinisiin lääketutkimuksiin liittyy myös paljon eettisiä kysymyksiä, mitä varten tutkimussuunnitelmat arvioidaan huolellisesti myös eettiseltä kannalta. Kokeeseen osallistuvat potilaat tai terveet koehenkilöt ovat vapaaehtoisia, he
- [Lääkeaineen prekliininen kehitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineen-prekliininen-kehitys/14369/) - Lääkekehityksen prekliinisen vaiheen aikana selvitetään lääkeaineen yleisiä farmakologisia ominaisuuksia tutkimalla sen vaikutuksia elintoimintoihin, ja samalla selvitetään lääkeaineen farmakokinetiikkaa ja toksisuutta koe-eläimillä (kuva 3-1). Lisäksi lääkeaineen tehoa voidaan tutkia ajatellun kliinisen käyttöaiheen kannalta mielekkäissä tautimalleissa, kuten esim. verenpainelääkkeeksi aiotun yhdisteen vaikutusta hypertensiivisillä rotilla (esim. SHR-rotta), lihavuuden hoitoon ajateltua lääkeainetta geneettisesti lihavilla jyrsijöillä (esim. ob-hiiri, Zucker-rotta) tai
- [Lääkekeksintövaihe](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakekeksintovaihe/14367/) - Uusien lääkemolekyylien kehittäminen voi perustua uuden potentiaalisen vaikutuskohteen tunnistamiseen, minkä jälkeen aloitetaan kohteen biologiaa muuttavien lääkemolekyylien suunnittelu ja valmistaminen (kohdelähtöinen lääkekehitys). Suuren kapasiteetin omaavilla tehoseulontamenetelmillä (high-throughput screening; HTS) voidaan tutkia kemiallisissa ”kirjastoissa” olevien yhdisteiden (jopa 100000 yhdistettä) vaikutuksia kohteeseen erilaisten indikaattorimenetelmien avulla ja etsiä kohteen aktiivisuuteen vaikuttavia yhdisteitä (kuva 3-1 ja kuva 3-2). Molekyylejä voidaan
- [Metabolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/metabolia/14346/) - Lääkeaineen metaboliassa faasin I muutokset ovat yleensä hapetus-, pelkistys- ja hydrolyysireaktioita, joissa lääkeaineeseen syntyy uusi funktionaalinen ryhmä. Tällöin esimerkiksi poolittomien hydrofobisten lääkeaineiden poolisuutta ja vesiliukoisuutta kasvatetaan erittämisen helpottamiseksi muokkaamalla niitä entsymaattisesti erityisesti maksassa. Alkyyliketjujen terminaaliset hiilet, rengasrakenteet sekä N- ja O-alkyyliaryyliryhmät ovat alttiita hapetusreaktioille. Faasin II reaktioissa lääkeaineen pooliseen ryhmään, kuten HO-ryhmään, joka voi olla
- [TIETORUUTU L2](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l2/14344/) - Enalapriili ja enalaprilaatti. Funktionaalisten ryhmien merkitys imeytymiseen ja sitoutumiseen entsyymin aktiiviseen keskukseen. Enalaprilaatti on liian poolinen molekyyli imeytyäkseen suun kautta nautittuna. Angiotensiiniä konvertoivaan entsyymiin sitoutuminen kuitenkin edellyttää molemmat karboksyyliryhmät (A ja B) emäsmuodossa. Enalaprilaatin esteröinti etyyliesteriksi (H) kasvattaa hydrofobisuutta,jolloin lääkeaine (enalapriili) imeytyy. Esteraasit hydrolysoivat etyyliesterin elimistössä nopeasti aktiiviseksi lääkeaineeksi. Enalaprilaatista 20 % on sitoutuvassa
- [Lääkeaineen hydrofobisuus; log P ja log D](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineen-hydrofobisuus-log-p-ja-log-d/14338/) - Log P- ja log D-arvoja käytetään arvioitaessa lääkeaineen jakautumista elimistössä. Tällöin mitataan lääkeaineen konsentraatiot vedessä ja oktan-1-olissa näiden 1:1 seoksessa. Liukoisuus oktan-1-oliin kuvaa liukoisuutta hydrofobisiin kalvorakenteisiin. P (partition coefficient) viittaa ionisoitumattomaan ja D (distribution coefficient) ionisoituvaan yhdisteeseen, ja tällöin Logaritmiarvo log P (tai log D, kun yhdiste ionisoituu) kuvaa lääkeainemolekyylin hydrofobisuutta. Log P:n arvo
- [Lääkeaineiden happo-emäskäyttäytyminen ja varauksellisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-happo-emaskayttaytyminen-ja-varauksellisuus/14330/) - Lääkeaineiden funktionaaliset ryhmät kuvataan yleensä varauksettomassa happo-emäsmuodossa, koska lääkeaineen varautuneisuus vaihtelee ympäristön pH:n mukaisesti. Esimerkiksi suun kautta nautittavan lääkkeen lääkeaine kohtaa hyvin erilaisia pH-olosuhteita matkalla solun vaikutuskohteeseen: mahalaukun pH on noin 2, ohutsuolen noin 7 ja plasman 7,4. Biologisessa yhteydessä funktionaalisten ryhmien happo-emäsominaisuuksia ja sitä kautta myös varautuneisuutta tarkastellaan helpoimmin pKa-käsitteen avulla. Hapon
- [Lääkeaineiden kemia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-kemia/14300/) - Lääkeaineet voivat olla pieniä orgaanisia molekyylejä tai suuria toistuvista yksiköistä koostuvia molekyylejä, kuten hiilihydraatte ja, nukleiinihappoja, peptidejä tai proteiineja. Lääkeaineet sitoutuvat elimistön polymeerien molekyyleihin eli makromolekyyleihin, kuten nukleiinihappoihin sekä proteiinirakenteisiin reseptoreihin, entsyymeihin, ionikanaviin ja kuljetusmolekyyleihin. Sitoutuminen perustuu funktionaalisten ryhmien välisiin kovalenttista sidosta heikompiin sidoksiin ja vuorovaikutuksiin, joita ovat esimerkiksi vetysidokset ja dispersiovoimat. Myös lääkeaineen ja
- [Farmakologian opiskelu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakologian-opiskelu/14297/) - Biologian alana farmakologia ei voi pyrkiä muuhun kuin tämänhetkiseen totuuteen tai todennäköisyyteen, johon on päädytty havaintojen pohjalta. Farmakologinen niin kuin muukin tieto muuttuu ja lisääntyy kiihtyvää vauhtia. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että ennestään opittu menettäisi samassa suhteessa merkityksensä. Eritoten tämä koskee farmakologista systematiikkaa, jonka merkityksen tajuaminen helpottaa opiskelua ja tekee sen muutoinkin mielekkääksi. Oleellista
- [Lääkeaineiden nimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-nimet/14295/) - Lääkeaineilla on kemiallinen nimi, kuten 7-kloori-1,3-dihydro-1-metyyli-5-fenyyli-(2H)-1,4-bentsodiatsepiini-2-oni. Käytössä olevan järjestelmän mukaisesti saman yhdisteen nimi voidaan kirjoittaa monella tapaa. Jo mainittu esimerkki osoittaa, että kemiallisen nimen käyttö farmakologiassa ja lääketieteessä on aiheellista vain silloin, kun jostakin syystä halutaan tuoda esiin yhdisteen rakenteelliset ominaisuudet. Useimmille farmakologeillekaan kemiallinen nimi ei ilmaise muuta kuin ryhmän, johon lääkeaine kuuluu. Sen sijaan
- [Farmakologian historiaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakologian-historiaa/14289/) - Ihminen on pyrkinyt parantamaan sairauksiaan monin verroin kauemmin kuin historialliset lähteet kertovat. Hän on käyttänyt lääkintään ensisijaisesti luonnosta saamiaan tuotteita. Jo 5 000 vuotta sitten käytettiin Kiinassa Ephedra vulgariksesta saatua Ma Huang -rohdosta, jonka 1920-luvulla osoitettiin sisältävän efedriiniä. Vanhimman tunnetun lääkkeiden valmistus- ja annosteluohjeiston ovat laatineet sumerilaiset Nip purissa Mesopotamiassa noin vuonna 2200 eaa. Egyptistä
- [Johdanto farmakologiaan](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/johdanto-farmakologiaan/14280/) - Yleistä Farmakologian keskeisin tehtävä on selvittää, kuinka lääkeaineet vaikuttavat ja mitä seikkoja on otettava huomioon lääkkeitä käytettäessä. Näin ollen farmakologian tuntemus on lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille erittäin tärkeä, ja se on tullut yhä tärkeämmäksi oppiaineeksi myös apteekkihenkilöstölle. Farmasian alan edustajille farmakologian periaatteiden ymmärtäminen on kaikkein tärkeintä silloin, kun he toimivat lääketeollisuudessa uusien lääkkeiden kehitystyössä. Laajassa
- [TIETORUUTU L1](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/tietoruutu-l2-2/14351/) - Pedanios Dioskorides - De Materia Medica TIETORUUTU L1 Kreikkalainen lääkäri Pedanios Dioskorides (40 – 90 jaa.) kirjoitti latinankielisellä nimellä tunnetun De Materia Medica –kirjan
- [Farmakologian pääalueet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/farmakologia-ja-toksikologia/farmakologian-paaalueet/14284/) - Tässä oppikirjassa käsitellään eräiden lääkeaineryhmien yhteydessä lyhyesti lääkeaineiden historiaa ja alkuperää nykyaikaiseen lääkehoitoon johtaneen kehityksen valaisemiseksi. Lääkeaineita kehitettäessä ja lääkehoitoon liittyviä farmaseuttisia ongelmia ratkaistaessa ovat tärkeitä lääkeaineiden kemialliset ominaisuudet. Farmakologian oppikirjassa kemiallisten seikkojen käsittely rajoittuu kuitenkin pääasiassa rakenteen ja vaikutuksen välisten suhteiden esittämiseen. Farmasian (apteekkialan) piiristä farmakologialle tärkeitä yhteistyö alueita ovat farmaseuttinen kemia (lääkkeellisten
- [Kirjallisuutta:](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-90/16513/) - Birnbaum AK, Meador KJ, Karanam A ym, MONEAD Investigator Group. Antiepileptic Drug Exposure in Infants of Breastfeeding Mothers With Epilepsy. .JAMA Neurol 2020;77:441-450. Blake MJ, Castro L, Leeder JS, Kearns GL. Ontogeny of drug metabolizing enzymes in the neonate. Semin Fetal Neonatal Med 2005;10:123-38. Drugs and Lactation Database (LactMed®). Bethesda (MD): National Institute of Child Health
- [Imeväinen ja lääke](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/imevainen-ja-laake/16505/) - Maidon mukana tuleva lääke kulkeutuu imeväisen maha-suolikanavaan, josta se imeytyy – osittain tai täydellisesti – porttilaskimoon kulkeutuen edelleen maksaan ja sitä kautta systeemiverenkiertoon. Lääkeainemetaboliaa tapahtuu jo imeytymisvaiheen aikana suolessa sekä maksassa. Siten yleensä vain osa lääkeannoksesta pääsee muuttumattomassa muodossa systeemiverenkiertoon. Lääkkeiden imeytymistä vastasyntyneisyysvaiheessa tunnetaan huonosti ja vastasyntyneen maha-suolikanavan läpäisevyys voi poiketa aikuisen tilanteesta. Tällöin lääkettä,
- [Miten imeväisen lääkealtistumista voidaan arvioida?](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/miten-imevaisen-laakealtistumista-voidaan-arvioida/16499/) - Lapsen maidon kautta saama lääkeannos voidaan arvioida kertomalla maidon lääkepitoisuus syödyn maidon määrällä. Suhteuttamalla annos äidin lääkeannokseen (mg painokiloa kohti) voidaan arvioida lapsen maidon kautta saama suhteellinen lääkeannos, Relative Infant Dose, RID (Kuva 8.2). Tieto perustuu kuitenkin usein vain yksittäisten äiti-lapsiparien osalta tehtyihin mittauksiin, eikä sen avulla voi arvioida yksilöiden välisen vaihtelun merkitystä. Lääkeannosten vertailu
- [Lääkkeiden kulkeutuminen maitoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeiden-kulkeutuminen-maitoon/16495/) - Raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset (plasmavolyymin kasvu, maksametabolian kiihtyminen, munuaiserityksen lisääntyminen) palautuvat synnytyksen jälkeen muutaman viikon kuluessa raskautta edeltävälle tasolle ja voivat vaatia lääkeannoksen pienentämistä takaisin raskautta edeltävälle tasolle. Myös äidin sairaudet voivat vaikuttaa lääkkeen farmakokinetiikkaan. Pre-eklampsiaan liittyvä proteinuria ja hypoalbuminemia voivat jatkua vielä synnytyksen jälkeenkin ja lisätä vapaan lääkkeen osuutta plasmassa, jolloin myös lääkkeen erittyminen maitoon
- [Maidon eritykseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/maidon-eritykseen-vaikuttavat-laakkeet/16493/) - Aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä prolaktiinihormoni on välttämätön maidontuotannon käynnistymiselle ja jatkumiselle. Prolaktiinituotanto on dopamiinin säätelyn alainen siten, että dopamiini estää prolaktiinin eritystä ja vastaavasti dopamiini-inhibitio vaikuttaa maidon tuloon lisäävästi. Terapeuttisessa käytössä (hyperprolaktinemian hoito, fysiologisen maidon tuotannon lopettaminen) olevat prolaktiinituotantoa vähentävät lääkkeet vaikuttavat dopamiini-2-reseptorin kautta. Torajyväalkaloidijohdoksista bromokriptiiniä on käytetty synnytyksen jälkeisen maidontulon ehkäisyyn ja hyperprolaktinemian hoitoon. Bromokriptiinin
- [Lääkkeet ja imetys](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeet-ja-imetys/16491/) - Rintamaito on ihanteellinen ravinto vastasyntyneelle ja se sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki lapsen kasvuun ja kehitykseen ensimmäisten elinkuukausien aikana tarvittavat ravintoaineet. Useat tutkimukset viittaavat myös pitkäaikaisiin hyödyllisiin terveysvaikutuksiin lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat imeväisiässä olleet rintaruokinnalla. Imeväisen lääkealtistus rintamaidon kautta jää yleensä vähäiseksi, mutta joissakin tapauksissa altistuminen voi aiheuttaa riskin lapselle. Erityisessä vaarassa ovat
- [MS-tauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/ms-tauti-3/16489/) - MS-tauti on krooninen tulehduksellinen keskushermostosairaus, jonka ilmaantumishuippu osuu noin 30 vuoden ikään, joten perhesuunnittelu on usein ajankohtaista MS-tautia sairastavien potilaiden kohdalla. Taudin aktiivisuus tyypillisesti vähenee raskauden kuluessa, joten raskaudenaikainen lääkitys ei ole yleensä tarpeen. Eri lääkkeillä on kuitenkin huomattavia eroja riskiprofiileissa, annostelun aikatauluissa ja mahdollisissa varoajoissa raskautta suunniteltaessa. Tietoa eri lääkkeiden käytöstä kertyy koko ajan
- [Epilepsia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/epilepsia-2/16487/) - Epilepsiaa sairastavan naisen raskauden pitäisi aina olla suunniteltu. Jo raskauden suunnitteluvaiheessa pitäisi pyrkiä saavuttamaan hyvä hoitotasapaino (kohtauksettomuus vähintään 6 kuukauden ajan ennen raskautta) mahdollisuuksien mukaan yhdellä epilepsialääkkeellä ja pienintä tehokasta vuorokausiannosta käyttäen. Lisäksi annos tulisi jakaa useampaan vuorokausiannokseen korkeiden lääkepitoisuuksien välttämiseksi. Lääkeainepitoisuusmäärityksiä käytetään, jos lääkeainemetabolia muuttuu oleellisesti raskauden kuluessa. Lasta suunnittelevaa perhettä pitäisi informoida epilepsiaan
- [Nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon käytettävät biologiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nivelreuman-ja-tulehduksellisten-suolistosairauksien-hoitoon-kaytettavat-biologiset-laakkeet/16485/) - Tuumorinekroositekijä alfan (TNF-alfa) estäjistä adalimumabi, infliksimabi ja golimumabi ovat rakenteeltaan IgG1 -luokan vasta-ainemolekyylejä, ja niiden aktiivinen kuljetus istukan läpi tapahtuu molekyylin Fc-osan kiinnittyessä istukan synsytiotrofoblastisolujen Fc-reseptoriin. Kuljetus käynnistyy toisen raskauskolmanneksen alkupuolella kiihtyen siten, että kolmannen raskauskolmanneksen aikana tapahtuva äidin lääkkeen käyttö voi johtaa vastasyntyneen lääkepitoisuuksiin, jotka voivat olla äidin lääkepitoisuuksia korkeammat. Etanersepti on rakenteeltaan fuusioproteiini
- [Psyykenlääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/psyykenlaakkeet/16483/) - Keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ovat tyypillisesti lipofiilisia (poikkeuksen muodostaa litium), jotta ne läpäisevät veriaivoesteen. Lipofiilisyydestä johtuen ne läpäisevät hyvin myös istukan. Sikiön veriaivoeste on vielä kehittymätön ja kehittyvä keskushermosto on herkempi lääkevaikutuksille. Mietittäessä lääkehoidon riskejä kehittyvälle sikiölle on kuitenkin muistettava, että äidin psyykkinen sairaus hoitamattomana voi olla suurempi riski sikiölle kuin äidin lääkitys. Äidin psyykkinen sairaus
- [Sukupuolihormonit ja glukokortikoidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sukupuolihormonit-ja-glukokortikoidit/16481/) - Androgeenisen vaikutuksen omaavat progestiinit ja androgeenit voivat aiheuttaa tyttösikiön maskulinisaation. Kriittinen aika on 8. raskausviikon jälkeen, jolloin ulkoisten sukuelinten erilaistuminen tapahtuu. Antiandrogeeniset lääkkeet voivat toisaalta aiheuttaa poikasikiön feminisaatiota, jos altistuminen tapahtuu 8. raskausviikon jälkeen sikiön oman androgeenituotannon käynnistyttyä. Käytössä olevissa ehkäisytableteissa ei kuitenkaan ole sellaisia lääkeainemääriä, että niille vahingossa tapahtunut altistuminen raskauden aikana aiheuttaisi merkittävää
- [Kilpirauhasen toimintahäiriöiden lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-toimintahairioiden-laakkeet/16479/) - Äidin hoitamaton hypotyreoosi vaikuttaa fertiliteettiin alentavasti sekä lisää useiden raskauskomplikaatioiden riskiä sekä lapsen kehitysviiveen riskiä. Äidillä ennen raskautta ollut tai raskauden aikana puhjennut hypotyreoosi hoidetaan levotyroksiinilla (LT4). Riittävä tyroksiinin saanti on tärkeätä sikiön normaalin kehityksen kannalta jo alkuraskaudessa, koska sikiö on kokonaan riippuvainen äidin kilpirauhashormonista ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Sikiön kilpirauhasen toiminta käynnistyy vähitellen 14-16 raskausviikoilta
- [Diabetes](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/diabetes-3/16477/) - Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen jo ennen raskauden alkua on tärkeää. Kohonnut verensokeri alkuraskaudessa korreloi merkittävästi epämuodostumariskiin. Insuliini on peruslääke diabeteksen hoidossa raskauden aikana. Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on hyvän glukoositasapainon saavuttaminen silloin, kun ruokavaliohoito on osoittautunut riittämättömäksi. Lääkehoitona käytetään insuliinia, metformiinia tai näiden yhdistelmää. Metformiini voi olla sopiva hoito erityisesti, mikäli potilas on ylipainoinen tai muuten on
- [Astma ja allergiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/astma-ja-allergiat/16475/) - Hoitamaton astma lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja siksi astman optimaalinen hoito on tärkeä myös raskauden aikana. Lääkehoitoa voidaan useimmiten jatkaa raskautta edeltävin ohjein. Inhaloitavat glukokortikoidit ja lyhytvaikutteiset beeta-2-agonistit ovat astman hoidon kulmakivi. Myös pitkävaikutteiset beeta-2-agonistit ovat käyttökelpoisia, jos niitä tarvitaan. Leukotrieeniantagonistien käyttö on myös mahdollista, kun se on hoidon kannalta selkeästi perusteltua. Systeeminen steroidihoito voi
- [Pahoinvointi- ja närästyslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/pahoinvointi-ja-narastyslaakkeet/16473/) - Raskauspahoinvointia voidaan hoitaa doksylamiini-pyridoksiini yhdistelmävalmisteella tai perinteisillä, matkapahoinvoinnin hoitoon tarkoitetuilla antihistamiineilla meklotsiinilla tai syklitsiinillä silloin, kun pelkkä elintapojen ja ruokailutottumusten tarkistaminen ei riitä. Myös metoklopramidin tai proklooriperatsiinin lyhytaikainen käyttö on mahdollista. Lääkkeiden teho on marginaalinen, ja vaiva helpottuu yleensä toisen raskauskolmanneksen alkuun mennessä. 5-HT-3-reseptorisalpaajista ondansetronia on käytetty ensisijaisesti vaikeissa, sairaalahoitoa vaativissa tilanteissa (Taulukko 8.4). Gastroesofageaalisen
- [Sydän ja verenkiertoelimistö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sydan-ja-verenkiertoelimisto/16471/) - Äidin terapeuttisilla plasman digoksiinipitoisuuksilla ei ole haitallista vaikutusta sikiöön, mutta toksiset lääkepitoisuudet voivat aiheuttaa vastasyntyneelle vakavia sydämen toiminnan häiriöitä. Laskimotukoksen hoidossa antikoagulaatio voidaan toteuttaa pienimolekyylisellä hepariinijohdoksella, jotka eivät läpäise istukkaa merkittävässä määrin. Varfariinin käyttö on raskauden aikana sen sijaan vasta-aiheista. Varfariini kulkeutuu sikiöön, ja voi aiheuttaa sikiössä verenvuotoja. Keskushermoston alueen verenvuodot voivat edelleen johtaa arpeutumiseen
- [Kivun ja kuumeen hoito sekä migreenilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kivun-ja-kuumeen-hoito-seka-migreenilaakkeet/16469/) - Parasetamolia voi käyttää kaikissa raskauden vaiheissa kivun ja kuumeen hoitoon. Kuitenkin parasetamolinkin käyttö tulee rajata tilanteisiin, joissa sen käytölle on selkeä aihe. Parasetamolin raskaudenaikainen käyttö on useissa tutkimuksissa yhdistetty jälkeläisten kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) ja autismin riskiin. Kausaalista yhteyttä ei kuitenkaan ole varmistettu. Parasetamolilla on eläinkokeissa osoitettu myös antiandrogeenista vaikutusta, ja on epäilty,
- [Lääkehoito raskauden aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoito-raskauden-aikana/16465/) - Mikrobilääkkeet Mikrobilääkkeitä joudutaan usein käyttämään raskauden aikana etenkin hengitys- ja virtsateiden tulehduksiin. Penisilliini- ja kefalosporiinijohdokset ovat turvallisia valmisteita. Myös nitrofurantoiini soveltuu käytettäväksi raskauden aikana virtsatieinfektion hoitoon. Makrolidiryhmän lääkkeistä kokemusta on eniten atsitromysiinistä ja roksitromysiinistä. Sulfajohdoksia ja trimetopriimiä sisältävien valmisteiden käyttöä raskauden suunnitteluvaiheessa ja alkuraskaudessa tulisi pyrkiä välttämään, koska niiden käyttö voi laskea seerumin folaattitasoa. Keskipitkä-
- [Farmakokinetiikka raskauden aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/farmakokinetiikka-raskauden-aikana/16461/) - Äidissä tapahtuvat muutokset Äidin elimistössä raskauden aikana tapahtuvat fysiologiset muutokset vaikuttavat lääkkeiden farmakokinetiikkaan (Kuva 8.1) Raskaus lisää äidin neste- ja rasvamäärää sekä alentaa plasman albumiinipitoisuutta. Tämän seurauksena runsaasti albumiiniin sitoutuvien lääkeaineiden vapaa osuus plasmassa olevan lääkeaineen kokonaismäärästä (vapaa + proteiineihin sitoutunut lääke) voi kasvaa, ja tavanomaisten, plasman kokonaislääkepitoisuutta mittaavien määritysmenetelmien antamat tulokset saattavat olla harhaanjohtavia.
- [Lääkkeet ja raskaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeet-ja-raskaus-2/16454/) - Noin 60 % suomalaisista raskaana olevista naisista käyttää vähintään yhtä reseptilääkettä raskauden aikana. Käsikauppalääkkeiden raskaudenaikaisesta käytöstä ei ole tarkkaa tietoa. Turhaa lääkkeiden käyttöä tulee välttää, mutta on lukuisia tilanteita, joissa äidin sairautta joudutaan hoitamaan lääkkeillä myös raskauden aikana. Raskauden aikaisessa lääkehoidossa tulisi turvautua ensisijaisesti pidempään käytössä olleisiin lääkkeisiin, joista on kertynyt kokemusta. Talidomidi aiheutti 1950─60
- [Uusi painos: Lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-laakehoito-raskauden-ja-imetyksen-aikana/16450/)
- [Nielupaise](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nielupaise/16441/) - Nielupaiseessa tulehduserite muodostuu peritonsillaaritilaan nielurisakapselin ulkopuolelle. Tauti on erittäin kivulias. Tauti aiheutuu joko nielurisatulehduksen leviämisestä risakudoksen ulkopuolelle tai pienten sylkirauhasten tukkeumasta. Nielupaise hoidetaan tyhjentämällä se joko inkiisiolla tai aspiraatiolla. Lasten nielupaiseet hoidetaan poistamalla nielurisat, jolloin paiseontelo tyhjenee. Lääkehoidoksi käytetään 10 vuorokauden penisilliiniä. Myös tehokas kivun hoito on tärkeää. Syvät kaulainfektiot Syvät kaulainfektiot voivat saada alkunsa
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-76/16443/) - C Cingi, N B Muluk, D I Mitsias ym. The Nose as a Route for Therapy: Part 1. Pharmacotherapy Frontiers in Allergy 2021 WJ Fokkens, VJ Lund, C Hopkins ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2020 Rhinology 2020 J Karvonen, J Kotimäki, H Löppönen Ménièren tauti pysyy hoidollisena haasteena Duodecim
- [Nielurisatulehdukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nielurisatulehdukset/16439/) - Suurin osa nielurisatulehduksista on virusten aiheuttamia. Bakteereista tavallisimpia ovat streptokokit, joista Suomessa hoidetaan nykyisen hoitosuosituksen mukaan A-ryhmän streptokokki ja C- ja G-ryhmän streptokokit silloin, kun ne aiheuttavat oireita. A-ryhmän streptokokki on herkkä penisilliinille, eikä resistenttejä kantoja esiinny. Penisilliiniallergisen tauti hoidetaan kefaleksiinillä tai herkkyysmäärityksen mukaan makrolideillä ja kefaleksiiniallergisilla klindamysiinillä. Hoidon pituus on 10 vuorokautta. Taudin aiheuttajaa
- [Nielun ja kurkun sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nielun-ja-kurkun-sairaudet/16437/) - Johdanto Nielukipu on yleinen ylähengitystietulehduksen oire ja se liittyy lähes kaikkiin hengitystietulehduksiin. Nielun ja kurkun sairaudet ovat pääosin virusten aiheuttamia infektioita, jotka paranevat ilman etiologian mukaista hoitoa. Tulehdukset voivat olla erittäin kivuliaita ja tehokas kivun hoito on tärkeää taudin aiheuttajasta riippumatta. Nielutulehduksia voi esiintyä, vaikka nielurisat olisi poistettu. Lukuisat yleiset ylähengitystieinfektiovirukset, kuten rino-, influenssa- ja
- [Nenän polyyppitauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nenan-polyyppitauti/16435/) - Krooniseen rinosinuiittiin liittyy usein, mutta ei aina, nenäpolyyppeja. Nenäpolypoosi on pitkäaikainen limakalvotulehdus, jonka aiheuttajaa ei tunneta. Tautia esiintyy enemmän astmaatikoilla, mutta myös ei- astmaatikolla voi olla polyyppeja. Nenäpolyyppien hoito on ensisijaisesti lääkkeellinen. Kun polyypit todetaan, aloitetaan hoito tablettikortisonin (esimerkiksi prednisolon 30 mg vrk:ssa viikon ajan, jonka jälkeen 15 mg vrk:ssa viikon ajan) ja nenästeroidin yhdistelmällä,
- [Nenän sivuontelotulehdukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nenan-sivuontelotulehdukset/16433/) - Nenän sivuonteloita ovat poski-, otsa- ja kitaontelot sekä seulalokerosto. Äkillinen sivuontelotulehdus eli rinosinuiitti on yleensä viruksen aiheuttaman ylähengitystietulehduksen jälkitauti. Tulehdukset ovat yleisimpiä seula- ja poskionteloissa. Suurin osa rinosinuiiteista on viruksen aiheuttamia, ja ne paranevat hyvin ilman hoitoa tai oireenmukaisella hoidolla. Osa taudeista etenee bakteeritaudeiksi, jolloin oireet, kuten tukkoisuus, nuha, paineen tunne kasvoilla ja sairauden tunne,
- [Allerginen nuha](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/allerginen-nuha/16431/) - Allerginen nuha on erittäin yleinen sairaus, ja Suomessa lähes joka kolmas ihminen kärsii siitä jossain määrin. Allergisen nuhan mekanismi on varsin monimutkainen ja siihen liittyy useita tulehdussoluja, välittäjäaineita ja sytokiineja. Allergisen nuhan ensioireet ilmenevät hyvin nopeasti sen jälkeen, kun allergeenit, kuten siitepöly, ovat päässeet kosketuksiin nenän limakalvon kanssa. Oireet aiheutuvat histamiinin vapautumisesta mast-soluista, jonka seurauksena
- [Nenän sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/nenan-sairaudet/16429/) - Johdanto Nenä on hengitysteiden uloin osa ja alttiina sekä patogeeneille, mekaanisille epäpuhtauksille ja muille ärsykkeille. Nenän tehtävänä on lämmittää, puhdistaa ja kostuttaa hengitysilmaa. Nenässä on pieniä värekarvoja, jotka kuljettavat liman päällä ei-toivottua materiaalia kohti nenänielua ja nielua, jossa ne nielaistaan. Koska limakalvopuhdistuma on jatkuva prosessi, myös nenään annostellut paikallislääkkeet kulkeutuvat liman mukana ja ovat nenässä
- [Sisäkorvan sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sisakorvan-sairaudet/16427/) - Johdanto Sisäkorvassa sijaitsevat simpukka ja tasapainoelin. Koska alueelta ei saada kudos- tai patogeeninäytteitä, sisäkorvahäiriöiden etiologiaa on vaikeaa tutkia. Taudit käyttäytyvät myös erittäin yksilöllisesti, ovat melko harvinaisia ja niiden spontaani paranemistaipumus on varsin hyvä, joten etenkin laajojen prospektiivisten tutkimusten toteuttaminen on osoittautunut hankalaksi. Tasokasta näyttöä sisäkorvasairauksien lääkehoidosta ei ole juurikaan saatavilla. Hoito perustuu useimmiten glukokortisonivalmisteisiin, joilla
- [Välikorvan sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/valikorvan-sairaudet/16422/) - Johdanto Välikorvan tulehdukset ovat useimmiten ylähengitystietulehdusten komplikaatioita ja akuutti välikorvatulehdus on tavallisin syy antibioottihoidolle. Osa välikorvatulehduksista on virusten aiheuttamia tai sekatulehduksia ja suuri osa äkillisistä välikorvatulehduksista paranisi myös ilman antibiootteja. Kivun hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä tai niiden yhdistelmällä ja huolellinen seuranta on turvallinen hoitovaihtoehto yli 2-vuotiaalle hyväkuntoiselle korvatulehduspotilaalle. Antibioottia valitessa on oltava tietoinen paikallisesta resistenssitilanteesta.
- [Korvakäytävän sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/korvakaytavan-sairaudet/16415/) - Johdanto Kapea korvakäytävä on ohuen ihon verhoama ja sen sairaudet ovat lähes aina ihon sairauksia. Korvakäytävässä esiintyy liki kaikkia ihosairauksia kuin muuallakin iholla. Esimerkiksi erysipelas, atooppinen ihottuma, psoriasis ja vyöruusu ovat tavallisia korvan alueella ja ne hoidetaan samoin lääkkein ja periaattein kuin muualla esiintyvät vastaavat sairaudet. Terve korvakäytävä on hapan ja matala pH suojaa ihoa
- [Kirjallisuusluettelo](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuusluettelo/14171/) - Kvarnström K, Lindén-Lahti C. Lääkemääräyksen kaksoistarkistus – mitä ja miksi? Lääkärilehti 2020;75:2386–2388. Laukkanen E, Ruokoniemi P. Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. Nebeker, JR, Barach, P, Samore, MH. Clarifying Adverse Drug Events: A Clinician’s Guide to Terminology, Documentation, and Reporting. Ann Inter Med 2204;140:795-801. Rauhala A, Kinnunen M, Kuosmanen
- [Lääkehoidon turvallisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-turvallisuus/14163/) - Lääkehoidon turvallisuus koostuu lääke- ja lääkitysturvallisuudesta. Lääketurvallisuus (drug safety) tarkoittaa lääkeaineiden ja -valmisteiden turvallisuutta ja kattaa esimerkiksi lääkkeen farmakologiset ominaisuudet, haittavaikutukset sekä lääkkeen kapean terapeuttisen leveyden. Lääkitysturvallisuudella (medication safety) taas viitataan lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen, jossa on läsnä inhimillisen virheen eli lääkityspoikkeaman riski. Lääkityspoikkeamiin kuuluvat myös läheltä piti -tilanteet, jotka huomataan ennen kuin virhe saavuttaa potilaan.
- [Lääkitysturvallisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakitysturvallisuus/14161/) - Muistilistalaatikko: Lääketurvallisuus tarkoittaa lääkeaineiden ja -valmisteiden turvallisuutta Lääkitysturvallisuus tarkoittaa lääkehoidon turvallista toteuttamista Lääkehoitoprosessi on monivaiheinen ja siihen osallistuu useita eri ammattiryhmiä Lääkehoitoprosessi standardoidaan ja ohjeistetaan lääkehoitosuunnitelman avulla Ajantasainen lääkelista on turvallisen lääkehoidon perusta Monilääkitys tuo haasteita turvallisen lääkehoidon hallintaan Suuren riskin lääkkeet ovat lääkkeitä, joiden virheellinen käyttö johtaa muita lääkkeitä todennäköisemmin vakaviin seurauksiin Farmasian ammattilaisia
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-174/14159/) - Angamo MT, Chalmers L, Curtain CM et al. Adverse-Drug-Reaction-Related Hospitalisations in Developed and Developing Countries: A Review of Prevalence and Contributing Factors. Drug Saf 2016; 39(9): 847-857. Candore G, Monzon S, Slattery J et al. The Impact of Mandatory Reporting of Non-Serious Safety Reports to EudraVigilance on the Detection of Adverse Reactions. Drug Saf 2022;
- [Lääkkeiden haitat kliinikon näkökulmasta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeiden-haitat-kliinikon-nakokulmasta/14157/) - Lääkkeet voivat aiheuttaa haittoja missä tahansa elimessä riippumatta siitä, mikä on lääkkeen pääasiallinen vaikutuskohde tai poistuuko lääke elimistöstä maksan tai munuaisten kautta. Jokaisella lääkkeellä on valmisteyhteenvedossa kuvattuna kappaleessa ”Haittavaikutukset” kyseisen lääkevalmisteen haitat, jotka on todettu joko lääkkeen tutkimusvaiheessa tai sen jälkeisessä turvallisuusseurannassa. Lääkkeen haitoista varoitetaan myös muualla kuin Haittavaikutukset -kappaleessa. Kaikkein järein varoitus on asettaa
- [Haittavaikutusten raportointi, arviointi ja toimenpiteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/haittavaikutusten-raportointi-arviointi-ja-toimenpiteet/14155/) - Haittavaikutusten raportointiprosessi Terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaita kannustetaan raportoimaan heidän tietoonsa tulleista lääkkeiden haittavaikutuksista joko myyntiluvanhaltijoille tai oman maan viranomaiselle. Nämä raportit ovat niin kutsuttuja spontaaniraportteja. Spontaaneja haittavaikutusraportteja saatetaan saada myös esimerkiksi lääketieteellisten kysymysten tai tuotevalitusten kautta, Internet-lähteistä tai muusta digitaalisesta mediasta, erityisluvalla myönnetyn lääkkeen käytön myötä sekä sellaisista myyntiluvanjälkeisistä non-interventiotutkimuksista, joissa tutkimussuunnitelmassa ei erikseen vaadita
- [Lääketurvatoiminta läpi lääkkeen elinkaaren](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laaketurvatoiminta-lapi-laakkeen-elinkaaren/14153/) - Haittavaikutusten seuranta ja raportointi kliinisissä lääketutkimuksissa EU:n lääketutkimusasetus sekä sitä täydentävä kansallinen laki kliinisistä lääketutkimuksista säätelevät kliinisten lääketutkimusten turvallisuusseurantaa ja haittavaikutusraportointia. Kliinisissä lääketutkimuksissa tutkijan on kirjattava ja dokumentoitava tutkimussuunnitelman mukaisesti kaikki turvallisuusarvioinnin kannalta merkityksellisiksi määritellyt haittatapahtumat ja poikkeavat laboratoriotulokset sekä ilmoitettava ne tutkimuksen toimeksiantajalle tutkimussuunnitelmassa vahvistettujen määräaikojen kuluessa. Tutkijan on ilmoitettava toimeksiantajalle kaikki vakavat haittatapahtumat
- [Käsitteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kasitteet/14147/) - Lääketurvatoiminta Lääketurvatoiminnalla tarkoitetaan toisaalta tiedettä, joka tähtää ymmärtämään paremmin lääkkeiden turvallisuutta sekä sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, mutta myös kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät haittavaikutusten tai muiden lääkkeisiin liittyvien ongelmien tunnistamiseen, arviointiin, ymmärtämiseen ja ehkäisyyn. Lääketurvatoiminnan tavoitteena on ehkäistä lääkkeiden käytön yhteydessä esiintyvien haittavaikutusten vahingollisuutta – liittyi ne sitten myyntiluvallisen lääkkeen käyttöön, lääkkeen käyttöön myyntiluvan ulkopuolella
- [Viranomaiset, lait ja ohjeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/viranomaiset-lait-ja-ohjeet/14149/) - Fimea Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (edeltäjä Lääkelaitos) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen keskusvirasto, joka toimii ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, veri- ja kudosvalmisteiden, biopankkien sekä lääkealan toimijoiden lupa- ja valvontaviranomaisena Suomessa. Fimea toimii kansallisena viranomaisena osana Euroopan lääkevalvonnan viranomaisverkostoa. Euroopan lääkevirasto (European Medicines Agency, EMA) toimii valvovana viranomaisena EU:ssa ja ETA-alueella.
- [Uusi painos: Lääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-laakkeiden-haittavaikutukset/14145/) - Johdanto Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia, mutta vain osa lääkkeiden käyttäjistä kokee niitä, haittavaikutukset ovat ohimeneviä tai niin lieviä, että lääkkeen käyttöä voidaan kuitenkin jatkaa. Hoidettava sairaus ja sen ennuste, potilaan muut sairaudet, muu lääkitys sekä muut yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen, minkälaisia haittavaikutuksia kyseiseltä lääkehoidolta voidaan sallia. Lääkkeiden haittavaikutusten seuranta on oleellinen osa lääkkeen elinkaaren hallintaa
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-173/14042/) - Alkuperäiset kirjoittajat: Camilla Schalin-Jäntti Kappale päivitetty: 25.5.2017 10.08 Cooper D, Rivkees S. Putting Propylthiouracil in Perspective. J Clin Endocrinol Metab 2009;94(6):1881–1882 Hiisivuori P, Matikainen N, Schalin-Jäntti C. Tyreostaatin aiheuttama agranulosytoosi. Duodecim 2020;136(3):323–326 Hämäläinen P. Kilpirauhanen oireilee: tyreoidiittien diagnostiikka ja hoito. Suomen Lääkäril 2018;73(9):564–569 Immonen H, Hämäläinen P, Sarkola M. Raskaus ja kilpirauhanen. Duodecim 2021;137(13):1399–1406 Karhapää
- [Subakuutti kilpirauhastulehdus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/subakuutti-kilpirauhastulehdus/14040/) - Subakuutti kilpirauhastulehdus eli tyreoidiitti diagnosoidaan hypersedimentaation, korkean CRP:n ja palpaatiossa todettavan kilpirauhasen arkuuden perusteella. Toteamisvaiheessa T4-v on yleensä lievästi koholla, ja TSH alentunut. Sairaus voidaan hoitaa prednisolonilla perusterveydenhuollossa. Hoidon turvallisuutta lisää tieto siitä, että bakterielli tyreoidiitti on erittäin harvinainen. Prednisolonihoito voidaan toteuttaa alenevia annoksia käyttäen esim. seuraavasti: 40 mg/vrk 1 viikon ja sitten 30 mg/vrk ja 20
- [Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito raskauden ja imetyksen aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-liikatoiminnan-hoito-raskauden-ja-imetyksen-aikana/14038/) - Raskauden aikana tyreostaattilääkitys mahdollisuuksien mukaan tauotetaan, koska tyreostaatteihin liittyy hieman lisääntynyt sikiön epämuodostumien riski: propyylitiourasiilin käytön yhteydessä on kuvattu mm. kasvojen, kaulan ja virtsateiden epämuodostumia ja karbimatsolin käytön yhteydessä mm. kasvojen, ihon ja ruokatorven epämuodostumia. Selkeää kliinistä hypertyreoosia on kuitenkin tarpeen hoitaa, koska hypertyreoosi itsessään lisää keskenmenon, pienen syntymäpainon ja kohtukuolemien riskiä. Sikiön kilpirauhanen on karbimatsolin
- [Kilpirauhasen liikatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-liikatoiminta-2/14032/) - Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi johtaa aineenvaihdunnan kiihtymiseen. Tavallisia oireita ovat sydämen tiheälyöntisyys, hermostuneisuus, laihtuminen, hikoilu ja vapina. Hypertyreoosin yleisimmät syyt ovat Basedowin tauti, liikatoimiva kyhmystruuma ja kilpirauhasen toksinen adenooma. Kliinisessä hypertyreoosissa seerumin TSH on pienentynyt mittaamattomiin ja T4V-pitoisuus on suurentunut. Jos TSH on pienentynyt mutta T4V on viitealueella, tutkitaan myös T3V, jonka suurentunut pitoisuus tässä tapauksessa varmistaa hypertyreoosin
- [Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhdistelmähoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-vajaatoiminnan-yhdistelmahoito/14028/) - Levotyroksiinin ja erityisluvallisen synteettisen T3-valmisteen eli liotyroniinin yhdistelmähoidon ei ole kontrolloiduissa tutkimuksissa todettu parantavan potilaiden vointia pelkkään tyroksiinihoitoon verrattuna. Kokenut sisätautilääkäri tai endokrinologi voi kuitenkin toteuttaa yhdistelmähoitokokeilun potilaalla, jolla on varmistettu kliininen hypotyreoosi, omaa kilpirauhashormonituotantoa ei ole jäljellä ja hypotyreoosin oireet jatkuvat, vaikka TSH on viitealueella ja muut syyt oireiden taustalla on suljettu pois. Yhdistelmähoitoa
- [Kilpirauhasen vajaatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-vajaatoiminta-2/14022/) - Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen ja hoidon aiheet Kilpirauhanen tuottaa kahta hormonia: tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). T4 on kilpirauhashormonin varastomuoto, kun taas T3 on varsinainen biologisesti aktiivinen kilpirauhashormoni, jonka vaikutus on kolminkertainen T4:ään verrattuna. T4 sisältää neljä ja T3 taas kolme jodiatomia. T4:ää erittyy verenkiertoon noin 70–90 μg päivässä, ja T3:a syntyy, kun T4:stä irtoaa yksi
- [Uusi painos: Kilpirauhasen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-kilpirauhasen-sairaudet/14016/) - Johdanto Ydinasiat Kliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa, jossa TSH on viitealueen yläpuolella ja T4-V viitealueen alapuolella, tulee aina hoitaa. Subkliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa, jossa ainoastaan TSH:n pitoisuus on suurentunut, ei useimmiten tarvitse hoitaa, jos TSH on alle 10 mU/l. Kilpirauhashormonin tarve lisääntyy raskauden aikana, ja raskautta suunnittelevalla ja raskaana olevalla lievääkin subkliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa on syytä hoitaa. Basedowin
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-172/13905/) - Daniele N, Campus M, Pellegrini C, Shkëmbi E, Zinno F (2016) Biobanks and Clinical Research: An “Interesting” Connection. Ann Cytol Pathol 1(1): 034-043. DOI: 10.17352/acp.000005. Kavanagh D, Yu Y, Schramm EC, Triebwasser M, Wagner EK, Raychaudhuri S, Daly MJ, Atkinson JP, Seddon JM. Rare genetic variants in the CFI gene are associated with advanced age-related
- [Biopankit kliinisen lääketutkimuksen eri vaiheissa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/biopankit-kliinisen-laaketutkimuksen-eri-vaiheissa/13903/) - Kliinisten lääketutkimusten koejärjestelyt ovat usein erittäin vaativia sekä sponsoreille, tutkimusyksiköille että potilaille. Liian tiukat sisäänotto- ja ulosjättökriteerit voivat johtaa tutkimuksen epäonnistumiseen tai merkittävään viivästymiseen mikäli sopivia potilaita ei löydy. Tämän vuoksi toteutettavuusarvioinnit ovat tulleet merkittäviksi mittareiksi tutkimuskeskusten valinnassa. Valmiit rekisterit, kuten suomalaisten Finngenious-saatavuusportaali, mahdollistavat kliinisten tutkimusten ennakkosuunnittelun ja -testaamisen ja siten edellä mainittujen riskien minimoimisen.
- [Biopankkitiedon hyödyntäminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/biopankkitiedon-hyodyntaminen/13901/) - Biopankkinäytteistä on sitä enemmän hyötyä, mitä enemmän niihin voidaan liittää kliinistä potilastietoa taudin etenemisestä, annetuista hoidoista ja hoitovasteesta sekä mahdollisista haittatapahtumista. Koska suomalaiset SOTE-rekisterit ovat kattavia tavoittaen lähes kaikki suomalaiset monien vuosikymmenien ajalta, biopankkiemme ehdoton vahvuus onkin mahdollisuus liittää näytteeseen tutkimuskohtaisesti potilaan katkeamaton terveystieto. Etu tulee esiin erityisesti geneettisissä tutkimuksissa. Kun tutkitaan mm. metaboliitti-,
- [Biopankkien laatutyö](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/biopankkien-laatutyo/13899/) - Biopankeissa on aloitettu systemaattinen laatutyö koskien suostumuskäytäntöjä, näytteenottoa, näytteiden käsittelyä ja säilytystä, näyte- ja tietoluovutuksia sekä sopimuskäytäntöjä. Toimintaa ohjaavat laatukäsikirja sekä kaikille työvaiheille laaditut toimintaohjeet. Fimea valvoo auditoinnein biopankkien toimintaa. Uudet teknologiat ovat tuoneet tutkimusnäytteiden laadun ja tulosten toistettavuuden keskiöön. Sairaalabiopankit hyödyntävät paikallista akkreditoitua laboratoriota näytteenotossa ja -kuljetuksissa. Kudosten ja solujen käsittelyohjeet sekä näytteiden säilytys,
- [Biopankkitoiminta Suomessa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/biopankkitoiminta-suomessa/13896/) - Kansainvälisesti biopankki -nimitystä käytetään hyvin erilaisesta toiminnasta. Se ulottuu yksittäisistä näytekokoelmista aina high tech kudos- ja solutuotteisiin ja tuotekehityspalveluihin. Suomessa biopankkilaki astui voimaan vuonna 2013, minkä vuoksi meillä biopankkitoiminta ja -tutkimus on säädeltyä ja valvottua. Samoin termeillä biopankki, -tutkimus, -aineisto, -näyte on, toisin kuin monissa muissa maissa, tarkka laissa määrittely merkitys. Suomessa biopankkilaki koskee ainoastaan
- [Biomarkkerit täsmälääkkeiden kehityksessä ja kliinisessä lääketutkimuksessa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/biomarkkerit-tasmalaakkeiden-kehityksessa-ja-kliinisessa-laaketutkimuksessa/13892/) - Viime vuosien teknologinen ja metodologinen kehitys ovat avanneet uusia mahdollisuuksia lääkekehitykseen ja kliiniseen lääketutkimukseen. Näitä ovat mm. sähköisten potilaskertomusjärjestelmien käyttöönotto, uudet omiikkateknologiat, laskentamenetelmät ja integroidut analysointiympäristöt. Uusien omiikkateknologioiden avulla kohde-elimen, kudoksen tai solun jopa satoja molekyylejä voidaan tutkia samanaikaisesti. Yhdistämällä biomarkkeritulokset kliiniseen potilastietoon potilas voidaan profiloida sairauden ja hoidon eri vaiheissa sekä mahdollisten haittatapahtumien yhteydessä.
- [Ydinasiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/ydinasiat/13885/) - Biopankkien tarkoituksena on kerätä, käsitellä ja säilyttää ihmisperäisiä biologisia näytteitä. Tutkimuskohtaisesti näytteisiin voidaan liittää laajasti muuta potilastietoa. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää löytää tehokkaasti tietyn biomarkkeriprofiilin omaavia potilaita kliinisiin lääketutkimuksiin. Biopankit voivatkin jatkossa olla avainasemassa kliinisten lääketutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
- [UUSI PAINOS: Biopankit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-biopankit/13879/)
- [Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS)](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/amyotrofinen-lateraaliskleroosi-als/2333/) - ALS on etiologialtaan tuntematon sairaus, johon sairastuu vuosittain runsaat 200 suomalaista. Noin 15 % tapauksia sairautta esiintyy lähisukulaisissa, jolloin on käytetty termiä FALS (familiaalinen ALS), mutta tämän nykymääritelmä on epäselvä, koska tauti voi olla perinnöllinen, vaikka sairastuneita on suvussa vain yksi. Tautia aiheuttavia valtamutaatioita on Suomessa kaksi, ja niiden aiheuttamat taudinkuvat ja periytymistapa ovat erilaiset.
- [Epilepsia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/epilepsia/2330/) - Epileptinen kohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu liiallisesta tai synkronoidusta hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta laajuudeltaan vaihtelevalla aivoalueella. Epilepsia taas määritellään sairaudeksi, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava taipumus synnyttää epileptisiä kohtauksia, ja jossa henkilöllä saattaa olla myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia seurauksena sairaudestaan. Epilepsian epidemiologia Aktiivisen, lääkehoitoa vaativan epilepsian vallitsevuus on noin
- [Tiedonkäsittelyn häiriöt ja muistisairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kognitiiviset-heikentymat-ja-dementiat/570/) - Muistin ja tiedonkäsittelyn oireita aiheuttavat etenevien muistisairauksien lisäksi myös muut sairaudet ja sairauksien jälkitilat sekä lääkkeet ja päihteet. Ensin onkin tärkeää poissulkea hoidettava syy muistioireiden taustalta. Etenevistä muistisairauksista yleisin on Alzheimerin tauti, seuraavaksi yleisin on aivoverenkiertosairauden (eli vaskulaarinen) muistisairaus, ja muita muistisairauksia ovat Lewyn kappale -patologiaan kuuluvat sairaudet kuten Lewyn kappale -tauti ja Parkinsonin taudin
- [Huimaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/huimaus/2328/) - Huimausoireesta ja sen patogeneesistä Huimauksella tarkoitetaan ensisijaisesti epätodellista liikkeen aistimusta, jolloin potilas kokee joko itsensä tai ympäristönsä olevan liikkeessä, jota ei todellisuudessa tapahdu (“vertigo”). Tasapainohäiriö merkitsee vaikeutta kehon painopisteen tasapainotuksessa painovoimakentässä, eikä siihen tarvitse liittyä epätodellista liikkeen aistimusta (esim. Parkinson-potilaan kaatumistaipumus). Kun huimaus ja tasapainohäiriö esiintyvät yhdessä, huimaus useimmiten on poikkeavaa avaruudellisen tilan kokemista (“dizziness”)
- [Aivoverenkierron häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/aivoverenkierron-hairiot/562/) - Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (transient ischemic attack, TIA) Etiologia ja riskitekijät TIA:n, kuten myös muiden iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden yhteys ateroskleroosiin ja arterioloskleroosiin on selvä, mutta TIA-kohtauksen voi aiheuttaa myös esimerkiksi sydänperäinen aivoembolisaatio, kaulavaltimoiden dissekoituma tai harvinaiset tekijät, kuten verisuoniseinämän tulehdus (vaskuliitti) ja hyytymishäiriöt. Suurten valtimorunkojen valtimoseinämien ateroomapesäkkeet voivat ulseroitua ja niihin voi syntyä trombosyyteistä, fibriinistä ja punasoluista koostuva
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-171/13838/) - Hallituksen esitys Eduskunnalle potilasvahinkolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 54/1986 vp). Hallituksen esitys Eduskunnalle tuotevastuulaiksi (HE 119/1989 vp). Hallituksen esitys eduskunnalle potilasvakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 298/2018 vp). Hellgrén, Tiina: Lääkevahinkovakuutus. Finva Finanssikoulutus 2021. Hemmo, Mika: Vahingonkorvausoikeus. WSOYpro 2005. Sevón, Leif; Bärlund, Kaj; Kärkkäinen Reijo et al.: Ehdotus lääkevahinkolaiksi. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1979.
- [Käytännön toiminta vahinkotilanteessa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kaytannon-toiminta-vahinkotilanteessa/13836/) - Mikäli hoitohenkilökunta tai potilas itse epäilee hänelle aiheutuneen lääkkeestä vahinkoa, tulisi potilasta informoida hänen käytettävissään olevista toimintavaihtoehdoista. Terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiavastaava, laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista, (L 739/2023) voi auttaa korvausvaihtoehtojen kartoittamisessa ja asian edistämisessä. Asian varhainen selvittäminen myös terveydenhuollossa on tärkeää. Käytännössä suurin osa korvausasioista käsitellään lähes yksinomaan asiaan liittyvien potilasasiakirjojen avulla. Tästä syystä lääkevahinkoepäilyyn liittyvä
- [Muut lääkevahinkoja korvaavat järjestelmät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/muut-laakevahinkoja-korvaavat-jarjestelmat/13832/) - Potilasvakuutus Lääke voi aiheuttaa potilaalle vahinkoa myös siitä syystä, että sen määräämisessä, antamisessa tai toimittamisessa on menetelty virheellisesti. Potilasvakuutus on lakisääteinen vakuutus, jollainen jokaisella terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä on oltava. Potilasvakuutuksesta ei korvata aivan vähäisimpiä vahinkoja. Potilasvahinkojen korvaamiseen sovelletaan potilasvakuutuslakia. Potilasvakuutuslain 23 §:ssä säädetään vakuutuksen korvausperusteita. Korvausta suoritetaan ensinnäkin hoitovahingoista, jollaisina pidetään hoidon yhteydessä
- [Lääkevahinkovakuutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakevahinkovakuutus-3/13825/) - Yleistä Lääkevahinkovakuutus on erityislaatuinen järjestelmä, jollaista ei Pohjoismaiden lisäksi löydy juuri muualta. Suomessa lääkevahinkovakuutus on ollut voimassa vuodesta 1984 lähtien. Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli ja antoi hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksensa lääkevahinkojen vakuutusperustaisesta korvausvastuusta vuosina 1978–1979. Lakia ei kuitenkaan koskaan säädetty ja lääkevahinkovakuutus onkin alusta saakka perustunut vapaaehtoisuuteen. Vuoden 2011 loppuun asti vastasi lääkevahinkojen korvaustoiminnasta
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-106/13823/) - Lähes jokainen ihminen käyttää elämänsä aikana erilaisia lääkkeitä. Lääketoimialaa säännellään Euroopan unionin alueella voimakkaasti ja Suomessa käytössä olevat lääkkeet ovatkin lähtökohtaisesti turvallisia. Lääkkeet ovat elimistöön vaikuttavia aineita ja siksi niiden käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Lääke voi oikein käytettynäkin aiheuttaa potilaalle haittavaikutuksia, joiden riskiä ei korkeasta lääketurvallisuuden tasosta huolimatta voida täysin poistaa. On myös mahdollista,
- [Muistilista](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/muistilista-56/13820/) - Potilasvakuutuksesta korvataan lääkkeen antamisen, määräämisen tai toimittamisen yhteydessä tehdystä virheestä todennäköisesti johtuva henkilövahinko. Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan lääkkeen käyttöön todennäköisessä syy-yhteydessä oleva henkilövahinko. Lääkevahinkovakuutuksesta ei korvata potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Potilas voi vaatia vahingonkorvausta lääkkeen aiheuttamasta vahingosta myös esimerkiksi tuotevastuulainsäädännön perusteella.
- [Uusi painos: Lääkevahingot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-laakevahingot/13818/)
- [Krooninen B-hepatiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/krooninen-b-hepatiitti-2/13785/) - Esiintyvyys Hepatiitti B (HBV) on veriteitse tarttuva virus, joka kuuluu hepatiitteja aiheuttavien DNA-virusten ryhmään. Hepatiitti B -virus tarttuu paitsi likaisten neulojen välityksellä myös suojaamattomassa yhdynnässä. Tartunnat ovat vähentyneet merkittävästi puhtaiden pistosvälineiden käytön edistämisen sekä riskiryhmien rokotusten myötä. Vuosittain Suomessa todetaan noin 300 uutta HBV-tartuntaa, joista valtaosa on kroonisia infektioita ja lähinnä ihmisillä, jotka saapuvat endeemisiltä
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-170/13803/) - Belfrage H, Lankinen E, Kylänpää L, Louhimo J. Acute pancreatitis in Helsinki in 2016-2018: Incidence, etiology and risk factors – analysis of 1378 acute pancreatitis episodes in a Finnish normal population. Scand J Gastroenterol 2023;58:88-93 Cazzagon N, Floreani A. Primary biliary cholangitis: treatment. Curr Opin Gastroenterol 2021;37:99-104 EASL Clinical practice guidelines: Autoimmune hepatitis.
- [Krooninen pankreatiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/krooninen-pankreatiitti-2/13801/) - Kroonisen haimatulehduksen ilmaantuvuus Suomessa on 5–7 tapausta / 100 000 asukasta vuodessa. Krooninen tulehdus on seurausta toistuvista akuuteista haimatulehduksista, jotka johtavat haimakudoksen korvautumiseen sidekudoksella ja etenevään haiman ekso- ja endokriiniseen vajaatoimintaan. Alkoholi on syynä jopa 90 %:ssa tapauksista, ja taustalla on usein myös tupakointi. Muita syitä ovat mm. sappikivitauti, hypertriglyseridemia, hyperparatyreoosi, autoimmuunitauti ja perinnöllinen haimakalsinoosi.
- [Akuutti pankreatiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/akuutti-pankreatiitti-2/13799/) - Suomessa akuutin haimatulehduksen syy on puolessa tapauksista alkoholin käyttö (miehillä 59 % ja naisilla 27 %). Sappikivitauti on seuraavaksi tavallisin (miehillä 15–20 %, naisilla 30-35 %); muut syyt kuten hyperlipidemia, hyperkalsemia, kasvaimet, lääkkeet (esim. tiopuriinit), autoimmuunisairaudet, traumat, toimenpiteet (ERC), virusinfektiot ja perintötekijät ovat harvinaisia. Akuuteista haimatulehduksista 80 % on lieviä ja paranee konservatiivisella hoidolla muutamassa
- [Autoimmuunihepatiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/autoimmuunihepatiitti-2/13797/) - Autoimmuunihepatiitti on maksan autoimmuunisairaus, joka johtaa maksasoluvaurioon, nekroosiin ja maksakirroosiin. Autoimmuunihepatiitin diagnoosi perustuu tyypilliseen histologiaan, hypergammaglobulinemiaan ja positiivisiin veren autovasta-aineisiin. Kliininen kuva vaihtelee oireettoman henkilön suurentuneista maksa-arvoista akuuttiin maksan vajaatoimintaan. Tautia tavataan kaikissa ikäryhmissä, mutta se on naisilla kolme kertaa tavallisempi kuin miehillä. Taudin vuosittainen ilmaantuvuus Suomessa on 1/100 000 ja esiintyvyys 14/100 000. Tehdyistä
- [Primaari sklerosoiva kolangiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/primaari-sklerosoiva-kolangiitti-2/13795/) - PSC (primary sclerosing cholangitis, primaari sklerosoiva kolangiitti) on sappiteiden fibrotisoiva ja strikturoiva nonsuppuratiivinen tulehdus, joka edetessään vaurioittaa sekä maksan ulkoisia että sisäisiä sappiteitä ja voi edetessään johtaa myös maksasolukon vaurioon ja kirroosiin. Tauti on etiologialtaan tuntematon, mutta se liittyy n. 80 %:ssa kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin, tavallisesti haavaiseen paksusuolentulehdukseen. PSC:iin liittyvä suolitauti on usein vähäoireinen ja
- [Primaari biliaari kolangiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/primaari-biliaari-kolangiitti/13793/) - PBC (primary biliary cholangitis, primaari biliaari kolangiitti) on etiologialtaan tuntematon krooninen kolestaattisinflammatorinen autoimmuunimaksasairaus. Diagnoosi perustuu koholla olevaan S-AFOS-tasoon yhdessä selvästi kohonneisiin seerumin AMA (anti-mitochondrial antibody, mitokondriovasta-aine)-tiittereihin tai tyypilliseen histologiseen löydökseen ja muiden tautien poissulkuun (etenkin sklerosoiva kolangiitti). Nykyisin tauti todetaan usein oireettomassa vaiheessa selvitettäessä koholla olevaa laskoa tai maksa-arvoja. Potilaista valtaosa on keski-ikäisiä naisia. Maksabiopsiassa
- [Krooninen D-hepatiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/krooninen-d-hepatiitti/13791/) - Delta virus (HDV) on satelliitti RNA-virus, jonka lisääntyminen ja leviäminen edellyttää HBV:n apua. Kyseessä on vain 35–37 nanometriä halkaisijaltaan oleva virus, joka ei muistuta mitään muuta tunnettua virusta. Viruksessa on yksijuosteinen negatiivinen RNA, jossa on 12 700 nukleotidia, jotka koodaavat rakenneproteiinia, delta-antigeenia (HDAg). Virionia ympäröi HBsAg, joka on ainoa HBV:n liittyvä tekijä, josta HDV on
- [Hepatiittirokotteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hepatiittirokotteet-2/13787/) - WHO:n tavoite on eradikoida B-hepatiitti maailmasta. B-hepatiittirokotus kuuluu useissa maissa yleiseen rokotusohjelmaan. Suomessa noudatetaan ns. matalan kynnyksen periaatetta eli rokotus annetaan yhteiskunnan kustannuksella henkilöille, joilla tartunnan riski on suurentunut (B-hepatiittiviruksen kantajien kanssa samassa taloudessa asuvat tai sukupuolipartnerit, terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö, pistämällä huumeita käyttävät ja niiden läheiset, seksityöntekijät ym). Rokotteista toinen on vain B-hepatiittivirusta vastaan
- [Krooninen C-hepatiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/krooninen-c-hepatiitti-2/13782/) - Esiintyvyys Kroonisen HCV:n (Hepatitis C virus) esiintyvyys maailmanlaajuisesti on noin 3 %. Suomessa on vuosittain todettu alle 1 200 uutta tapausta ja C-hepatiitin kantajia arvioidaan olevan vähintään 30 000. Tartunta tapahtuu yleensä veriteitse, ja suurin osa tartunnan saaneista on käyttänyt joskus suonensisäisiä huumeita. HCV:tä on seitsemän eri tyyppiä (1–7) ja näillä vielä alatyyppejä (a–c). Virustyypit
- [Akuutit virushepatiitit](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/akuutit-virushepatiitit-2/13780/) - Akuutti A-, B-, ja E-hepatiitti ovat itsestään rajoittuvia sairauksia, joihin ei yleensä käytetä antiviraalisia hoitoja. Uusimman suosituksen mukaan nukleosidi- tai nukleotidianalogihoidosta saattaa olla hyötyä fulminantin tai pitkittyneen, vaikean subakuutin maksanekroosin aiheuttaneen B-hepatiitin hoidossa. Tuoreen C-hepatiittitartunnan hoito noudattaa samoja periaatteita kuin kroonisen C-hepatiitin hoito.
- [Ydinasiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/uusi-painos-maksan-sappiteiden-ja-haiman-sairaudet/13774/) - Aktiivinen C-hepatiitti-infektio (HCV-Nho-positiivisuus) on antiviraalisen lääkehoidon aihe Kroonisen B-hepatiitin hoidossa käytetään nukleosidi-/nukleotidianalogeja sekä alfa-interferonia Autoimmuunimaksatautien lääkehoito on yleensä elinikäinen Primaarin biliaari kolangiitin hoitoon on ursodeoksikoolihapon rinnalle tullut uusia lääkevaihtoehtoja Autoimmuunihepatiitin perushoito on prednisoloni tai vähemmän systeemihaittoja aiheuttava budesonidi
- [Toimintaterapia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/toimintaterapia-2/372/) - Toimintaterapian teoriatausta on monitieteellinen. Perusteet ovat pääosin toiminnantieteessä. Terapia toteutuu ihmisen omassa elinympäristössä, tai sen tiiviinä osana. Toimintaa tarkastellaan suhteessa sosiaaliseen, kulttuuriseen tai fyysiseen ympäristöön. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa osallisuus yhteiskunnassa tukemalla yksilöä toimijana. Toimintaterapeutin koulutus, työ ja terapiamenetelmät Suomessa toimintaterapeutteja koulutetaan ammattikorkeakoulussa. He työskentelevät terveydenhuollossa sekä somatiikan että psykiatrian alueilla. Terapiaa toteutetaan yksilö- tai
- [Alaselkäkipu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/alaselkakipu/13647/) - Määritelmät Alaselkäkivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu alimpien kylkiluiden alapuolelle ja pakarapoimujen yläpuolelle. Iskiasoireella eli hermoperäisellä alaraajan säteilyoireella tarkoitetaan alaselästä alaraajaan säteilevää kipua, joka johtuu iskiashermon ärsytyksestä. Selkä- ja alaraajakivun etiopatogeneesi Selässä on useita mahdollisia kivun lähteitä kuten hermot, välilevyt, fasettinivelet, kovakalvo, ligamentit ja lihakset. Muutokset kivun säätelyjärjestelmässä ja siihen vaikuttavat yksilö- ja ympäristötekijät (mm. perintötekijät,
- [Kipu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/kipu/132/) - Kivun käsite ja määritelmä Kipu on kudosvaurioon tai vaurioitumisen uhkaan liittyvä epämiellyttävä aistimus ja tunne-elämys tai tällaista muistuttava kokemus. Akuutti kipu voi merkitä henkeä uhkaavaa hätätilannetta, jossa välitön tutkimus ja hoito ovat tarpeen. Toisaalta kivun taustalla ei tarvitse välttämättä olla lainkaan elimistölle haitallista tapahtumaa. Kivun välittyminen ja muuntelu keskushermostossa on esitetty kuvassa 7.4. Kuva
- [Niskakipu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/niskakipu/13643/) - Niskaksi kutsutaan aluetta takaraivon ylemmästä niskakaaresta lapaluun harjun sisäreunaan, alaleukaluun alareunasta solisluun yläreunaan ja rintalastan kaulaloveen. Anatomisesti määritelty alue kattaa niskan, kaulan ja hartiaseudun, joten maassamme myös käytetty käsite "niskahartia" kuvaa hyvin tyypillistä oirealuetta. Niskakivun syitä Niskassa on paljon mahdollisia kivun lähteitä kuten välilevyt, fasettinivelet, lihakset ja hermot. Usein niskakivulle ei löydy yksittäistä syytä tai
- [Apuvälineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/apuvalineet/376/) - Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää ja/tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden, kehitysviivästymän tai ikääntymisen takia heikentynyt. Tarkoituksenmukainen apuväline on luonteva osa käyttäjänsä elämää. Apuväline mahdollistaa suoriutumisen erilaisista tehtävistä sekä helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämäntilanne sekä niistä nousevat tarpeet.
- [Raaja-amputaatiot, proteesit ja kuntoutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/raaja-amputaatiot-proteesit-ja-kuntoutus/374/) - Raaja-amputaatioiden epidemiologiaa Suomessa sattuu noin 55–60 traumaattista yläraaja-amputaatiota vuodessa, joista suurin osa on sormiamputaatioita. Yläraaja-amputaatioista hieman yli 20 on ranne- tai proksimaalisemman tason amputaatiota. Tapaturmat ovat runsaassa 60 %:ssa syynä yläraaja-amputaatioihin. Yläraaja-amputoiduista noin 80 % on alle 60-vuotiaita eli työikäisiä ja heistä noin 90% on miehiä. Suomessa tehdään vuosittain hieman yli tuhat alaraaja-amputaatiota, joista noin
- [Toiminta- ja työkyky](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/toiminta-ja-tyokyky/138/) - Toimintakyky hoidon ja kuntoutuksen tavoitteina Hoidon ja kuntoutuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakykyisyys sekä täysipainoinen itsenäinen elämä. Muita tavoitteita ovat elämänlaadun paraneminen, sosiaalinen sopeutuminen ja muu yleinen toimeliaisuus. Potilaan elämänvaihe asettaa toimintakykytavoitteelle omia erityispiirteitään. Olennaista on, että potilaan vammasta, sairaudesta ja iästä riippumatta yksilöllisyys, yksityisyys ja yhteisöllisyys ovat sopivassa tasapainossa. Fysiatriassa
- [Fysioterapia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/fysioterapia/125/) - Fysioterapiassa sovelletaan lääketieteellistä, liikuntatieteellistä, luonnontieteellistä, ja käyttäytymistieteellistä tietoa. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä potilaan kanssa saavuttaa hänelle hyvä terveys ja toimintakyky huomioiden hänen voimavaransa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapiaa voi toteuttaa fysioterapeutin, lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkinnon suorittanut laillistettu ammattihenkilö. Fysioterapian menetelmiä ovat terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen terapia ja fysikaalinen terapia. Terapeuttinen harjoittelu on tärkein fysioterapian osa-alue. Terapeuttinen
- [Johdanto fysiatriaan](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/johdanto-fysiatriaan/122/) - Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky (human functioning and rehabilitation). Fysiatria ei ole tautiopillinen erikoisala. Laajemman viitekehyksen toimintakyvyn moniulotteisuudesta antaa Maailman terveysjärjestön WHO:n vuonna 2001 julkaisema kansainvälinen toimintakyvyn, toiminnan rajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF, International Classification of Functioning, Disability and Health). Eurooppalaisen fysiatrian sisällön kannalta tärkein dokumentti on White Book on Physical and Rehabilitation
- [Lääkekulutuksen seuranta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakekulutuksen-seuranta/8437/) - Lääkekulutusta voidaan mitata esimerkiksi väestöön suhteutettuina käyttäjämäärinä, määriteltyjen vuorokausiannosten (DDD, defined daily dose) määrinä, lääkepakkausten tai lääkeannosten lukumäärinä tai kustannuksina. Tärkeimpiä tietoaineistoja lääkkeiden kulutuksen ja käytön seuraamiseen Suomessa ovat Fimean apteekkeihin ja laitoksiin myytyjen lääkkeiden tukkumyyntirekisteri, Kelan rekisteri sairausvakuutuksesta korvattavista lääkeostoista sekä Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen aineisto, joka sisältää avohoidossa määrätyt lääkemääräykset ja -ostot. Lääkekulutustutkimuksessa käytetyin lääkkeiden
- [Lääkekorvaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakekorvaukset-2/13254/) - Reseptilääkkeiden korvaaminen Suomessa asuville henkilöille perustuu vuonna 1964 voimaan tulleeseen sairausvakuutuslakiin. Lääkekorvausjärjestelmässä kustannuksia kohdennetaan sairausperusteisesti erityisesti vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon. Järjestelmää on jatkuvasti päivitetty, jotta se edelleen täyttäisi tavoitteet kustannusvaikuttavan lääkehoidon edistämisestä ja potilaiden ja yhteiskunnan lääkekustannusten pitämisestä kohtuullisina. Kansaneläkelaitos (Kela) vastaa lääkekorvausjärjestelmän toimeenpanosta. Suurin osa lääkekorvauksista maksetaan lääkkeen oston yhteydessä apteekista suorakorvauksena. Sairausvakuutuksesta
- [Yläraajan hermopinteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kasikirurgia/ylaraajan-hermopinteet-2/1262/) - Hermopinne (entrapment neuropathy) tarkoittaa hermon puristustilaa, joka häiritsee hermon toimintaa. Hermopinteen syntymekanismi on eräänlainen noidankehä, jossa hermokudoksen hapenpuutoksella on ratkaiseva merkitys (kuva 1). Hoito tähtää tämän noidankehän katkaisuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mikäli vaiva jatkuu pitkään, alun perin nopeasti paranevana neurapraksiana alkanut vaiva vaikeutuu aksonivaurioksi, joka paranee vain millimetrin päivässä, ja hermoon kehittyy arpikudosta, joka edelleen
- [Plasmasytooma, multippeli myelooma](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ortopedia-2-painos/plasmasytooma-multippeli-myelooma/10058/) - Vaikka plasmasytooma ja multippeli myelooma eivät ole selkärangan luukudoksesta lähtöisin, ne ovat selkärangan yleisin primaari maligni kasvain ja käsitellään siksi tässä osiossa. Nikamasolmun luuytimestä (lymforetikulaarisesta järjestelmästä) lähtöisin olevaa yksittäistä plasmasolupesäkettä kutsutaan plasmasytoomaksi, ja selkärankaan pesiytyneistä useista plasmasolupesäkkeistä käytetään nimitystä multippeli myelooma. Plasmasytoomaa tai multippelia myeloomaa esiintyy etenkin yli 50-vuotiailla miehillä. Keskimääräinen ikä diagnoosi hetkellä on
- [Selkärangan primaarit malignit kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/ortopedia-2-painos/selkarangan-primaarit-malignit-kasvaimet/10049/) - Selkärangan primaarit malignit kasvaimet ovat harvinaisia. Suomessa niiden ilmaantuvuus on noin 1–2 / 1 000 000. Primaareja selkärangan pahanlaatuisia kasvaimia ovat muun muassa kordooma, kondrosarkooma, Ewingin sarkooma ja osteosarkooma (Taulukko 15.8). Tyypillisesti näiden aiheuttama ensimmäinen oire on jatkuva öinen selkäkipu. Rasitusperäinen kipu, radikulaarinen kipu, neurologiset puutosoireet, deformiteetti ja yleisoireet (laihtuminen, ruokahaluttomuus) ovat yleensä myöhäisvaiheen oireita. Taulukko
- [Masennus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/therapia-fennica/masennus/2374/) - Masennuksen yleisyys Depressio on vanhuusiän yleisin psyykkinen sairaus. Eri väestötutkimuksien arviot vanhuusikäisten depressioiden yleisyydestä vaihtelevat 2–3 %:sta 20–30 %:iin. Keskimäärin kotona asuvista vanhuksista depressiivisiksi arvioidaan 15 % ja laitoshoidossa olevista 20 %. Useimmin kysymys on dystymiasta, pitkäaikaisesta, vähintään pari vuotta kestäneestä alakuloisuudesta. Vaikea-asteista masennustilaa, missä useat vakavat oireet estävät normaalin toiminta- ja itsestään huolehtimiskyvyn, esiintyy noin 2 %:lla vanhusväestöstä. Depressio
- [Lääkehoidon toteuttaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-toteuttaminen/8722/) - Hoidon aloitus Hyperlipidemioiden hoitona ovat ensisijaisesti elämäntapamuutokset. Jos ruokavaliohoito ei ole tuonut tyydyttävää tulosta 1–3 kuukauden kuluessa, aloitetaan lääkehoito. Lääkitys pitää aloittaa samanaikaisesti ruokavaliohoidon kanssa, mikäli potilaalla on familiaalinen hyperkolesterolemia (FH), muu perinnöllinen hyperlipidemia tai potilas on jo sairastunut valtimotautiin. Lääkehoitopäätöstä tehtäessä otetaan plasman kokonais-, LDL-, HDL- sekä triglyseridiarvojen lisäksi huomioon myös muut sydän- ja
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-55/8732/) - Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 25.01.2021. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. www.kaypahoito.fi European Medicines Agency. Asipimoksia saa käyttää ainoastaan vaihtoehto- tai lisähoitona pienentämään suuria triglyseridipitoisuuksia. EMA/779546/2013. https://www.ema.europa.eu/en/documents/referral/acipimox-only-be-used-additional-alternative-treatment-reduce-high-triglyceride-levels_fi.pdf Lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet. Farmakologia ja toksikologia. 2018. Kustannus Oy Duodecim. Olkkonen VM, Sinisalo J, Jauhiainen M. Ateroskleroottisten sydän- ja verisuonitautien uudet hoitokohteet. Duodecim.
- [Hyperlipidemioiden lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hyperlipidemioiden-laakehoito/8654/) - Lääkkeillä voidaan vaikuttaa plasman lipoproteiinien pitoisuuksiin vähentämällä lipidien imeytymistä, estämällä lipoproteiinien muodostumista tai lisäämällä niiden eliminaatiota. Kaikki vaikutusmekanismit eivät kuitenkaan ole täysin tunnettuja, ja samalla lääkkeellä voi olla useitakin vaikutusmekanismeja. Hyperlipidemioiden hoidossa käytettyjen lääkkeiden vaikutus plasman lipiditasoihin on koottu taulukkoihin 30.4 ja 30.5. Taulukko 30.4 Lipidilääkkeiden vaikutus plasman lipiditasoihin LÄÄKE KOKONAISKOLESTEROLI LDL-KOLESTEROLI HDL-KOLESTEROLI TRIGLYSERIDIT Statiinit
- [Hyperlipidemioiden luokittelu](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hyperlipidemioiden-luokittelu/8645/) - Tärkeimmät primaariset hyperlipidemiat ja niissä tavattavat lipidipoikkeavuudet on esitetty taulukossa 30.2. Hyperlipidemia voi johtua myös sekundaarisista syistä, kuten hypotyreoosista, diabeteksesta, munuaissairauksista (etenkin nefroottinen oireyhtymä), maksasairauksista sekä lääkeaineista (kortikosteroidit, psykoosilääkkeet, diureetit). Lisäksi saattaa esiintyä primaarisen ja sekundaarisen syyn yhdistelmiä, kuten esimerkiksi alkoholin aiheuttama vaikea hypertriglyseridemia. Taulukko 30.1 Hyperkolesterolemian hoidon tarvetta lisäävät tekijät Valtimotautien sukurasitus Kohonnut verenpaine
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-34/8641/) - Ydinasiat Kohonnut kokonais- ja LDL-kolesteroli ovat tärkeimpiä valtimotautien syytekijöitä. Tehokas hyperkolesterolemian hoito potilaan yksilöllisen riskitason mukaisesti vähentää valtimotautisairastavuutta ja kuolleisuutta. Statiinit ovat tärkeimpiä lääkkeitä hyperkolesterolemian hoidossa. Hyperkolesterolemian hoidossa statiineihin voidaan yhdistää tilanteesta riippuen etsetimibi, resiini ja/tai PCSK9:n estäjä. Sekamuotoisessa hyperlipidemiassa statiinit ovat ensisijaisia lääkkeitä, tarvittaessa feno- tai betsafibraattiin yhdistettynä. Hypertriglyseridemian hoidossa fibraatit ovat ensisijaisia lääkkeitä.
- [Lääkehoidon tavoitteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-tavoitteet-2/8652/) - Hyperlipidemioiden lääkehoidon tavoite on ateroskleroosin ehkäisy ja siitä johtuvan valtimotaudin esiintymismuotojen hoito. Poikkeuksen tekee harvinainen, vaikea-asteinen hypertriglyseridemia, jota hoidetaan haimatulehduksen välttämiseksi. Parhaat hoitotulokset on saatu kohdentamalla hoito jo sepelvaltimotautiin sairastuneiden potilaiden uusien sydänkohtausten ehkäisyyn (sekundaaripreventio). Tällöin sekä sepelvaltimotauti- että kokonaiskuolleisuus alenevat. Hyperlipidemioiden hoitaminen oireettomilla potilailla (primaaripreventio) kannattaa kohdentaa suuren riskin yksilöihin, joilla on lukuisia tai
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-105/13380/) - Ydinasiat Jo 5–10% pysyvä painonpudotus vähentää lihavuuteen liittyviä terveyshaittoja Lääkehoidolla saadaan yleensä merkittävästi parannettua painonlaskutulosta Lääkehoitoa voidaan harkita elintapahoidon rinnalle etenkin, jos tarvitaan tukea ruokahalun hallintaan Lihavuuden hoidon kulmakivi on elintapahoito: terveyttä edistävä ruokavalio, riittävä liikunta ja uni. Muita hoitomenetelmiä ovat erittäin niukkaenergiainen dieetti, lääkehoito ja lihavuusleikkaus. Jo 5–10 % pysyvä painonpudotus vähentää monia lihavuuteen
- [Lihavuuden syyt](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/lihavuuden-syyt-2/13391/) - Puhtaasti energiatasapainoa tarkasteltaessa lihavuus on seurausta pitkäaikaisesta liiallisesta energiansaannista suhteessa energiankulutukseen. Lihavuus on kuitenkin krooninen aineenvaihduntasairaus, eikä vain elintapoihin tai yksilön valintoihin liittyvä asia. Käytännössä lihavuuden taustatekijät ovat moninaiset. Ruokaympäristö on muuttunut liialliseen energiansaantiin houkuttelevaksi työ- ja arkiliikunnan määrän samanaikaisesti vähentyessä. Kaloreiden saantia lisäävät mm. energiatiheiden, prosessoitujen ruokien valtava tarjonta, (huomaamaton) napostelu ja perheen yhteisten
- [Lihavuuden hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/lihavuuden-hoito-2/13393/) - Lihavuuden hoidossa keskeistä on kunkin potilaan yksilöllinen arviointi ja lihomiseen johtaneiden syiden sekä laihtumista jarruttavien ominaisuuksien korjaaminen. Kullakin potilaalla on erilainen tausta, ruokailu- ja liikuntatottumukset, unirytmi ja psyykkinen hyvinvointi. Näiden asioiden yksilöllinen läpikäyminen on keskeinen osa potilaan kanssa yhdessä tehtävää lihavuuden hoitosuunnitelmaa. Hoidon valintaan vaikuttavat myös potilaan sairaudet, etenkin ne, joilla on todennäköinen syy-yhteys lihavuuteen
- [Taustaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/taustaa-3/13382/) - Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on liiallinen. Lihavuutta ja liitännäissairauksien riskiä arvioidaan yleensä painoindeksillä (BMI, paino [kg] jaettuna pituuden neliöllä [m2]), joka korreloi pääsääntöisesti hyvin rasvakudoksen määrän kanssa. Aikuisen normaali painoindeksi on 18,5–24,9 kg/m2 (taulukko 31.1). BMI 30 kg/m2 on merkittävän lihavuuden raja-arvo, jonka yläpuolella sairastuvuusriski on selvästi suurentunut. Vaikka käytämme painoindeksiä lihavuuden luokitteluun,
- [Lääkehoidon aiheet ja kesto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-aiheet-ja-kesto/13402/) - Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan lihavuuden lääkehoitoa voidaan käyttää elintapahoidon tukena, kun potilaan painoindeksi on yli 30 kg/m2, tai yli 27 kg/m2, jos potilaalla on lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia. Lääkehoitoa voidaan tapauskohtaisesti käyttää lihavuuden hoidon menetelmänä tukemaan elintapamuutosta. Lääkehoito voidaan aloittaa myös painonpudotuksen (esim. ENE-dieetin) jälkeen tukemaan painonlaskun pysyvyyttä. Ruokahalua vähentävä lääkehoito on erityisen hyödyllinen silloin,
- [Lääkkeen yksilöllinen valinta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeen-yksilollinen-valinta/13408/) - Lihavuuslääkkeen valinta on yksilöllistä. Lääkkeen ominaisuudet ja potilaan taustatekijät ja tarpeet otetaan huomioon lääkevalintaa tehdessä (kuva 31.2). Lääkevastetta ei kuitenkaan pysty etukäteen ennustamaan varmuudella. Tämän vuoksi lääkettä voidaan koettaa vaihtaa, jos ensimmäinen valinta ei ole ollut tuloksekas tai siitä on annosvähennyksenkin jälkeen liikaa haittavaikutuksia. Kuva 31.2. Ehdotus algoritmiksi lihavuuden lääkehoidon valintaan.
- [Lihavuuslääkkeiden vaikutusmekanismit ja teho](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/lihavuuslaakkeiden-vaikutusmekanismit-ja-teho/13405/) - Lihavuuslääkkeitä on Suomessa markkinoilla kolme: naltreksonin ja bupropionin yhdistelmävalmiste (Mysimba®), liraglutidi (Saxenda®) ja orlistaatti (Orlistat Stada® resepti- ja Orlistat Sandoz® itsehoitovalmisteena). Lisäksi semaglutidi (Wegovy®) on saanut vuoden 2022 alussa EU:ssa myyntiluvan lihavuuden hoitoon. Vuonna 2023 Saxenda® ja Mysimba® ovat rajoitetusti peruskorvattavia tietyin edellytyksin. Ajantasaiset korvausperusteet kannattaa tarkistaa Kelan sivuilta. Naltreksoni-bupropioni, liraglutidi ja semaglutidi hillitsevät ruokahalua
- [Lääkehoidon toteuttaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-toteuttaminen-2/13415/) - Ruokahalua hillitsevä lääkitys aloitetaan vähitellen hoidon aloitusvaiheessa mahdollisesti esiintyvän pahoinvoinnin lievittämiseksi. Jos haittavaikutukset ovat voimakkaita, annosnostoa voidaan harventaa tai jäädä pysyvästi matalammalle annostasolle. Lääkkeen aloituksen yhteydessä tehdään suunnitelma myös elintapahoidosta ja sen seurannasta. Elintapahoidon toteutuksessa voi käyttää hoitajan, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin tai psykologin asiantuntemusta. Elintapahoitoa voi toteuttaa myös digitaalisena valmennuksena (esim. Painonhallintatalo tai Onnikka). Lääkevasteen ja
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-169/13422/) - Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin SL ry:n ja SL ry:n asettama työryhmä. Lihavuus Käypä Hoito-suositus [Internet]. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Käypä hoito -suositus. 2021. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus [Internet]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2018. Jääskeläinen S, Mäki P, Peltomäki H, Mäntymaa
- [Tulevaisuuden lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/tulevaisuuden-laakkeet/13419/) - Tällä hetkellä tutkimusvaiheessa on useita mielenkiintoisia lääkkeitä, joista on saatu lupaavia tutkimustuloksia lihavuuden hoidossa. Erityisesti suolistohormonilääkitykset ovat vilkkaan tutkimuksen kohteena sekä siksi että niiden vaikutusmekanismi on "fysiologinen" että niiden mahdollisten kardiovaskulaariennustetta parantavien vaikutusten vuoksi. Kardiovaskulaaritutkimukset pohjautuvat etupäässä tyypin 2 diabetespotilasaineistoihin ja lääkeannoksiin, jotka ovat lihavuuden hoidossa käytettyjä annoksia pienempiä. Uusien, kehitteillä olevien lääkkeiden lisäksi joissain
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-52/13123/) - Färkkilä M. Tulehduksellisten suolistosairauksien etiologia ja patogeneesi. Kirjassa Gastroenterologia ja hepatologia, 1. painos. Färkkilä M, Isoniemi H, Heikkinen M, Puolakkainen P (toim). Kustannus Oy Duodecim; 2013. Hardbord M, Eliakim R, Bettenworth D ym. Third European Evidence-based Consensus on Diagnosis and Management of Ulcerative Colitis. Part 2: Current Management. J Crohns Colitis 2017;11:769-84. Lamb CA, Kennedy
- [Lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoito/13119/) - Lääkehoidon aiheet ja tavoitteet Sekä ulseratiivisen koliitin että Crohnin taudin hoidossa pyritään lääkkein hillitsemään tulehdusreaktion eri vaiheita. Tulehduksellisten suolistosairauksien hoidon tavoitteet ovat muuttuneet kunnianhimoisemmiksi etenkin biologisten lääkkeiden myötä, mutta parantavaa hoitoa tulehduksellisiin suolistosairauksiin ei toistaiseksi ole. Lääkehoidon tavoitteita ovat oireettomuus, suolen limakalvon parantuminen, sairauteen liittyvien komplikaatioiden esto ja elämänlaadun parantaminen. Lääkehoidon valintaan vaikuttavat suolistosairauden laajuus
- [Lääkitys raskauden ja imetyksen aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakitys-raskauden-ja-imetyksen-aikana/13121/) - Raskauden ennusteen tulehduksellista suolistosairautta potevilla on todettu vastaavan raskauden ennustetta muussa väestössä. Heidän lastensa keskimääräinen syntymäpaino on kuitenkin hieman pienempi, ja aktiivi tulehdus lisää keskenmenon riskiä alkuraskaudessa. Siksi on suositeltavaa ajoittaa raskauden alkaminen suolistotaudin rauhalliseen vaiheeseen. Aktiivi tulehdus hoidetaan samoin periaattein kuin yleensäkin. Suolistotaudin aktivoitumisen riski raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ei poikkea tavanomaisesta riskistä.
- [Patogeneesi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/patogeneesi/13117/) - IBD:n patogeneesi on monitekijäinen, ja nykyisen käsityksen mukaan geneettinen alttius lisää riskiä ravinto- ja ympäristötekijöiden vaikutukselle, jonka seurauksena synnynnäinen ja hankinnainen puolustusjärjestelmä toimii poikkeavasti ja johtaa krooniseen tulehdukseen. Crohnin taudille altistavat ensimmäiset geenivariantit on löydetty CARD15-geenistä (kromosomista 16). Sittemmin altistavia geenivariantteja on kuvattu lähes 200, mutta niiden selitysosuus taudin synnyssä jää edelleen pieneksi (alle 20
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-33/13115/) - Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (inflammatory bowel disease, IBD) ovat ulseratiivinen koliitti eli haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, sekä mikroskooppiset koliitit eli kollageenikoliitti ja lymfosytaarinen koliitti. Tässä luvussa käsitellään ulseratiivista koliittia ja Crohnin tautia. Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia, uusiutuvia ja syntymekanismiltaan tuntemattomia tulehduksellisia sairauksia. Noin 10-15 %:lla taudinkuvassa on sekä ulseratiivisen koliitin että Crohnin taudin piirteitä, jolloin
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-104/13424/) - Kliinisissä lääketutkimuksissa noudatettavat eettiset periaatteet on kirjattu useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja asiakirjoihin, joiden sisältö on edelleen saatettu voimaan EU:n lääketutkimusasetuksella (EU) 536/2014 ja sitä täydentävällä kansallisella lailla (Laki kliinisestä lääketutkimuksesta 983/2021, jäljempänä ”lääketutkimuslaki”). (Euroopan unionin perusoikeuskirjassa säädetyistä perusoikeuksista voi kliinisten lääketutkimusten kannalta nostaa esiin ihmisarvon loukkaamattomuuden, henkilökohtaisen koskemattomuuden, lapsen oikeudet, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen, henkilötietojen
- [Kliinisen lääketutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä eettisiä näkökohtia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kliinisen-laaketutkimuksen-suunnitteluun-ja-toteutukseen-liittyvia-eettisia-nakokohtia/13426/) - Kaikilla kliinisillä lääketutkimuksilla tulee olla selkeä lääketieteellinen kysymyksenasettelu, johon vastaamiseen tutkimussuunnitelmalla pyritään. Tutkimuksen tulee voida riittävällä todennäköisyydellä vastata tutkimuskysymyksiin, jotta tutkittavien altistamista suunnitelluille interventioille voidaan pitää eettisesti hyväksyttävänä. Suuri osa kliinisistä lääketutkimuksista tehdään uusilla lääkeaineilla myyntiluvan saamiseksi. Lääkekehitys jaetaan perinteisesti eri vaiheisiin, joiden tavoitteet, tutkimusasetelmat ja tutkittavien määrä vaihtelevat. Käytännössä eri vaiheet ovat kuitenkin usein
- [Kliiniset lääketutkimukset erityisryhmissä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kliiniset-laaketutkimukset-erityisryhmissa/13429/) - Alaikäiset saavat olla tutkittavina vain, jos tutkimuksen tavoitetta ei voida saavuttaa muunlaisilla väestöryhmillä tehtävillä tutkimuksilla. Lisäksi ehtona on, että voidaan olettaa tutkimuksesta tutkittavalle henkilölle koituvien hyötyjen olevan suuremmat kuin riskit, tai tutkimuksesta on hyötyä hänen edustamalleen väestöryhmälle ja tutkimuksesta aiheutuvat riskit ja rasitukset ovat erittäin vähäisiä verrattuna sairauden tavanomaiseen hoitoon. Henkilöt, joiden itsemääräämiskyky on vamman,
- [Tutkittavien rekrytointi ja tietoon perustuva suostumus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/tutkittavien-rekrytointi-ja-tietoon-perustuva-suostumus/13431/) - Tutkittavat rekrytoidaan kliinisiin lääketutkimuksiin usein hoitavan lääkärin vastaanotolla. Osallistujia voidaan myös hakea mm. sairaanhoitopiirien, yliopistojen ja yksityisten terveysalan yritysten internetsivuilla tai päivälehdissä ja sosiaalisessa mediassa julkaistavilla ilmoituksilla. Lopullisen rekrytoinnin ja tietoon perustuvan suostumuksen hankkimisen suorittaa useimmiten tutkijalääkäri. Hoitoa tarvitsevan potilaan rekrytoiminen tutkimuksiin on tutkijan kannalta aina vastuullinen tehtävä ja erityisen haastavaa se on silloin, kun
- [Hätätilanteissa suoritettavat kliiniset lääketutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hatatilanteissa-suoritettavat-kliiniset-laaketutkimukset/13433/) - Lääketutkimukseen voidaan ottaa tutkittava ilman hänen tai hänen edustajansa antamaa suostumusta, jos äkillisen hengenvaaran aiheuttavasta tai muusta äkillisestä vakavasta sairaudesta johtuvan tilanteen kiireellisyyden vuoksi tutkittava ei kykene antamaan tietoon perustuvaa suostumusta etukäteen eikä saamaan etukäteen tietoja lääketutkimuksesta, tai on olemassa tieteellisesti perusteltuja syitä olettaa, että tutkittavan osallistumisesta kliiniseen lääketutkimukseen voi koitua tutkittavalle välittömiä kliinisesti merkityksellisiä
- [Tutkittavan tiedote](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/tutkittavan-tiedote/13435/) - Jotta tutkimukseen pyydettävä henkilö voi antaa todellisen tietoon perustuvan suostumuksen, hänen on saatava asianmukaista tietoa tutkimuksesta. Tutkittavan tiedote on olennainen osa suostumusprosessia. Lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee aina antaa kirjallista tietoa, jota selvennetään ja tarkennetaan keskustelun sekä lisäkysymysten avulla. Erityisesti lasten sekä esimerkiksi psykiatristen, neurologisten ja geriatristen potilaiden kohdalla voidaan käyttää apuna kuvia ja digitaalista aineistoa (esimerkiksi
- [Kliinisen lääketutkimuksen eettinen ennakkoarviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kliinisen-laaketutkimuksen-eettinen-ennakkoarviointi/13437/) - Kliinisten lääketutkimusten eettinen ennakkoarviointi on osa lääketutkimusten lupakäsittelyä, jota kuvataan tarkemmin luvussa 71. Tämän eettisen arvioinnin suorittaa valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta Tukija. Tukija saa käyttöönsä arviointia varten koko kliinisen lääketutkimuksen hakemusaineiston lukuun ottamatta lääkkeen valmistusta koskevia tietoja. Lääketutkimuslaissa esitetyn työnjaon mukaisesti Tukija voi esittää Fimealle kommentteja tutkimussuunnitelmaan liittyvistä eettisistä näkökohdista. Varsinaisen lausuntonsa Tukija antaa hakemuksen
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-85/8751/) - Matikainen N. Hyperkalsemia. Kirjassa: Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim.). Akuuttihoito-opas, 768 sivua. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 2020. Saatavilla www-muodossa:www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho. Välimäki M ja Mäkitie O. Luusto ja mineraaliaineenvaihdunta. M Välimäki, T Sane, L Dunkel (toim) Endokrinologia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 2009, sivut 264-350. Saatavilla internetissä: www.oppiportti.fi/op/end00701/do. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus.
- [Osteoporoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/osteoporoosi-5/8743/) - Osteoporoosille eli luukadolle on tunnusomaista luun pieni määrä, luukudoksen mikrorakenteen häiriöt, luun hauraus ja kasvanut murtuma-alttius. Luukudos uusiutuu koko elämän ajan. Luun määrä kasvaa aina 20–30-vuotiaaksi saakka ja säilyy melko muuttumattomana 40 ikävuoteen asti. Tämän jälkeen luun määrä alkaa pienentyä ja naisilla pienentyminen kiihtyy menopaussissa. Nainen menettää elämänsä aikana 50 % hohkaluustaan ja 30 %
- [Osteomalasia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/osteomalasia-4/8749/) - Osteomalasia on D-vitamiinin puutoksen aiheuttama luuston mineraalistumisen häiriö aikuisilla, vastaten lasten riisitautia. Se hoidetaan samoin periaattein kuin edellä on esitetty D-vitamiinin puutoksesta hypokalsemian kohdalla.
- [Hyperkalsemia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hyperkalsemia-2/8741/) - Hyperkalsemialla tarkoitetaan tilaa, jossa plasman albumiinikorjattu kalsium (P-Ca-albk) on viitealueen ylärajan yläpuolella tai plasman vapaa ionisoitunut kalsium (P-Ca-Ion) on koholla. Eri laboratorioiden käyttämät viitearvot vaihtelevat jonkin verran. Tavallisimmat hyperkalsemian syyt ovat primaarinen hyperparatyreoosi, syöpäsairaudet ja munuaisten vajaatoiminta. Syyt ja diagnoosi Plasman PTH-pitoisuuden avulla selvitetään, onko hyperkalsemia PTH:sta riippuvainen vai ei. PTH:sta riippuvassa muodossa lisäkilpirauhaset tuottavat
- [Hypokalsemia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hypokalsemia/8738/) - Hypokalsemiassa plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on pienentynyt. Lievä hypokalsemia (P-Ca-Ion >1,05 mmol/l) on yleensä oireeton, mutta vaikea-asteinen hypokalsemia (P-Ca-Ion
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-103/8735/) - Ydinasiat Kalsiumin aineenvaihdunnan häiriöissä määritetään kalsiumpitoisuuden lisäksi aina paratyreoideahormonin ja D-vitamiinin pitoisuus. Avohoidossa hyperkalsemian tavallisin syy on hyperparatyreoosi ja sairaalapotilailla pahanlaatuinen kasvain. Oireisilla potilailla sekä hypo- että hyperkalsemia vaativat hoitoa ja merkittävissä kalsiumin pitoisuuden häiriöissä hoidon tarve on päivystyksellinen. Osteoporoosi diagnosoidaan lannerangasta ja reisiluun yläosasta tehtävillä luuntiheysmittauksilla. Erotusdiagnostisilla tutkimuksilla poissuljetaan osteoporoosipotilaalta mahdolliset taustasairaudet. Jos murtumariski
- [Vajaatoiminnan patogeneesi](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/vajaatoiminnan-patogeneesi-2/8470/) - Sydämen pumppauskyky riippuu sekä systolisesta että diastolisesta toiminnasta, jotka molemmat kuluttavat energiaa. Diastolessa tapahtuvan sydänlihaksen relaksaation alkuvaihe on aktiivista ja energiaa kuluttavaa toimintaa, joka aiheuttaa vasempaan kammioon negatiivisen paineen (”imun”) vasempaan eteiseen verrattuna. Aktiivisen relaksaatiovaiheen jälkeen seuraa passiivinen diastole, jossa vasemman kammion täyttymisen määräävä tekijä on kammion komplianssi eli venymiskyky. Komplianssia kuvaa kammion tilavuuden muutos
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-102/8466/) - Ydinasiat Sydämen vajaatoiminta voi olla joko supistumis- (systole) tai rentoutumisvaiheen (diastole) häiriö, mutta usein kyse on kummankin vaiheen häiriöstä. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan monen eri sydänsairauden lopputilanne. Vajaatoiminnan hoito käsittää elintapaohjauksen ja lääkityksen lisäksi perussairauksien hoidon, niihin liittyvät toimenpiteet ja tarvittaessa vajaatoimintatahdistimen asennuksen. Systolisen vajaatoiminnan lääkehoidossa pyritään salpaamaan adrenergistä stimulaatiota ja reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmää.
- [Sydämen vajaatoiminnan etiologia ja epidemiologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sydamen-vajaatoiminnan-etiologia-ja-epidemiologia/8468/) - Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa sydän ei pysty toimintahäiriön vuoksi pumppaamaan verta vastaamaan kudoksien tarpeeseen. Sydämen vajaatoiminta -diagnoosin edellytyksenä ovat sekä vajaatoiminnan tyypilliset oireet että objektiivinen (yleensä kaikututkimuksella varmennettu) löydös sydämen toimintahäiriöstä levossa. Sydämen toimintahäiriö voi olla ensisijaisesti joko supistumis- (systole) tai rentoutumisvaiheen (diastole) häiriö, joskin vajaatoiminnassa on usein kyse kummankin vaiheen häiriöstä. Vajaatoiminnassa, joka
- [Diastolisen vajaatoiminnan (HFpEF) hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/diastolisen-vajaatoiminnan-hfpef-hoito/8481/) - Systolisesta vajaatoiminnasta puhutaan, kun vasemman kammion ejektiofraktio on ≤ 40 %, mid-range/mildly reduced ejection fraction vajaatoiminnasta (HFmrEF) kun ejektiofraktio on 40-50 %, ja diastolisesta vajaatoiminnasta (HFpEF) kun ejektiofraktio ≥ 50 %. Nämä rajat ovat tietyllä tavalla mielivaltaisia, sillä ejektiofraktio on jatkumo ja tarkkoja rajoja on mahdoton määrittää. Lisäksi tiedetään, että rajat ovat erilaiset miehille ja
- [Mid-range/mildly reduced ejection fraction (HFmrEF) vajaatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/mid-range-mildly-reduced-ejection-fraction-hfmref-vajaatoiminta/8483/) - Sokkoutettuja tutkimuksia puhtaasti HFmrEF-potilailla ei ole tehty. Edellä mainitussa empagliflotsiinitutkimuksessa oli mukana sekä HFmrEF- että HFpEF-potilaita ja myös HFmrEF-potilaat hyötyivät empagliflotsiinista. Diureetit ovat edelleen HFmrEF-hoidon kulmakiviä. Kuten HFpEF-potilailla, myös HFmrEF-potilailla voidaan käyttää sekä loop- että tiatsididiureetteja. Muista lääkkeistä ei ole tehty yhtään merkittävää sokkoutettua tutkimusta, jonka tulokset olisivat positiivisia. Euroopan kardiologisen seuran suosituksessa ACE:n estäjät,
- [Akuutin vajaatoimintakohtauksen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/akuutin-vajaatoimintakohtauksen-hoito/8485/) - Akuutilla vajaatoimintakohtauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa potilaan oireet alkavat nopeasti ja ovat niin vaikeita, että potilas hakeutuu hoitoon päivystyksenä. Kyseessä voi olla vajaatoiminnan ensi-ilmaantuminen tai useimmiten aiemmin hoidetun vajaatoiminnan pahenemisjakso. Aluksi tulee selvittää vajaatoimintaan johtaneet tekijät ja muut vajaatoimintaa pahentavat sairaudet (esim. tuore sydäninfarkti, hypertensiivinen kriisi, vaikea rytmihäiriö, tuore sydämen rakenteellinen vika, keuhkoembolia, infektio tai tamponaatio
- [Oikean kammion vajaatoiminnan hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/oikean-kammion-vajaatoiminnan-hoito/8487/) - Oikean kammion vajaatoimintaan liittyvät turvotusoireet sekä oikean kammion ja eteisen paineen nousu. Se saattaa heikentää myös vasemman puolen täyttöä ja iskutilavuutta. Lääkehoito on pulmallista, sillä satunnaistetuissa tutkimuksissa mistään lääkkeestä ei ole osoitettu olevan hyötyä oikean kammion vajaatoiminnassa. Synnynnäisissä sydänvioissa (valtasuonten transpositio, synnynnäisesti korjautunut valtasuonten transpositio, yksikammioinen sydän) oikea kammio saattaa toimia ns. systeemikammiona, pumpaten verta
- [Vajaatoimintapotilaan rytmihäiriöiden hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/vajaatoimintapotilaan-rytmihairioiden-hoito/8489/) - Lisääntynyt neuroendokriininen aktiivisuus liittyy sekä eteisvärinään että sydämen vajaatoimintaan. Suurentunut vasen eteinen nostaa eteisvärinän riskiä, mutta toisaalta etenkin kammiovasteeltaan nopea eteisvärinä voi aiheuttaa vajaatoimintaa kammion väsymisen vuoksi. Eteisvärinä heikentää kammioiden täyttymistä ja saattaa varsinkin diastolista vajaatoimintaa sairastavalla potilaalla johtaa nopeasti keuhkopöhön kehittymiseen. Näiden yhteyksien vuoksi monella vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavalla on myös eteisvärinä. Riski eteisvärinän
- [Lääkehoidon erityispiirteet iäkkäillä henkilöillä](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-erityispiirteet-iakkailla-henkiloilla/8491/) - Pääsääntöisesti iäkkään henkilön sydämen vajaatoimintaa hoidetaan samalla tavalla kuin nuoremman. Iäkkäät ovat kuitenkin tavallisesti muuta väestöä herkempiä niin lääkkeiden toivotuille kuin ei-toivotuille vaikutuksillekin. Siksi lääkehoito tulee aloittaa varovasti, tavanomaista pienemmillä annoksilla ja annoksen noston tulee tapahtua hitaasti. Sydämen vajaatoimintaa vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Iäkkäiden yleisimmät taustasyyt sairauden kehittymiseen ovat kohonnut verenpaine ja sydämen läppäviat. Lisäksi
- [Sydämen vajaatoimintalääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoiminnassa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sydamen-vajaatoimintalaakkeiden-kaytto-munuaisten-vajaatoiminnassa/8493/) - Osa sydämen vajaatoimintaan käytettävistä lääkkeistä eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta, jolloin munuaisten vajaatoiminta riippumatta sen aiheuttajasta huonontaa lääkeaineen poistumista elimistöstä. Munuaisten toimintaa huononee iän karttuessa; yli 75-vuotiailla on keskimäärin vain puolet normaalista toiminnasta jäljellä. Digoksiini on esimerkki lääkeaineesta, joka pääsääntöisesti poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Munuaisten vajaatoiminta lisää merkittävästi digoksiinin kertymistä elimistöön ja näin digoksiini-intoksikaation vaaraa. Tämä
- [Sydämen vajaatoimintalääkkeiden käyttö maksan vajaatoiminnassa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sydamen-vajaatoimintalaakkeiden-kaytto-maksan-vajaatoiminnassa/8495/) - Sydämen ja maksan vajaatoiminnat liittyvät verenkierrollisista syistä usein toisiinsa. Tavallinen maksan vajaatoiminnan syy on maksan kongestio sydämen vajaatoiminnasta johtuen. Useat sydämen vajaatoiminnan lääkkeet saattavat lisäksi vahingoittaa maksaa. Maksaentsyymien seuranta on tällöin tärkeää erityisesti lääkityksen aloitusvaiheessa ja annosnostoissa. Monet sydämen vajaatoiminnan lääkkeet metaboloituvat maksassa, joten maksan vajaatoiminta muuttaa niiden tehoa. Esimerkkejä ovat useat beetasalpaajat (bisoprololi, metoprololi,
- [Muiden sairauksien vaikutus sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/muiden-sairauksien-vaikutus-sydamen-vajaatoiminnan-laakehoitoon/8497/) - Tulehduskipulääkkeet (ns. NSAID-lääkkeet) lisäävät sydämen vajaatoiminnan ja sydäninfarktin vaaraa sydänsairailla potilailla. Tämän takia ne ovat vasta-aiheisia sydämen vajaatoimintapotilailla. Näiden potilaiden kiputilojen hoidossa tulee käyttää lähinnä parasetamolia tai tarvittaessa keskushermoston kautta vaikuttavia analgeetteja. Epidemiologisissa tutkimuksissa on arvioitu, että jopa joka kuudes sairaalahoitoa vaativa keuhkopöhö on johtunut tulehduskipulääkkeiden käytöstä sydämen vajaatoimintapotilaalla. Sepelvaltimotaudissa käytettävät matalat asetyylisalisyylihappoannokset (100 mg)
- [Sydämen systolisen vajaatoiminnan lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/sydamen-systolisen-vajaatoiminnan-laakehoito/8477/) - Vajaatoimintapotilaan hoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa sydämen vajaatoimintaa aiheuttavia sairauksia, ehkäistä sydämen toimintahäiriön etenemistä, lievittää sydämen vajaatoiminnan oireita sekä vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Hoito käsittää elintapaohjauksen ja lääkityksen lisäksi joissakin tilanteissa sepelvaltimotaudin tai läppävikojen hoitoon kohdistuvia toimenpiteitä ja vajaatoimintatahdistimen. Lisäksi rytmihäiriöitä on usein hoidettava. Optimaalinen hoidon kohdentaminen edellyttää huolellista diagnostiikkaa. Vajaatoimintaa sairastavia suositellaan välttämään
- [Laitehoidot ja sydämensiirto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laitehoidot-ja-sydamensiirto/8499/) - Ellei optimaalisella lääkityksellä päästä haluttuun tulokseen, voidaan vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa asentaa synkronoiva tahdistin (CRT-P). Tällöin tahdistetaan vasenta kammiota kahdesta paikasta, mikä synkronoi supistusta ja siten tehostaa sydämen pumppaustoimintaa. Lisäksi vaikeassa vajaatoiminnassa voidaan käyttää erityisesti ns. siltahoitona sydänsiirtoon mekaanista tukihoitoa. Näitä ovat esimerkiksi ECMO (ExtraCorporeal Membrane Oxygenation), apupumppu ja jopa tekosydän.
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-83/8501/) - Carolyn S P Lam, Scott D Solomon. Classification of Heart Failure According to Ejection Fraction: JACC Review Topic of the Week. J Am Coll Cardiol. 2021 Jun 29;77(25):3217-3225. doi: 10.1016/j.jacc.2021.04.070. Anker SD, Butler J, Filippatos G, Ferreira JP, Bocchi E, Böhm M, Brunner-La Rocca HP, Choi DJ, Chopra V, Chuquiure-Valenzuela E, Giannetti N, Gomez-Mesa JE,
- [Johdanto](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/johdanto-49/8411/) - Ydinasiat Lähes joka toisella yli 30-vuotiaalla suomalaisella on kohonnut verenpaine seulontamittauksissa. Kohonneen verenpaineen hoidon ensisijaislääkkeitä ovat ACE:n estäjät, ATR-salpaajat, kalsiumkanavan salpaajat ja tiatsididiureetit. Lääkehoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon potilaan perusominaisuudet, muut riskitekijät, ja sairaudet. Kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta oireita, joten hoitoon sitouttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kohonnut verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä.
- [Hypertension patofysiologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/hypertension-patofysiologia/8413/) - Verenpaine on sydämen minuuttitilavuuden (supistustilavuus x syketaajuus) ja kokonaisääreisvirtausvastuksen tulo (kuva 16.1). Supistusvoima ja syketaajuus riippuvat sydämeen palaavasta verimäärästä ja autonomisen hermoston aktiivisuudesta. Virtausvastus riippuu vastussuonten läpimitasta, mitä sääteleee lähinnä sympaattinen hermosto, reniini-angiotensiinijärjestelmä sekä muut kiertävät ja paikallisesti muodostuvat vasoaktiiviset aineet. Virtausvastus on kääntäen verrannollinen verisuonen läpimitan neljänteen potenssiin. Toisin sanoen pienikin läpimitan muutos vaikuttaa
- [Ennuste ja hoitovaihtoehdot](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/ennuste-ja-hoitovaihtoehdot/8429/) - Kohonnut verenpaine lisää riskiä sairastua aivohalvaukseen, sydämen vajaatoimintaan, sepelvaltimotautiin ja munuaissairauteen. Malignisti etenevä verenpainetauti on käynyt lääkehoidon ansiosta harvinaiseksi. Ennen lääkehoitoa malignia hypertensiota sairastavista potilaista 60 % kuoli 6 kk:n sisällä ja kaikki 5 vuoden kuluessa. Lääkehoidosta saatu hyöty korostuu potilailla, joilla on samanaikaisesti muita kardiovaskulaarisia riskitekijöitä. Kontrolloitujen hoitotutkimusten meta-analyysissä 5 mmHg:n systolisen paineen lasku
- [Kirjallisuutta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/kirjallisuutta-130/8639/) - Ettehad D, Emdin CA, Kiran A et al. Blood pressure lowering for prevention of cardiovascular disease and death: a systematic review and meta-analysis. Lancet. 2016;387(10022):957-967. Kostis JB, Cabrera J, Cheng JQ et al. Association between chlorthalidone treatment of systolic hypertension and long-term survival. JAMA. 2011;306(23):2588-93. Williams B, Mancia G, Spiering W et al. for the
- [Lääkeyhdistelmät](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakeyhdistelmat/8632/) - Kaavamaisista, portaittain lisättävistä lääkeyhdistelmistä on nykyään siirrytty yhä enemmän yksilöllisiin, potilaan muut sairaudet ja tekijät huomioon ottaviin lääkevalintoihin. Jos valittu yksilääkehoito ja elintapaohjeet eivät alenna verenpainetta riittävästi 1–2 kuukaudessa, voidaan joko lisätä lääkeannosta, vaihtaa lääke toiseen valmisteeseen (mikäli edelliselle valmisteelle ei ole vastetta) tai liittää hoitoon toinen lääke. Jos verenpaineen lähtötaso on >160/100 mmHg, lääkehoito
- [Lääkehoito erityistapauksissa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoito-erityistapauksissa/8634/) - Verenpainelääke voi parantaa tai huonontaa potilaan muuta samanaikaista sairautta. Taulukossa 16.7 on esitetty yleisimpien muiden sairauksien ja ongelmien vaikutus verenpainelääkkeen valintaan. Sepelvaltimotautia sairastavan ensisijainen hypertensiolääke on beetasalpaaja, mikäli sepelvaltimotauti on oireinen tai potilas on sairastanut infarktin viimeisen vuoden aikana. Beetasalpaaja on osoittautunut edulliseksi sydäninfarktia seuraavan vuoden aikana. Sepelvaltimotautia sairastavilla beetasalpaajahoidon äkillinen lopettaminen voi pahentaa rintakipua.
- [Lääkehoidon seuranta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-seuranta/8637/) - Hypertension lääkehoitoa suunniteltaessa hoidon tavoitteet ja toteutus päätetään yhdessä potilaan kanssa. Hypertensiopotilaan tehokasta hoitoa ei ole vain verenpaineen normaalistaminen, vaan sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin laskeminen vaikuttamalla mahdollisimman moneen riskitekijään. Lääkkeetön hoito on oleellista myös lääkehoidon aikana. Hoitotavoitteena on alentaa sekä systolinen että diastolinen paine niin normaaleiksi kuin mahdollista. Verenpainepotilaan hoidosta vastaavan lääkärin ja hoitoon osallistuvan
- [Lääkkeen valinta](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeen-valinta/8630/) - Eri lääkeaineryhmien verenpainetta alentava teho on keskimäärin samansuuruinen. Niiden vaste vaihtelee kuitenkin eri potilailla hypertension etiologiasta ja vaikeusasteesta riippuen. Useamman lääkkeen yhdistelmällä tyydyttävä hoitotulos voidaan saada noin 90 prosentilla kaikista hypertensiopotilaista. Hoitomyöntyvyyden varmistamiseksi kannattaa pyrkiä yksinkertaiseen, mielellään vain kerran päivässä tapahtuvaan annostukseen ja useampia lääkeaineita sisältäviin lääkevalmisteisiin. Hoidon onnistumisen kannalta haittavaikutusten tulisi luonnollisesti jäädä vähäisiksi. Myös
- [Verenpainelääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/verenpainelaakkeet/8620/) - Diureetit Diureetit ovat keskeisessä asemassa verenpainetaudin hoidossa. Niiden teho on osoitettu sokkoutetuissa hoitotutkimuksissa sekä meta-analyyseissä. Alun perin turvotusten hoitoon tarkoitetut tiatsididiureetit ja niiden johdokset osoittautuivat tehokkaiksi verenpainetta alentaviksi yhdisteiksi. Kaliumia säästäviä diureetteja (amiloridi ja triamtreeni) käytetään tarpeen mukaan muihin diureetteihin yhdistettyinä hypokalemian välttämiseksi. Loop-diureetteja (furosemidi) käytetään tiatsidien vaihtoehtoina munuaisten vajaatoiminnassa ja turvotuksissa. Diureettien antihypertensiivisen vaikutuksen
- [Lääkehoidon aiheet ja tavoitteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakehoidon-aiheet-ja-tavoitteet/8442/) - Kohonneen verenpaineen lääkehoidon aloittamisen aiheet ovat varsinkin aiemmin mukailleet hoidon erityiskorvattavuuden kriteereitä. Tämä ei ole paras käytäntö, sillä kohonneen verenpaineen hoidossa tulisi pyrkiä yksilöllisiin ratkaisuihin. Erityiskorvattavuuden merkitys on Suomessa vähentynyt merkittävästi lääkkeiden edullisuuden vuoksi. Perimä, kohde-elinvauriot ja muut samanaikaiset riskitekijät ovat lääkehoidon aiheellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hypertension hoidossa on aina pyrittävä verenpainetta alentaviin elämäntapojen muutoksiin ja
- [Lääkevalinnan perusteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakevalinnan-perusteet/8409/) - Rationaalista lääkehoitoa voidaan kuvata WHO:n määritelmän mukaan neljän t:n säännöllä. Hyvä, osuva ja laadukas lääkehoito on tehokasta, turvallista, taloudellista sekä tarkoituksenmukaista. Ollakseen tarkoituksenmukaista hoidon tulee olla sellaista, että myös potilas sitoutuu sen toteuttamiseen. Hyvä lääkehoito on myös farmakologiselta kannalta aina rationaalista. Kliininen teho ja vaikuttavuus Lääkkeen teho on rationaalisen lääkehoidon ehdoton edellytys. Jos lääkkeellä tai
- [Lääkärin oman lääkevalikoiman tavoite](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakarin-oman-laakevalikoiman-tavoite/8407/) - Rationaalisen lääkehoidon tavoitteena on turvata kullekin potilaalle hänen tarpeisiinsa sopiva, niin potilaan kuin yhteiskunnankin kannalta, kustannuksiltaan kohtuullinen lääkehoito. Oma lääkevalikoima soveltuu hyvin tehtäväksi jo lääkärin uran alkuvaiheessa. Eri lääkevaihtoehtojen vertailuun ei arkipäivän hoitotilanteessa yleensä ole aikaa, minkä vuoksi oma valikoima kannattaa laatia tietoisesti ennakkoon. Lääkärin omaan lääkevalikoimaan sisällyttämä lääkevalmiste on lääkärin kohtaaman yleisen ongelman tai
- [Lääkevalikoima sairaalassa](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakevalikoima-sairaalassa/8417/) - Sairaalat ja hoitolaitokset hankkivat valtaosan lääkkeistään kilpailutuksen jälkeen. Sairaanhoitopiirit ovat muodostaneet hankintarenkaita, jotka hoitavat kilpailutuksen renkaaseen kuuluvien laitosten ja terveyskeskusten puolesta määrävälein, esimerkiksi joka toinen vuosi. Hankintarenkaat rakentuvat yliopistosairaanhoitopiirien sairaala-apteekkien ympärille, jotka huolehtivat käytännön järjestelyistä. Lääketieteellisissä kysymyksissä ne tukeutuvat sairaanhoitopiirien lääkeneuvottelukuntien asiantuntemukseen, jotka koostuvat kliinisten erikoisalojen edustajista. Kilpailutuksen järjestäminen vaatii runsaasti työtä, mutta sillä on
- [Lääkkeen määräämisoikeus](https://www.kandidaattikustannus.fi/artikkeli/kliininen-farmakologia/laakkeen-maaraamisoikeus/8419/) - Lääkeviranomainen päättää, tarvitaanko lääkkeen toimittamiseen potilaalle lääkemääräys (reseptilääke) vai voiko potilas ostaa sen ilman reseptiä (itsehoitolääke). Lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetulla henkilöllä on oikeus määrätä lääkettä potilaalle lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten sekä pro auctore -reseptillä oman ammattinsa harjoittamiseen. Oman sairautensa hoidossa tarvittavia lääkkeitä lääkäri voi määrätä omalle nimelleen laaditulla reseptillä. Tilapäisesti lääkärin tehtävissä toimivalla

## Kappaleet

- [Hengitysvaikeus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/hengitysvaikeus/18428/)
- [Lääkkeet ja ympäristö](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeet-ja-ymparisto/18484/)
- [Kasviperäiset lääkkeet, homeopaattiset lääkkeet ja ravintolisät](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kasviperaiset-laakkeet-homeopaattiset-laakkeet-ja-ravintolisat/18471/)
- [Esipuhe](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/esipuhe/18430/)
- [Elvytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/elvytys/18429/)
- [Rintakipu ja rytmihäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/rintakipu-ja-rytmihairiot/18427/)
- [Tajuton potilas](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/tajuton-potilas/18426/)
- [Vammapotilas](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/vammapotilas/18425/)
- [Lapset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/lapset/18424/)
- [Naiset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/naiset/18423/)
- [Taulukot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/taulukot/18422/)
- [Tarkistuslistat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ensihoidon-taskuopas/tarkistuslistat/18421/)
- [Foniatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/puhe-ja-aanihairiot-foniatria/13070/)
- [Kilpirauhanen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/kilpirauhanen/18416/)
- [Korva, kuulo ja tasapaino](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/korva-kuulo-ja-tasapaino/12490/)
- [Nenä, sivuontelot ja nenänielu](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/nena-sivuontelot-ja-nenanielu/13063/)
- [Suu, nielu ja ruokatorvi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/suu-nielu-ja-ruokatorvi/13064/)
- [Sylkirauhaset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/sylkirauhaset/13065/)
- [Kurkunpää, henkitorvi, keuhkoputket ja välikarsina](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/kurkunpaa-henkitorvi-keuhkoputket-ja-valikarsina/13066/)
- [Kaula](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/kaula/13067/)
- [Pään ja kaulan alueen pahanlaatuiset kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/paan-ja-kaulan-alueen-pahanlaatuiset-kasvaimet/13068/)
- [Pään ja kaulan alueen vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/knk-ja-foniatrian-perusteet/paan-ja-kaulan-alueen-vammat/13069/)
- [Uusi painos: Ihotaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/uusi-painos-ihotaudit/17342/)
- [Neurokirurgia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/neurokirurgia/279/)
- [Uusi painos: Korva- nenä- ja kurkkutaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/uusi-painos-korvan-sairaudet/16412/)
- [Työtoksikologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/tyotoksikologia/16599/)
- [Terveydelle haitalliset ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/terveydelle-haitalliset-ymparistomyrkyt-ja-ilmansaasteet/16598/)
- [Torjunta-aineet ja orgaaniset ympäristömyrkyt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/torjunta-aineet-ja-orgaaniset-ymparistomyrkyt/16597/)
- [Metallien ja metalloidien toksisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/metallien-ja-metalloidien-toksisuus/16596/)
- [Sienimyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/sienimyrkytykset/16595/)
- [Häkämyrkytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/hakamyrkytys/16594/)
- [Alkoholien ja syanidien aiheuttamat akuutit myrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/alkoholien-ja-syanidien-aiheuttamat-akuutit-myrkytykset/16593/)
- [Tärkeimmät lääkemyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/tarkeimmat-laakemyrkytykset/16592/)
- [Yleisiä näkökohtia akuuteista myrkytyksistä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/yleisia-nakokohtia-akuuteista-myrkytyksista/16591/)
- [Toksisuuden tutkiminen ja arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuuden-tutkiminen-ja-arviointi/16590/)
- [Genotoksisuus, karsinogeenisuus, teratogeenisuus ja epigeneettiset vaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/genotoksisuus-karsinogeenisuus-teratogeenisuus-ja-epigeneettiset-vaikutukset/16589/)
- [Elintoksikologian perusteita](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/elintoksikologian-perusteita/16588/)
- [Toksisuus ja toksikologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/toksisuus-ja-toksikologia/16587/)
- [Vertaileva farmakologia – eläinlajien väliset erot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/vertaileva-farmakologia-elainlajien-valiset-erot/16586/)
- [Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-yhteiskunnallinen-merkitys/16585/)
- [Lääkkeiden tehon ja turvallisuuden valvonta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-tehon-ja-turvallisuuden-valvonta/16584/)
- [Lääkkeiden yhteisvaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-yhteisvaikutukset/16583/)
- [Eräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/eraita-kliinisen-farmakologian-peruskysymyksia/16582/)
- [Lääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-haittavaikutukset-3/16581/)
- [Magneetti- ja röntgenkuvausvarjoaineet ja muut diagnostiset valmisteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/magneetti-ja-rontgenkuvausvarjoaineet-ja-muut-diagnostiset-valmisteet/16580/)
- [Syövän täsmälääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/syovan-tasmalaakkeet/16579/)
- [Solunsalpaajat ja muut perinteiset syöpälääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/solunsalpaajat-ja-muut-perinteiset-syopalaakkeet/16578/)
- [Syöpälääkkeiden jaottelu ja syöpien lääkehoitojen yleiset periaatteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/syopalaakkeiden-jaottelu-ja-syopien-laakehoitojen-yleiset-periaatteet/16577/)
- [Antiseptit ja desinfektioaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/antiseptit-ja-desinfektioaineet/16576/)
- [Matolääkkeet ja ulkoloisten häätöön käytetyt lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/matolaakkeet-ja-ulkoloisten-haatoon-kaytetyt-laakkeet/16575/)
- [Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/alkuelaimiin-vaikuttavat-laakkeet/16574/)
- [Virustautien hoitoon tarkoitetut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/virustautien-hoitoon-tarkoitetut-laakkeet/16573/)
- [Sieni-infektioiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/sieni-infektioiden-hoitoon-tarkoitetut-laakkeet/16572/)
- [Tuberkuloosilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/tuberkuloosilaakkeet/16571/)
- [Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/bakteeri-infektioiden-rationaalinen-hoito/16570/)
- [Nukleiinihappoihin vaikuttavat mikrobilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/nukleiinihappoihin-vaikuttavat-mikrobilaakkeet/16569/)
- [Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/proteiinisynteesia-estavat-mikrobilaakkeet/16568/)
- [Soluseinämää heikentävät mikrobilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/soluseinamaa-heikentavat-mikrobilaakkeet/16567/)
- [Yleistä mikrobilääkkeistä*](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/yleista-mikrobilaakkeista/16566/)
- [Immunosuppressiiviset lääkkeet ja nivelreuman hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/immunosuppressiiviset-laakkeet-ja-nivelreuman-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/16565/)
- [Vitamiinit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/vitamiinit/16564/)
- [Osteoporoosin hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/osteoporoosin-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/16563/)
- [Kihtilääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/kihtilaakkeet/16562/)
- [Diabeteslääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/diabeteslaakkeet/16561/)
- [Dyslipidemioiden hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/dyslipidemioiden-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/16560/)
- [Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit sekä niiden vastavaikuttajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/gonadotropiinit-ja-sukupuolihormonit-seka-niiden-vastavaikuttajat/16559/)
- [Lisämunuaisen kuorikerroshormonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/lisamunuaisen-kuorikerroshormonit/16558/)
- [Kilpirauhashormonit ja tyreostaatit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/kilpirauhashormonit-ja-tyreostaatit/16557/)
- [Aivolisäkkeen ja hypotalamuksen hormonit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/aivolisakkeen-ja-hypotalamuksen-hormonit/16556/)
- [Ruoansulatuskanavan lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/ruoansulatuskanavan-laakkeet/16555/)
- [Anemialääkkeet ja verenmuodostukseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/anemialaakkeet-ja-verenmuodostukseen-vaikuttavat-laakkeet/16554/)
- [Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/veren-hyytymiseen-vaikuttavat-laakkeet/16553/)
- [Verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/verenpainetaudin-sepelvaltimotaudin-ja-sydamen-vajaatoiminnan-laakehoito/16552/)
- [Diureetit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/diureetit/16551/)
- [Kalsiumkanavan salpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/kalsiumkanavan-salpaajat/16550/)
- [Verisuonia laajentavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/verisuonia-laajentavat-laakkeet/16549/)
- [Rytmihäiriölääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/rytmihairiolaakkeet/16548/)
- [Inotrooppiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/inotrooppiset-laakkeet/16547/)
- [Keuhkosairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/keuhkosairauksien-hoidossa-kaytettavat-laakkeet/16546/)
- [Alzheimerin taudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/alzheimerin-taudin-laakkeet/16545/)
- [Parkinsonin taudin lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/parkinsonin-taudin-laakkeet/16544/)
- [Epilepsialääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/epilepsialaakkeet/16543/)
- [Riippuvuus ja väärinkäyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/riippuvuus-ja-vaarinkaytto/16542/)
- [Ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/ahdistuneisuus-ja-unihairioiden-laakkeet/16541/)
- [Masennuslääkkeet ja mielialan tasaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/masennuslaakkeet-ja-mielialan-tasaajat/16540/)
- [Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/psykoosien-hoitoon-tarkoitetut-laakkeet/16539/)
- [Opioidit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/opioidit/16538/)
- [Johdanto farmakologiaan](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/johdanto-farmakologiaan/16400/)
- [Lääkkeiden kemia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeiden-kemia/16516/)
- [Lääkekehitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakekehitys/16517/)
- [Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit*](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakeaineiden-vaikutusmekanismit-reseptorit/16518/)
- [Farmakokinetiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/farmakokinetiikka/16519/)
- [Vierasainemetabolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/vierasainemetabolia/16520/)
- [Lääkkeen annos, pitoisuus ja vaste](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakkeen-annos-pitoisuus-ja-vaste/16521/)
- [Lääkemuodot ja antoreitit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/laakemuodot-ja-antoreitit/16526/)
- [Neurofarmakologian perusteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/neurofarmakologian-perusteet/16527/)
- [Kolinergistä stimulaatiota aiheuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/kolinergista-stimulaatiota-aiheuttavat-laakkeet/16528/)
- [Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/kolinergisia-muskariinireseptoreita-salpaavat-laakkeet/16529/)
- [Hermo-lihasliitokseen vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/hermo-lihasliitokseen-vaikuttavat-laakkeet/16530/)
- [Adrenergisten reseptorien agonistit (sympatomimeetit)](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/adrenergisten-reseptorien-agonistit-sympatomimeetit/16531/)
- [Adrenergisten reseptorien salpaajat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/adrenergisten-reseptorien-salpaajat/16532/)
- [Puudutteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/puudutteet/16533/)
- [Histamiini ja histamiinireseptoreihin vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/histamiini-ja-histamiinireseptoreihin-vaikuttavat-laakkeet/16534/)
- [5-hydroksitryptamiini ja 5-HT-reseptoreihin vaikuttavat lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/5-hydroksitryptamiini-ja-5-ht-reseptoreihin-vaikuttavat-laakkeet/16535/)
- [Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/eikosanoidit-ja-tulehduskipulaakkeet/16536/)
- [Yleisanestesia-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/farmakologia-ja-toksikologia/yleisanestesia-aineet/16537/)
- [Uusi painos: Lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakehoito-raskauden-ja-imetyksen-aikana/3076/)
- [Uusi painos: Lääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeiden-haittavaikutukset-2/14173/)
- [Uusi painos: Kilpirauhasen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-sairaudet-2/14110/)
- [UUSI PAINOS: Biopankit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/82-uusi-painos-biopankit/13954/)
- [Uusi painos: Lääkevahingot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/uusi-painos-laakevahingot/13846/)
- [Uusi painos: Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/uusi-painos-maksan-sappiteiden-ja-haiman-sairaudet/13779/)
- [Uusi painos: Dyslipidemiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/dyslipidemiat/1958/)
- [Vanha painos: Kliinisten lääketutkimusten etiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kliinisten-laaketutkimusten-etiikka/3063/)
- [Uusi painos: Lihavuuden hoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/uusi-painos-lihavuuden-hoito/13440/)
- [Vanha painos: Kalsiumin ja luun aineenvaihdunnan häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kalsiumin-ja-luu-aineenvaihdunnan-hairiot/3044/)
- [Vanha painos: Lihavuus ja ahmimishäiriö](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/lihavuus-ja-ahmimishairio/1959/)
- [Uusi painos: Kalsium ja luu](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kalsium-ja-luu/13361/)
- [Uusi painos: Tulehdukselliset suolistosairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/krooniset-tulehdukselliset-suolistosairaudet/3043/)
- [Uusi painos: Kliinisten lääketutkimusten etiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/uusi-painos-kliinisten-laaketutkimusten-etiikka/13439/)
- [Uusi painos: Sydämen vajaatoiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/sydamen-vajaatoiminta/3066/)
- [Uusi painos: Hypertensio](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/hypertensio/3068/)
- [Uusi painos: Lääkkeen rationaalinen valinta ja määrääminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeen-rationaalinen-valinta-ja-maaraaminen/3070/)
- [LIITE I](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/liite-i-lyhenneluettelo-systeemilyhenteista-ja-takaliitteista/12135/)
- [LIITE II](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/liite-ii/12136/)
- [Päihteidenkäytön laboratoriodiagnostiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/paihteidenkayton-laboratoriodiagnostiikka-2/11994/)
- [Lääkeaineet ja myrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/laakeaineet-ja-myrkytykset-2/11993/)
- [Syöpämerkkiaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/syopamerkkiaineet-2/11992/)
- [Verensiirtoihin liittyvät laboratoriotutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/verensiirtoihin-liittyvat-laboratoriotutkimukset-2/11991/)
- [Hemostaasin tutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/hemostaasin-tutkimukset-2/11990/)
- [Verta muodostavan kudoksen ja imukudoksen syöpäsairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/verta-muodostavan-kudoksen-ja-imukudoksen-syopasairaudet/11989/)
- [Anemian diagnostiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/anemian-diagnostiikka/11988/)
- [Hematopoieesi ja sen tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/hematopoieesi-ja-sen-tutkiminen-2/11987/)
- [Perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien laboratoriotutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/perinnollisten-aineenvaihduntasairauksien-laboratoriotutkimukset/11986/)
- [Ruuansulatuskanava](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/ruuansulatuskanava/11984/)
- [Lipoproteiiniaineenvaihdunta - dyslipidemiat, ateroskleroosin patogeneesi ja valtimotautiriskin arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/lipoproteiiniaineenvaihdunta-dyslipidemiat-ateroskleroosin-patogeneesi-ja-valtimotautiriskin-arviointi/11983/)
- [Sydän- ja luurankolihas](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/sydan-ja-luurankolihas-2/11982/)
- [Maksan laboratoriotutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/maksan-laboratoriotutkimukset-2/11981/)
- [Allergian ja autoimmuunisairauksien laboratoriodiagnostiikkaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/allergian-ja-autoimmuunisairauksien-laboratoriodiagnostiikkaa/11980/)
- [Endokrinologiset laboratoriotutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/endokrinologiset-laboratoriotutkimukset/11979/)
- [Tulehdusreaktio](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/tulehdusreaktio/11978/)
- [Munuaiset ja virtsa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/munuaiset-ja-virtsa-2/11977/)
- [Neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapaino](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/neste-elektrolyytti-ja-happo-emastasapaino-2/11976/)
- [Laboratoriolaitteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/laboratoriolaitteet-2/11975/)
- [Vieritestaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/vieritestaus/11974/)
- [Laboratorion perusmenetelmät](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/laboratorion-perusmenetelmat-2/11973/)
- [Ikääntymisen ja vanhuuden vaikutus laboratoriotutkimusten tuloksiin](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/ikaantymisen-ja-vanhuuden-vaikutus-laboratoriotutkimusten-tuloksiin/11972/)
- [Laboratoriolääketiede lapsuuden aikana](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/laboratoriolaaketiede-lapsuuden-aikana/11971/)
- [Raskaudenaikaiset erityispiirteet ja keskeiset raskaushäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/raskaudenaikaiset-erityispiirteet-ja-keskeiset-raskaushairiot/11970/)
- [Laboratoriotulosten tulkinta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/laboratoriotulosten-tulkinta/11969/)
- [Preanalytiikka ja näytteenotto](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/preanalytiikka-ja-naytteenotto/11968/)
- [Keskushermoston tutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/keskushermoston-tutkimukset/11372/)
- [Laboratoriotoiminta suomalaisessa terveydenhuollossa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede-5-painos/laboratoriotoiminta-suomalaisessa-terveydenhuollossa-2/11371/)
- [Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/tuki-ja-liikuntaelimiston-rakenne-ja-toiminta/10827/)
- [LIITE 1. Nivelten liikkeiden mittaaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/liite-1-nivelten-liikkeiden-mittaaminen-2/10876/)
- [Näyttöön perustuva ortopedia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/nayttoon-perustuva-ortopedia/10875/)
- [Amputaatiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/amputaatiot-2/10874/)
- [Urheilijan tuki- ja liikuntaelinsairauksien erityispiirteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/urheilijan-tuki-ja-liikuntaelinsairauksien-erityispiirteet/10873/)
- [Lasten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien erityispiirteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/lasten-tuki-ja-liikuntaelimiston-sairauksien-erityispiirteet/10872/)
- [Ranne ja käsi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/ranne-ja-kasi-2/10871/)
- [Kyynärnivel](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/kyynarnivel/10870/)
- [Olkapää](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/olkapaa-2/10869/)
- [Nilkan ja jalkaterän sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/nilkan-ja-jalkateran-sairaudet/10868/)
- [Polven sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/polven-sairaudet/10867/)
- [Lantion ja lonkan sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/lantion-ja-lonkan-sairaudet/10866/)
- [Selkärangan sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/selkarangan-sairaudet/10865/)
- [Niskan ja kaularangan sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/niskan-ja-kaularangan-sairaudet/10864/)
- [Neurologisten sairauksien ortopediset ongelmat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/neurologisten-sairauksien-ortopediset-ongelmat/10863/)
- [Luustodysplasiat ja luuston perinnölliset sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/luustodysplasiat-ja-luuston-perinnolliset-sairaudet/10862/)
- [Pehmytkudosten kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/pehmytkudosten-kasvaimet/10861/)
- [Luuston kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/luuston-kasvaimet-2/10860/)
- [Tulehdukselliset nivelsairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/tulehdukselliset-nivelsairaudet/10859/)
- [Tuki- ja liikuntaelimistön infektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/tuki-ja-liikuntaelimiston-infektiot/10858/)
- [Luuston sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/luuston-sairaudet-2/10857/)
- [Nivelrikko](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/nivelrikko-2/10856/)
- [Ortopedisen potilaan kuvantaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/ortopedisen-potilaan-kuvantaminen-2/10855/)
- [Jänteiden sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/janteiden-sairaudet-2/10854/)
- [Ortopedisen potilaan kliininen tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/ortopedisen-potilaan-kliininen-tutkiminen-2/10853/)
- [Tuki- ja liikuntaelimistön biomekaniikkaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia-2-painos/tuki-ja-liikuntaelimiston-biomekaniikkaa-2/10845/)
- [ Lantionmurtumat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/39-lantionmurtumat/3561/)
- [ Lonkan ja reiden vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/40-lonkan-ja-reiden-vammat/3562/)
- [ Polvivammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/41-polvivammat/3563/)
- [ Säären vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/42-saaren-vammat/3564/)
- [ Nilkkavammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/43-nilkkavammat/3565/)
- [ Jalkaterän vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/44-jalkateran-vammat/3566/)
- [ Rasitusmurtumat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/45-rasitusmurtumat/3567/)
- [ Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/46-syva-laskimotukos-ja-keuhkoembolia/3568/)
- [ Posttraumaattiset infektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/47-posttraumaattiset-infektiot/3569/)
- [ Replantaatiot ja amputaatiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/48-replantaatiot-ja-amputaatiot/3570/)
- [ Pehmytkudossiirteet ja pehmytkudosrekonstruktiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/49-pehmytkudossiirteet-ja-pehmytkudosrekonstruktiot/3571/)
- [ Vanhus traumapotilaana](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/50-vanhus-traumapotilaana/3572/)
- [ Osteoporoottisen luun murtumat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/51-osteoporoottisen-luun-murtumat/3573/)
- [ Periproteettiset murtumat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/52-periproteettiset-murtumat/3574/)
- [ Lapsi traumapotilaana](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/53-lapsi-traumapotilaana/3575/)
- [ Kasvuikäisen tukikudosvammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/54-kasvuikaisen-tukikudosvammat/3576/)
- [ Lasten muut vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/55-lasten-muut-vammat/3577/)
- [ Tapaturmapotilaan kuntoutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/56-tapaturmapotilaan-kuntoutus/3578/)
- [ Tapaturmapotilaan vakuutusturva ja työkyvyn arviointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/57-tapaturmapotilaan-vakuutusturva-ja-tyokyvyn-arviointi/3579/)
- [ Toiminnan johtaminen suuronnettomuudessa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/58-toiminnan-johtaminen-suuronnettomuudessa/3580/)
- [ Ydinräjähdyksen ja säteilyonnettomuuden aiheuttamat vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/59-ydinrajahdyksen-ja-sateilyonnettomuuden-aiheuttamat-vammat/3581/)
- [ Kemialliset vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/60-kemialliset-vammat/3582/)
- [Liite 1. Nivelten liikkeiden mittaaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/liite-1-nivelten-liikkeiden-mittaaminen/3583/)
- [Liite 2. Proteesit, ortoosit ja apuvälineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/liite-2-proteesit-ortoosit-ja-apuvalineet/3584/)
- [ Aivovammapotilaan tehohoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/17-aivovammapotilaan-tehohoito/3539/)
- [ Monielinvaurio](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/18-monielinvaurio/3540/)
- [ Vammapotilaan hoidon tulokset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/19-vammapotilaan-hoidon-tulokset/3541/)
- [ Haavat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/20-haavat/3542/)
- [ Luunmurtumat ja luutumaton murtuma](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/21-luunmurtumat-ja-luutumaton-murtuma/3543/)
- [ Ligamenttirepeämät ja nivelten sijoiltaanmenot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/22-ligamenttirepeamat-ja-nivelten-sijoiltaanmenot/3544/)
- [ Lihaksen ja jänteen vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/23-lihaksen-ja-janteen-vammat/3545/)
- [ Hermovammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/24-hermovammat/3546/)
- [ Verisuonivammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/25-verisuonivammat/3547/)
- [ Ampumavammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/26-ampumavammat/3548/)
- [ Palovammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/27-palovammat/3549/)
- [ Kylmävammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/28-kylmavammat/3550/)
- [ Thoraxvammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/29-thoraxvammat/3551/)
- [ Vatsa- ja virtsaelinvammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/30-vatsa-ja-virtsaelinvammat/3552/)
- [ Aivovammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/31-aivovammat/3553/)
- [ Korvan vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/32-korvan-vammat/3554/)
- [ Silmävammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/33-silmavammat/3555/)
- [ Kasvovammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/34-kasvovammat/3556/)
- [ Selkärangan ja selkäytimen vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/35-selkarangan-ja-selkaytimen-vammat/3557/)
- [ Hartiaseudun ja olkavarren vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/36-hartiaseudun-ja-olkavarren-vammat/3558/)
- [ Kyynärseudun ja kyynärvarren vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/37-kyynarseudun-ja-kyynarvarren-vammat/3559/)
- [ Ranteen ja käden vammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/38-ranteen-ja-kaden-vammat/3560/)
- [Tapaturmien yleisyys ja torjunta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/1-tapaturmien-yleisyys-ja-torjunta/3523/)
- [Vammamekanismit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/2-vammamekanismit/3524/)
- [Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja kestävyys](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/3-tuki-ja-liikuntaelimiston-rakenne-ja-kestavyys/3525/)
- [ Vammapotilaan arviointi ja tutkiminen ensihoidossa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/4-vammapotilaan-arviointi-ja-tutkiminen-ensihoidossa/3526/)
- [ Potilasluokitus, ensihoidon mahdollisuudet ja taktiikat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/5-potilasluokitus-ensihoidon-mahdollisuudet-ja-taktiikat/3527/)
- [ Nestehoito ja verensiirrot ensihoidossa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/6-nestehoito-ja-verensiirrot-ensihoidossa/3528/)
- [ Ensihoidon toimenpiteet vammapotilaalle](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/7-ensihoidon-toimenpiteet-vammapotilaalle/3529/)
- [ Aivovammapotilaan hoito ennen sairaalaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/8-aivovammapotilaan-hoito-ennen-sairaalaa/3530/)
- [ Ensihoidon ja sairaalan yhteistyö](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/9-ensihoidon-ja-sairaalan-yhteistyo/3531/)
- [ Ensiarvio, potilaan tutkiminen ja alkuvaiheen hoito sairaalassa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/10-ensiarvio-potilaan-tutkiminen-ja-alkuvaiheen-hoito-sairaalassa/3532/)
- [ Kuvantaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/11-kuvantaminen/3533/)
- [ Nestehoito ja massiivinen verensiirto](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/12-nestehoito-ja-massiivinen-verensiirto/3534/)
- [ Traumapotilaan hätätoimenpiteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/13-traumapotilaan-hatatoimenpiteet/3535/)
- [ Traumapotilaan hoito leikkaussalissa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/14-traumapotilaan-hoito-leikkaussalissa/3536/)
- [ Vammapotilaan tehohoidon erityispiirteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/15-vammapotilaan-tehohoidon-erityispiirteet/3537/)
- [ Kirurgian ajoitus ja suunnittelu](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/traumatologia/16-kirurgian-ajoitus-ja-suunnittelu/3538/)
- [LIITE III, LYHENTEITÄ](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/liite-iii-lyhenteita/1568/)
- [LIITE II, INTERNETLINKKEJÄ](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/liite-ii-internetlinkkeja/1567/)
- [LIITE I, TUTKIMUSTEN NIMISSÄ KÄYTETTÄVÄT SYSTEEMILYHENTEET](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/liite-i-tutkimusten-nimissa-kaytettavat-systeemilyhenteet/1566/)
- [Päihteidenkäytön laboratoriodiagnostiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/paihteidenkayton-laboratoriodiagnostiikka/1565/)
- [Lääkeaineet ja myrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/laakeaineet-ja-myrkytykset/1564/)
- [Syöpämerkkiaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/syopamerkkiaineet/1563/)
- [Lipoproteiinimetabolia ja ateroskleroosia aiheuttavat dyslipidemiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/lipoproteiinimetabolia-ja-ateroskleroosia-aiheuttavat-dyslipidemiat/1562/)
- [Vitamiinit ja hivenaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/vitamiinit-ja-hivenaineet/1561/)
- [Verensiirtoihin liittyvät laboratoriotutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/verensiirtoihin-liittyvat-laboratoriotutkimukset/1560/)
- [Laskimotukostaipumus ja antitromboottisen hoidon laboratorioseuranta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/laskimotukostaipumus-ja-antitromboottisen-hoidon-laboratorioseuranta/1559/)
- [Hemostaasin tutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/hemostaasin-tutkimukset/1558/)
- [Vertamuodostavan kudoksen ja imukudoksen syöpäsairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/vertamuodostavan-kudoksen-ja-imukudoksen-syopasairaudet/1557/)
- [Polysytemiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/polysytemiat/1556/)
- [Anemiat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/anemiat/1555/)
- [Hematopoieesi ja sen tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/hematopoieesi-ja-sen-tutkiminen/1554/)
- [Vanhusten erityispiirteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/vanhusten-erityispiirteet/1427/)
- [Lasten ja nuorten erityispiirteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/lasten-ja-nuorten-erityispiirteet/1426/)
- [Raskaudenaikaiset muutokset laboratoriokokeissa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/raskaudenaikaiset-muutokset-laboratoriokokeissa/1425/)
- [Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien tutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/synnynnaisten-aineenvaihduntasairauksien-tutkimukset/1424/)
- [Perinnöllisten ominaisuuksien ja sairauksien DNA-diagnostiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/perinnollisten-ominaisuuksien-ja-sairauksien-dna-diagnostiikka/1423/)
- [Ruoansulatuskanava](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/ruoansulatuskanava/1422/)
- [Sydän- ja luurankolihas](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/sydan-ja-luurankolihas/1421/)
- [Luusto ja muu sidekudos](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/luusto-ja-muu-sidekudos/1420/)
- [Maksan laboratoriotutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/maksan-laboratoriotutkimukset/1419/)
- [Allergian ja autoimmuunisairauksien laboratoriodiagnostiikka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/allergian-ja-autoimmuunisairauksien-laboratoriodiagnostiikka/1418/)
- [Hormonitutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/hormonitutkimukset/1417/)
- [Proteiinitutkimukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/proteiinitutkimukset/1416/)
- [Munuaiset ja virtsa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/munuaiset-ja-virtsa/1415/)
- [Neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapaino](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/neste-elektrolyytti-ja-happo-emastasapaino/1414/)
- [Laboratoriolaitteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/laboratoriolaitteet/1413/)
- [Laboratorion perusmenetelmät](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/laboratorion-perusmenetelmat/1412/)
- [Laboratoriotuloksen tulkinta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/laboratoriotuloksen-tulkinta/1411/)
- [Potilas ja näyte](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/potilas-ja-nayte/1410/)
- [Laboratoriotoiminta suomalaisessa terveydenhuollossa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/laboratoriolaaketiede/laboratoriotoiminta-suomalaisessa-terveydenhuollossa/1409/)
- [Lyhenteitä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/lyhenteita/2158/)
- [Nivelten liikkeiden mittaaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/nivelten-liikkeiden-mittaaminen/2157/)
- [Ikääntyminen ja ortopediset ongelmat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/ikaantyminen-ja-ortopediset-ongelmat/2156/)
- [Diabetes](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/diabetes/2155/)
- [Amputaatiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/amputaatiot/2154/)
- [Jalka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/jalka/2153/)
- [Sääri](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/saari/2152/)
- [Polvi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/polvi/2151/)
- [Lantion, lonkan ja reiden alueen ortopediset sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/lantion-lonkan-ja-reiden-alueen-ortopediset-sairaudet/2150/)
- [Ranne ja käsi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/ranne-ja-kasi/2149/)
- [Kyynärpää](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/kyynarpaa/2148/)
- [Olkapää](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/olkapaa/2524/)
- [Selkä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/selka/2146/)
- [Niska ja kaularanka](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/niska-ja-kaularanka/2145/)
- [Neurologiset sairaudet ja lihassairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/neurologiset-sairaudet-ja-lihassairaudet/2144/)
- [Tuki- ja liikuntaelimistön kehityshäiriöt ja perinnölliset sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/tuki-ja-liikuntaelimiston-kehityshairiot-ja-perinnolliset-sairaudet/2142/)
- [Pehmytkudostuumorit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/pehmytkudostuumorit/2141/)
- [Luuston kasvaimet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/luuston-kasvaimet/2140/)
- [Nivelreuma ja muut tulehdukselliset reumasairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/nivelreuma-ja-muut-tulehdukselliset-reumasairaudet/2139/)
- [Luu- ja nivelinfektiot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/luu-ja-nivelinfektiot/2138/)
- [Jänteiden sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/janteiden-sairaudet/2137/)
- [Luuston sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/luuston-sairaudet/2136/)
- [Nivelrikko](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/nivelrikko/2135/)
- [Ortopedisen potilaan kuvantaminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/ortopedisen-potilaan-kuvantaminen/2134/)
- [Ortopedisen potilaan kliininen tutkiminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/ortopedisen-potilaan-kliininen-tutkiminen/2132/)
- [Tuki- ja liikuntaelimistön biomekaniikkaa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/tuki-ja-liikuntaelimiston-biomekaniikkaa/2131/) - Biomekaniikka tarkoittaa biologisten järjestelmien tutkimista mekaniikan avulla. Fysiikan lisäksi biomekaniikka hyödyntää tietämystä anatomiasta, fysiologiasta, hermolihasjärjestelmästä ja kinesiologiasta. Biomekaniikka on saanut myös nykyaikaisessa ortopediassa entistä merkittävämmän osan potilashoidon ja kuntoutuksen uusien menetelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kliinisen ortopedian modernissa tutkimuksessa. Siksi on aiheellista käsitellä kliinisen ortopedian kannalta keskeisiä ilmiöitä myös perustason oppikirjassa. Tähän oppikirjaan on valittu
- [Tuki- ja liikuntaelimistön kudosten rakenne ja toiminta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/ortopedia/tuki-ja-liikuntaelimiston-kudosten-rakenne-ja-toiminta/2130/) - Aktiivinen tutkimustyö viime vuosina on tarkentanut tietämystä tuki- ja liikuntaelimistön kudosten rakenteesta ja toiminnasta. Uutta tietoa on saatu erityisesti nivelrustosta sekä kasvutekijöiden ja tulehdusvälittäjäaineiden osuudesta eri tautitiloissa ja kudosten korjauksessa. Lisääntynyt tieto kantasolujen toiminnasta ja erilaistumisesta tuki- ja liikuntaelimistön kudoksiksi on mahdollistanut uusien hoitomuotojen kehittämisen. Myös uusia ortopedisten tautien lääkehoitoja ja kirurgisia hoitomenetelmiä on kehitteillä.
- [Sukupuolitaudit ja hiv-infektio](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/sukupuolitaudit-ja-hiv-infektio/3189/)
- [Ihotaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/ihotaudit/3188/)
- [Syöpätaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/syopataudit-2/3187/)
- [Immunosuppressio](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/immunosuppressio/3186/)
- [Veritautien lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/veritautien-laakkeet/3185/)
- [Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/tuki-ja-liikuntaelinten-sairaudet/3184/)
- [Lastenpsykiatrinen lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/lastenpsykiatrinen-laakehoito/3183/)
- [Päihderiippuvuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/paihderiippuvuus/3182/)
- [Unettomuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/unettomuus/3181/)
- [Ahdistuneisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/ahdistuneisuus/3179/)
- [Psykoottiset tilat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/psykoottiset-tilat/3178/)
- [Mielialahäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/mielialahairiot/3177/)
- [Muut neurologiset sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/muut-neurologiset-sairaudet/3176/)
- [Päänsärky ja sen lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/paansarky-ja-sen-laakehoito/3175/)
- [Parkinsonin tauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/parkinsonin-tauti/3174/)
- [Epilepsia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/epilepsia/3173/)
- [Andrologiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/andrologiset-laakkeet/3172/)
- [Farmakokinetiikan käsitteet ja sovellutukset lääkehoitoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/farmakokinetiikan-kasitteet-ja-sovellutukset-laakehoitoon/3083/)
- [Lääkkeiden antotavat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeiden-antotavat/3082/)
- [Lääkeaineen pitoisuuden ja vaikutuksen suhde](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakeaineen-pitoisuuden-ja-vaikutuksen-suhde/3081/)
- [Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakeaineiden-haitalliset-yhteisvaikutukset/3080/)
- [Farmakogeneettiset yksilövaihtelut](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/farmakogeneettiset-yksilovaihtelut/3079/)
- [Lääkeaineiden pitoisuusmittaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakeaineiden-pitoisuusmittaukset/3078/)
- [Lääkehoidon erityispiirteet lapsilla](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakehoidon-erityispiirteet-lapsilla/3077/)
- [Lääkehoidon erityispiirteet vanhuksilla](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakehoidon-erityispiirteet-vanhuksilla-2/3075/)
- [Lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoiminnassa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeiden-kaytto-munuaisten-vajaatoiminnassa/3074/)
- [Lääkkeiden käyttö maksatautien yhteydessä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeiden-kaytto-maksatautien-yhteydessa/3073/)
- [Oheissairauksien vaikutus lääkehoitoon](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/oheissairauksien-vaikutus-laakehoitoon/3072/)
- [Hoitomyöntyvyydestä omahoidon tukemiseen](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/hoitomyontyvyydesta-omahoidon-tukemiseen/3071/)
- [Lääkkeiden kulutus ja lääkekorvaukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeiden-kulutus-ja-laakekorvaukset/3069/)
- [Sepelvaltimotauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/sepelvaltimotauti/3067/)
- [Rytmihäiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/rytmihairiot/3065/)
- [Työkyky ja vakuutuskysymykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/tyokyky-ja-vakuutuskysymykset/720/)
- [Käden kuntoutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/kaden-kuntoutus/719/)
- [Yläraajan rasitusvaivat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/ylaraajan-rasitusvaivat/718/)
- [Verisuoni-, amputaatio- ja murskavammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/verisuoni-amputaatio-ja-murskavammat/717/)
- [Hermovammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/hermovammat/716/)
- [Jännevammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/jannevammat/715/)
- [Murtumat ja nivelsidevammat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/murtumat-ja-nivelsidevammat/714/)
- [Iho- ja pehmytkudosvauriot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/iho-ja-pehmytkudosvauriot/713/)
- [Yläraajan kipuoireyhtymät](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/ylaraajan-kipuoireyhtymat/712/)
- [Hermoperäiset yläraajavaivat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/hermoperaiset-ylaraajavaivat/711/)
- [Käden sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/kaden-sairaudet/710/)
- [Käden anatomia ja tutkiminen sekä käsikirurgian yleiset periaatteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/kaden-anatomia-ja-tutkiminen-seka-kasikirurgian-yleiset-periaatteet/709/)
- [Mitä käsikirurgia on?](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kasikirurgia/mita-kasikirurgia-on/708/)
- [Lääkelainsäädäntö, lääkkeiden myyntilupien myöntäminen ja valvonta](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakelainsaadanto-laakkeiden-myyntilupien-myontaminen-ja-valvonta/3064/)
- [Silmäsairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/silmasairaudet/3062/)
- [Anestesia-aineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/anestesia-aineet/3060/)
- [Akuutit lääkemyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/akuutit-laakemyrkytykset/3059/)
- [Kliinisen lääketutkimuksen suorittaminen ja raportointi](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kliinisen-laaketutkimuksen-suorittaminen-ja-raportointi/3058/)
- [Kliinistä lääketutkimusta koskevat säädökset ja ohjeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kliinista-laaketutkimusta-koskevat-saadokset-ja-ohjeet/3057/)
- [Pitoisuusmittaukset myrkytyksissä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/pitoisuusmittaukset-myrkytyksissa/2393/)
- [Kasvien ja sienten aiheuttamat myrkytykset sekä kyynpuremat](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kasvien-ja-sienten-aiheuttamat-myrkytykset-seka-kyynpuremat/3056/)
- [Häkä-, palokaasu- ja kemikaalimyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/haka-palokaasu-ja-kemikaalimyrkytykset/3055/)
- [Alkoholimyrkytykset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/alkoholimyrkytykset/3054/)
- [Lääkäri ja dopingaineet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakari-ja-dopingaineet/3053/)
- [Lääkkeet ja liikenne](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeet-ja-liikenne/3052/)
- [Myrkytystietokeskus](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/myrkytystietokeskus/3051/)
- [Lääkevahingot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakevahingot/3050/)
- [Lääkkeiden haittavaikutukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/laakkeiden-haittavaikutukset/3049/)
- [Luontaistuotteet, ravintolisät ja kasvirohdosvalmisteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/luontaistuotteet-ravintolisat-ja-kasvirohdosvalmisteet/3048/)
- [Mikrobilääkkeet ja niiden käyttö](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/mikrobilaakkeet-ja-niiden-kaytto/3047/)
- [Kuume](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kuume/3046/)
- [Kipu](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kipu/3045/)
- [Obstetriset ja gynekologiset lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/obstetriset-ja-gynekologiset-laakkeet/1967/)
- [Lisämunuaisen, hypotalamuksen  ja hypofyysin sairauksien  lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/lisamunuaisen-hypotalamuksen-ja-hypofyysin-sairauksien-laakehoito/1966/)
- [Kilpirauhasen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/kilpirauhasen-sairaudet/1961/)
- [Diabetes](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/diabetes-2/1957/)
- [Munuaisten ja virtsateiden  sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/munuaisten-ja-virtsateiden-sairaudet/1956/)
- [Maksan, sappiteiden ja haiman  sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/maksan-sappiteiden-ja-haiman-sairaudet/1955/)
- [Ripuli, ummetus ja ärtyvän suolen oireyhtymä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/ripuli-ummetus-ja-artyvan-suolen-oireyhtyma/1954/)
- [Refluksitauti, ulkustauti ja dyspepsia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/refluksitauti-ulkustauti-ja-dyspepsia/3042/)
- [Suun sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/suun-sairaudet/1950/)
- [Yskä](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/yska/1947/)
- [Hengitystietulehdukset](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/hengitystietulehdukset/1945/)
- [Tukkeavat keuhkosairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/tukkeavat-keuhkosairaudet/1944/)
- [Ensihoidon lääkkeet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/ensihoidon-laakkeet/1940/)
- [Valtimoperäiset ääreisveren- kierron häiriöt](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/valtimoperaiset-aareisveren-kierron-hairiot/1937/)
- [Antitromboottinen lääkehoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/kliininen-farmakologia/antitromboottinen-laakehoito/1930/)
- [Ravitsemus sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/ravitsemus-sairauksien-ehkaisyssa-ja-hoidossa/303/)
- [Oikeuslääketiede](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/oikeuslaaketiede/2392/)
- [Vakuutuslääketiede](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/vakuutuslaaketiede/301/)
- [Työterveyshuolto](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/tyoterveyshuolto/2391/)
- [Lääkärintodistukset ja -lausunnot](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/laakarintodistukset-ja-lausunnot/299/)
- [Päihdelääketiede](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/paihdelaaketiede/2390/)
- [Syöpätaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/syopataudit/297/)
- [Geriatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/geriatria/2389/)
- [Psykiatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/psykiatria/295/)
- [Nuorisopsykiatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/nuorisopsykiatria/2388/)
- [Lastenpsykiatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/lastenpsykiatria/293/)
- [Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/lastenneuvola-ja-kouluterveydenhuolto/2387/)
- [Lastentaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/lastentaudit/291/)
- [Perinnölliset sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/perinnolliset-sairaudet/2386/)
- [Naistentaudit, raskaus ja synnytys](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/naistentaudit-raskaus-ja-synnytys/289/)
- [Iho- ja sukupuolitaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/iho-ja-sukupuolitaudit/288/)
- [Matkailulääketiede](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/matkailulaaketiede/287/)
- [Infektiotaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/infektiotaudit/2385/)
- [Veritaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/veritaudit-2/285/)
- [Endokrinologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/endokrinologia/2384/)
- [Ruoansulatuselinten sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/ruoansulatuselinten-sairaudet/283/)
- [Korva-, nenä- ja kurkkutaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/korva-nena-ja-kurkkutaudit/2383/)
- [Suun ja leukojen sairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/suun-ja-leukojen-sairaudet/281/)
- [Silmätaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/silmataudit-2/280/)
- [Neurologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/neurologia/278/)
- [Fysiatria](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/fysiatria/2382/)
- [Reumasairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/reumasairaudet/276/)
- [Urologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/urologia/2381/)
- [Nefrologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/nefrologia/274/)
- [Keuhkosairaudet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/keuhkosairaudet/2380/)
- [Sydän- ja verisuonitaudit](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/sydan-ja-verisuonitaudit/272/)
- [Ensihoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/kappale/therapia-fennica/ensihoito/2379/)

## Kategoriat

- [Yleinen](https://www.kandidaattikustannus.fi/category/yleinen/)

## Avainsanat

- [aspiraationäyte](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/aspiraationayte/)
- [Luuydinnäytteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/luuydinnaytteet/)
- [Luuytimen näytteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/luuytimen-naytteet/)
- [lääkehoidon turvallisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/laakehoidon-turvallisuus/)
- [lääketurvallisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/laaketurvallisuus/)
- [lääkitysturvallisuus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/laakitysturvallisuus/)
- [haittavaikutus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/haittavaikutus/)
- [lääkityspoikkeama](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/laakityspoikkeama/)
- [haittatapahtuma](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/haittatapahtuma/)
- [määrääminen](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/maaraaminen/)
- [suuren riskin lääke](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/suuren-riskin-laake/)
- [monilääkitys](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/monilaakitys/)
- [ajantasainen lääkelista](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/ajantasainen-laakelista/)
- [Korvakäytävätulehdus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/korvakaytavatulehdus/)
- [korvatippa](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/korvatippa/)
- [sienitulehdus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/sienitulehdus/)
- [välikorvatulehdus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/valikorvatulehdus/)
- [paikallishoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/paikallishoito/)
- [herpes zoster oticus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/herpes-zoster-oticus/)
- [Ramsay Huntin oireyhtymä](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/ramsay-huntin-oireyhtyma/)
- [kasvohalvaus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/kasvohalvaus/)
- [putkikorva](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/putkikorva/)
- [sudden deafness](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/sudden-deafness/)
- [vestibulaarineuroniitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/vestibulaarineuroniitti/)
- [Ménièren tauti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/menieren-tauti/)
- [Nenäsuihke](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nenasuihke/)
- [allerginen nuha](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/allerginen-nuha/)
- [antihistamiini](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/antihistamiini/)
- [nenästeroidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nenasteroidi/)
- [antikolinergi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/antikolinergi/)
- [ipratropiumbromidi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/ipratropiumbromidi/)
- [lääkenuha](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/laakenuha/)
- [leukotrieenireseptorin salpaaja](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/leukotrieenireseptorin-salpaaja/)
- [montelukasti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/montelukasti/)
- [siedätyshoito](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/siedatyshoito/)
- [rinosinuiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/rinosinuiitti/)
- [sinuiitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/sinuiitti/)
- [nenäpolypoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nenapolypoosi/)
- [dubilumabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/dubilumabi/)
- [mepolutsimabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/mepolutsimabi/)
- [omalitsumabi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/omalitsumabi/)
- [Nielurisatulehdus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nielurisatulehdus/)
- [tonsilliitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/tonsilliitti/)
- [streptokokki](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/streptokokki/)
- [mononukleoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/mononukleoosi/)
- [Epstein-Barrin virus](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/epstein-barrin-virus/)
- [Herpes simplex](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/herpes-simplex/)
- [Herpes zoster](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/herpes-zoster/)
- [nielupaise](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nielupaise/)
- [peritonsilliitti](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/peritonsilliitti/)
- [syvä kaulainfektio](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/syva-kaulainfektio/)
- [Ekseema](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/ekseema/)
- [nokkosihottuma](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nokkosihottuma/)
- [nokkosrokko](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/nokkosrokko/)
- [hiustenlähtö](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/hiustenlahto/)
- [atooppinen ekseema](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/atooppinen-ekseema/)
- [psoriaasi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/psoriaasi/)
- [akne](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/akne/)
- [silsa](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/silsa/)
- [herpesinfektio](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/herpesinfektio/)
- [märkäbakteeri-infektio](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/markabakteeri-infektio/)
- [aktiininen keratoosi](https://www.kandidaattikustannus.fi/tag/aktiininen-keratoosi/)

## Osastot

- [Uncategorized](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote-osasto/uncategorized/)
- [Kirjat](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote-osasto/kirjat/)
- [E-kirjat](https://www.kandidaattikustannus.fi/tuote-osasto/e-kirjat/)

## Kirjat

- [Käsikirurgia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/kasikirurgia/)
- [Laboratoriolääketiede](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/laboratoriolaaketiede/)
- [Therapia Fennica](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/therapia-fennica/)
- [Ortopedia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/ortopedia/)
- [Traumatologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/traumatologia/)
- [Kliininen Farmakologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/kliininen-farmakologia/)
- [Ortopedia 2. painos](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/ortopedia-2-painos/)
- [Laboratoriolääketiede - kliininen kemia ja hematologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/laboratoriolaaketiede-5-painos/)
- [Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/knk-ja-foniatrian-perusteet/)
- [Farmakologia ja toksikologia](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/farmakologia-ja-toksikologia/)
- [Ensihoidon taskuopas](https://www.kandidaattikustannus.fi/kirja/ensihoidon-taskuopas/)