Sivustomme käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tallennamme esimerkiksi kirjautumisen evästeihin, jotta sinun ei tarvitse kirjautua aina uusiksi sivuille.
Voit tutustua tietosuojaselosteeseemme täältä.
Sisällys
- 1. Farmakokinetiikan käsitteet ja sovellutukset lääkehoitoon
- 1.1 Johdanto
- 1.2 Biologinen hyötyosuus
- 1.3 Alkureitin metabolia
- 1.4 Alkureitin metabolian seuraukset
- 1.5 Ekstraktiosuhde
- 1.6 Jakautumistilavuus
- 1.7 Sitoutuminen plasman proteiineihin
- 1.8 Puoliintumisaika
- 1.9 Kumuloituminen
- 1.10 Puhdistuma
- 1.11 Annoksesta riippuvainen farmakokinetiikka
- 1.12 Kyllästysannos ja ylläpitoannos
- 1.13 Kirjallisuutta
- 2. Lääkkeiden antotavat
- 3. Lääkeaineen pitoisuuden ja vaikutuksen suhde
- 3.1 Johdanto
- 3.2 Kohdemolekyyliin sitoutuminen
- 3.3 Farmakodynaaminen vaikutus ja lääkeainepitoisuus
- 3.4 Lääkevasteen ja lääkeainepitoisuuden välinen korrelaatio
- 3.5 Pitoisuusvastekuvaajan hystereesi
- 3.6 Kliininen vaste tulee usein hitaasti
- 3.7 Toleranssi
- 3.8 Hankittu, farmakologinen toleranssi
- 3.9 Toleranssi näkyy hystereesissä
- 3.10 Käytännön esimerkkejä toleranssin kehittymisestä
- 3.11 Fysiologian ja sairauksien vaikutus lääkevasteeseen
- 4. Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset
- 5. Farmakogeneettiset yksilövaihtelut
- 6. Lääkeaineiden pitoisuusmittaukset
- 7. Lääkehoidon erityispiirteet lapsilla
- 8. Lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana
- 9. Lääkehoidon erityispiirteet vanhuksilla
- 9.1 Yleisiä näkökohtia
- 9.2 Farmakokinetiikka
- 9.3 Farmakodynamiikka, lääkeaineiden haittavaikutukset ja niiden ehkäisy
- 9.4 Yhteisvaikutukset
- 9.5 Hoitomyöntyvyys
- 9.6 Lääkehoidon toteutus eräissä vanhusten tautitiloissa
- 9.7 Kardiovaskulaariset sairaudet
- 9.8 Respiratoriset sairaudet
- 9.9 Gastrointestinaaliset oireet
- 9.10 Urologiset ongelmat
- 9.11 Niveloireiden lääkehoito
- 9.12 Osteoporoosi ja kaatuilu
- 9.13 Psyykkiset sairaudet
- 9.14 Yhteenveto
- 9.15 Kirjallisuutta
- 10. Lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoiminnassa
- 10.1 Johdanto
- 10.2 Lääkeaineiden erittyminen virtsaan
- 10.3 Lääkeaineiden erittyminen munuaisten vajaatoiminnassa
- 10.4 Muut farmakokinetiikan muutokset munuaisten vajaatoiminnassa
- 10.5 Lääkevasteen muutokset munuaisten vajaatoiminnassa
- 10.6 Lääkkeen aiheuttama metabolinen kuormitus
- 10.7 Munuaistoiminnan äkillinen huononeminen
- 10.8 Lääkkeen annostus munuaisten vajaatoiminnassa
- 10.9 Lääkehoidon seuranta munuaisten vajaatoiminnassa
- 10.10 Kirjallisuutta
- 11. Lääkkeiden käyttö maksatautien yhteydessä
- 11.1 Johdanto
- 11.2 Maksan toiminta ja maksataudin aiheuttamat muutokset farmakokinetiikassa
- 11.3 Farmakokineettiset periaatteet maksatautien kannalta
- 11.4 Lääkeaineryhmät maksatautien kannalta
- 11.5 Lääkkeiden valinnan ja annostelun yleisperiaatteet maksapotilailla
- 11.6 Eri lääkeaineryhmien käyttö maksatautien yhteydessä
- 11.7 Maksatoksisten lääkkeiden käyttö maksatautien yhteydessä
- 11.8 Farmakokineettisten muutosten ja annostarpeen ennakoiminen
- 11.9 Yhteenveto
- 12. Oheissairauksien vaikutus lääkehoitoon
- 13. Hoitomyöntyvyydestä omahoidon tukemiseen
- 14. Lääkkeen rationaalinen valinta ja määrääminen
- 15. Lääkkeiden kulutus ja lääkekorvaukset
- 16. Hypertensio
- 17. Sepelvaltimotauti
- 17.1 Sepelvaltimotaudin esiintyvyys ja merkitys
- 17.2 Sepelvaltimotaudin muodot
- 17.3 Hoitolinjan valinta
- 17.4 Lääkehoidon perusteet sepelvaltimosairaudessa
- 17.5 Sepelvaltimotaudin hoidossa käytettävät lääkkeet
- 17.6 Stabiilin koronaaritaudin hoito
- 17.7 Epästabiilin angina pectoriksen hoito
- 17.8 Restenoosin esto
- 17.9 Sepelvaltimotaudissa vasta-aiheiset lääkkeet
- 17.10 Kirjallisuutta
- 18. Sydämen vajaatoiminta
- 18.1 Sydämen vajaatoiminnan etiologia ja epidemiologia
- 18.2 Vajaatoiminnan patogeneesi
- 18.3 Sydämen systolisen vajaatoiminnan hoito
- 18.4 Vaikeutunut sydämen vajaatoiminta ja sen lääkehoito
- 18.5 Diastolisesta toimintahäiriöstä johtuvan sydämen vajaatoiminnan hoito
- 18.6 Vajaatoimintapotilaan rytmihäiriöiden hoito
- 18.7 Vajaatoimintapotilaalle vasta-aiheiset lääkkeet
- 18.8 Kirjallisuutta
- 19. Rytmihäiriöt
- 19.1 Johdanto
- 19.2 Sydämen sähköinen aktivaatio ja supistuvuus
- 19.3 Kalvojännitteen riippuvuus ionivirroista
- 19.4 Ionikanavien säätely
- 19.5 Sydämen eri osien sähköinen aktivaatio
- 19.6 Rytmihäiriöiden syntymekanismit
- 19.7 Antiarytmisten lääkkeiden luokittelu vaikutustavan mukaan
- 19.8 Antiarytmisten lääkkeiden kliininen käyttö
- 19.9 Rytmihäiriölääkkeen vaikutuksen arviointi
- 19.10 Rytmihäiriölääkkeiden farmakologia ja kliininen käyttö
- 19.11 Elektrolyyttitasapainon merkitys rytmihäiriöiden hoidossa
- 20. Antitromboottinen lääkehoito
- 21. Valtimoperäiset ääreisveren- kierron häiriöt
- 22. Ensihoidon lääkkeet
- 22.1 Johdanto
- 22.2 Lääkehoidon erityispiirteet ensihoidossa
- 22.3 Sydänpysähdys ja elvytys
- 22.4 Hengitysvaikeus
- 22.5 Sydänperäinen rintakipu
- 22.6 Rytmihäiriöt
- 22.7 Kivun hoito tapaturmien yhteydessä
- 22.8 Sokki
- 22.9 Pitkittynyt kouristelu
- 22.10 Tajuttomuus ja alentunut tajunnantaso ensihoidossa
- 22.11 Aivovammapotilas
- 22.12 Diabetes
- 22.13 Kiireellistä ensihoitoa vaativat myrkytykset
- 22.14 Psykiatristen potilaiden ensihoito
- 22.15 Lapsipotilaan ensihoito
- 22.16 Vanhuksen ensihoito
- 22.17 Kirjallisuutta
- 23. Tukkeavat keuhkosairaudet
- 23.1 Johdanto
- 23.2 Astma
- 23.3 Keuhkoahtaumatauti
- 23.4 Merkittävät erot astman ja keuhkoahtaumataudin patogeneesissä ja niiden vaikutus lääkehoitoon
- 23.5 Astman lääkehoito
- 23.6 Tulehdusta vähentävät lääkkeet
- 23.7 Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet
- 23.8 Astman tai keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien lääkkeiden yhdistäminen
- 23.9 Raskaus ja astmalääkkeet
- 23.10 Inhalaatiolaitteen valinta
- 23.11 Astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaan muun lääkityksen huomioiminen
- 23.12 Vaikeutuneen astman hoito
- 23.13 Vaikeutuneen keuhkoahtaumataudin hoito ja keuhkoahtaumataudin ei-lääkkeellinen hoito
- 23.14 Lasten astma
- 23.15 Kirjallisuutta
- 24. Hengitystietulehdukset
- 24.1 Johdanto
- 24.2 Nuhakuume
- 24.3 Influenssa
- 24.4 Trakeiitti
- 24.5 Bronkioliitti
- 24.6 Äkillinen keuhkoputkitulehdus
- 24.7 Kroonisen keuhkoahtaumataudin äkillinen paheneminen
- 24.8 Keuhkokuume
- 24.9 Hengitysteiden mikrobilääkityksen erityispiirteitä
- 24.10 Hengitysteiden mikrobilääkityksen haittavaikutukset
- 24.11 Tuberkuloosi
- 24.12 Kirjallisuutta
- 25. Yskä
- 26. Suun sairaudet
- 27. Refluksitauti, ulkustauti ja dyspepsia
- 28. Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet
- 29. Ripuli, ummetus ja ärtyvän suolen oireyhtymä
- 30. Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet
- 31. Munuaisten ja virtsateiden sairaudet
- 31.1 Virtsatieinfektiot
- 31.2 Virtsatiekivet
- 31.3 Virtsarakon toiminnan häiriöt
- 31.4 Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
- 31.5 Glomerulonefriitit, vaskuliitit ja sidekudossairaudet
- 31.6 Nefroottinen oireyhtymä
- 31.7 Munuaisten akuutti vajaatoiminta
- 31.8 Munuaisten krooninen vajaatoiminta
- 31.9 Diabeettinen nefropatia
- 31.10 Kirjallisuutta
- 32. Diabetes
- 33. Dyslipidemiat
- 34. Lihavuus ja ahmimishäiriö
- 35. Kilpirauhasen sairaudet
- 36. Kalsiumin ja luun aineenvaihdunnan häiriöt
- 37. Lisämunuaisen, hypotalamuksen ja hypofyysin sairauksien lääkehoito
- 37.1 Johdanto
- 37.2 Lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta
- 37.3 Akuutin Addisonin taudin hoito
- 37.4 Addisonin taudin pitkäaikaishoito
- 37.5 Lisämunuaiskuoren tai -ytimen liikatoiminnan lääkehoito
- 37.6 Hypotalamuksen ja hypofyysin sairaustilojen lääkehoito
- 37.7 Farmakologinen glukokortikoidihoito ja glukokortikoidilama
- 37.8 Kirjallisuutta
- 38. Obstetriset ja gynekologiset lääkkeet
- 38.1 Lisääntymistoimintojen säätely
- 38.2 Estrogeenit
- 38.3 Progestiinit
- 38.4 Tiboloni
- 38.5 Klomifeeni
- 38.6 Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM)
- 38.7 Antiprogestiinit
- 38.8 Selektiiviset progesteronireseptorin muuntelijat
- 38.9 Raskauden hormonaalinen ehkäisy
- 38.10 Gonadotropiinit
- 38.11 Gonadotropiinien vapauttajahormonin johdokset
- 38.12 Kohdun supistuksia lisäävät lääkkeet
- 38.13 Kohdun supistuksia estävät lääkkeet
- 38.14 Emättimen sairaustilojen hoito
- 38.15 Naissukuhormonien ja niiden vastavaikuttajien käyttö syövän liitännäishoitoina
- 38.16 Kirjallisuutta
- 39. Andrologiset lääkkeet
- 39.1 Kiveshormonit ja niiden vaikutuskohteet
- 39.2 Erektion mekanismi
- 39.3 Miehen lisääntymiselinten vajaatoiminta
- 39.4 Andrologiset syövät
- 39.5 Andrologisten sairauksien lääkehoito
- 39.6 Miehen hormonaalinen ehkäisy
- 39.7 Erektiohäiriöiden hoito
- 39.8 Andrologisten syöpien lääkehoito
- 39.9 Andrologisten lääkkeiden ominaisuudet ja käytön periaatteet
- 39.10 Kirjallisuutta
- 40. Epilepsia
- 40.1 Patofysiologia ja epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit
- 40.2 Lääkehoidon tavoitteet ja toteutus
- 40.3 Lääkehoidon seuranta
- 40.4 Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset
- 40.5 Lääkehoidon lopettaminen
- 40.6 Epilepsian lääkehoito, raskaus ja sen ehkäisy
- 40.7 Pitkittyneen epileptisen kohtauksen ja status epilepticuksen hoito
- 40.8 Psykoosilääkehoito tulevaisuudessa
- 40.8 Yksittäiset epilepsialääkkeet
- 40.9 Kirjallisuutta
- 41. Parkinsonin tauti
- 42. Päänsärky ja sen lääkehoito
- 43. Muut neurologiset sairaudet
- 44. Mielialahäiriöt
- 45. Psykoottiset tilat
- 45.1 Psykoosien biologiasta
- 45.2 Psykoosilääkkeiden vaikutusmekanismeista
- 45.3 Psykoosilääkkeiden farmakokinetiikkaa
- 45.4 Psykoosilääkkeet eri psykoosien hoidossa
- 45.5 Psykoosilääkehoito erityisryhmissä
- 45.6 Psykoosilääkehoidon erityiskysymyksiä
- 45.7 Psykoosilääkehoidon haittavaikutukset
- 45.8 Psykoosilääkehoito tulevaisuudessa
- 45.9 Kirjallisuutta
- 46. Ahdistuneisuus
- 47. Unettomuus
- 47.1 Unen vaiheet
- 47.2 Toiminnallinen unettomuus
- 47.3 Lääkkeiden aiheuttama unettomuus
- 47.4 Alkoholin käytön aiheuttama unettomuus
- 47.5 Vanhusten unettomuus
- 47.6 Kirjallisuutta
- 47.6 Pseudounettomuus
- 47.7 Psyykkiset häiriöt ja unettomuus
- 47.8 Levottomat jalat
- 47.9 Somaattiset sairaudet ja unettomuus
- 47.10 Viivästynyt unijakso
- 47.11 Aikaerorasitus (Jet lag)
- 47.12 Unettomuuden lääkehoito
- 47.13 Kirjallisuutta
- 48. Päihderiippuvuus
- 49. Lastenpsykiatrinen lääkehoito
- 50. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
- 50.1 Nivelreuma
- 50.2 Seronegatiiviset spondylartropatiat
- 50.3 Systeemiset tulehdukselliset sidekudostaudit
- 50.4 Verisuonitulehdukset (vaskuliitit)
- 50.5 Etiologian mukaisesti hoidettavat niveltulehdukset
- 50.6 TULE-sairauksien oireenmukainen hoito
- 50.7 Nivelrikon lääkehoito
- 50.8 Glukokortikoidit
- 50.9 Kirjallisuutta
- 51. Veritautien lääkkeet
- 51.1 Anemiat
- 51.2 Immunotrombosytopenia
- 51.3 Granulosytopeniat
- 51.4 Hypogammaglobulinemiat
- 51.5 Lääkehoidon ja elinsiirtotoiminnan haasteet
- 51.5 Verenvuototaudit
- 51.6 Leukemiat
- 51.7 Myeloproliferatiiviset taudit
- 51.8 Lymfoomat eli imusolmukesyövät
- 51.9 Kirjallisuutta
- 51.9 Multippeli myelooma
- 51.10 Kirjallisuutta
- 52. Immunosuppressio
- 53. Syöpätaudit
- 53.1 Syövän patogeneesi ja hoidon strategia
- 53.2 Ekseema
- 53.2 Solunsalpaaja- eli sytostaattihoito
- 53.3 Solunsalpaajien indikaatiot ja antotapa
- 53.4 Vaste solunsalpaajahoidolle
- 53.5 Solunsalpaajien haittavaikutukset
- 53.6 Alkyloivat aineet
- 53.7 Ei-klassiset alkyloivat aineet
- 53.8 Platinajohdokset
- 53.9 Antrasykliinit
- 53.10 Muut kasvainten hoitoon käytettävät antibiootit
- 53.11 Muut välisidoksia muodostavat aineet
- 53.12 Vinka-alkaloidit
- 53.13 Taksaanit
- 53.14 Podofyllotoksiinijohdokset
- 53.15 Topoisomeraasi I:n estäjät
- 53.16 Antimetaboliitit
- 53.17 Entsyymit
- 53.18 Syövän immunoterapia
- 53.19 Solunsalpaajahoidon suojalääkkeet
- 53.20 Kirjallisuutta
- 54. Ihotaudit
- 55. Sukupuolitaudit ja hiv-infektio
- 55.1 Esiintyvyys ja tartunta
- 55.2 Diagnoosi, komplikaatiot ja ennuste
- 55.3 Hoitojärjestelmä ja hoidon strategia
- 55.4 Lääkehoidon tavoitteet
- 55.5 Sukupuolitautien lääkehoito
- 55.6 Klamydia
- 55.7 Tippuri
- 55.8 Akne
- 55.8 Kuppa
- 55.9 Sukuelinherpes
- 55.10 Kondylooma (HPV-infektio)
- 55.11 HIV-infektio
- 55.12 Kirjallisuutta
- 56. Silmäsairaudet
- 56.1 Johdanto
- 56.2 Silmäsairauksien patogeneesi ja hoidon tavoitteet
- 56.3 Silmälääkinnän farmakokineettiset periaatteet
- 56.4 Mikrobilääkkeet
- 56.5 Glukokortikoidit
- 56.6 Tulehduskipulääkkeet
- 56.7 Allergialääkkeet
- 56.8 Vasokonstriktorit ja silmien kostuttamiseen käytettävät lääkeaineet
- 56.9 Glaukoomalääkkeet
- 56.10 Mydriaatit
- 56.11 Silmän puudutukseen käytettävät lääkeaineet
- 56.12 Muut silmälääkkeet
- 56.13 Diagnostiset valmisteet
- 56.14 Silmälääkkeiden paikalliset haittavaikutukset
- 56.15 Silmälääkkeiden systeemiset haittavaikutukset
- 56.16 Systeemisen lääkehoidon silmään kohdistuvat haittavaikutukset
- 56.17 Kirjallisuutta
- 57. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
- 58. Kipu
- 59. Kuume
- 60. Anestesia-aineet
- 61. Mikrobilääkkeet ja niiden käyttö
- 61.1 Johdanto
- 61.2 Mikrobilääkkeiden jako ja kehitys
- 61.3 Bakteerilääkkeet
- 61.4 Viruslääkkeet
- 61.5 Sienilääkkeet
- 61.6 Parasiittilääkkeet
- 61.7 Paikallisesti käytettävät mikrobilääkkeet
- 61.8 Mikrobilääkkeiden vaikutus mikrobeihin elimistössä
- 61.9 Pitoisuusmittaukset
- 61.10 Mikrobilääkkeiden annostuksen periaatteet
- 61.11 Mikrobilääkkeiden profylaktinen käyttö
- 61.12 Mikrobilääkkeiden haitat
- 61.13 Kirjallisuutta
- 62. Luontaistuotteet, ravintolisät ja kasvirohdosvalmisteet
- 62.1 Luontaistuotteen määritelmä
- 62.2 Nykyiset luontaistuotteet
- 62.3 Funktionaaliset elintarvikkeet
- 62.4 Homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet
- 62.5 Luontaistuotteiden käyttö
- 62.6 Luontaistuotteiden vaikutukset
- 62.7 Luontaistuotteiden markkinointi
- 62.8 Luontaistuotteiden haitat
- 62.9 Luontaistuotteet ja raskaus
- 62.10 Yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa
- 62.11 Kirjallisuutta
- 63. Lääkkeiden haittavaikutukset
- 63.1 Johdanto
- 63.2 Haittavaikutuskäsite
- 63.3 Haittavaikutusten seuranta
- 63.4 Verisoluvauriot
- 63.5 Ihoreaktiot
- 63.6 Ruoansulatuskanavaan kohdistuvat haittavaikutukset
- 63.7 Lääkkeiden aiheuttamat munuaisvauriot
- 63.8 Lääkkeiden aiheuttamat maksavauriot
- 63.9 Lääkkeiden haitalliset vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön
- 63.10 Keuhkoreaktiot
- 63.11 Neurologiset haittavaikutukset
- 63.12 Psyykkiset haittavaikutukset
- 63.13 Näkö-, kuulo- ja makuhäiriöt
- 63.14 Kirjallisuutta
- 64. Lääkevahingot
- 65. Myrkytystietokeskus
- 66. Lääkkeet ja liikenne
- 67. Lääkäri ja dopingaineet
- 68. Akuutit lääkemyrkytykset
- 69. Alkoholimyrkytykset
- 70. Häkä-, palokaasu- ja kemikaalimyrkytykset
- 70.1 Johdanto
- 70.2 Häkä- ja palokaasumyrkytykset
- 70.3 Torjunta-aineet
- 70.4 Orgaaniset liuottimet ja ponnekaasut
- 70.5 Petrolituotteet
- 70.6 Ärsyttävät kaasut ja höyryt
- 70.7 Syövyttävät hapot ja emäkset
- 70.8 Syanidit ja syaanivety
- 70.9 Rikkivety
- 70.10 Kemikaalien aiheuttamat joukkomyrkytykset
- 70.11 Kirjallisuutta
- 71. Kasvien ja sienten aiheuttamat myrkytykset sekä kyynpuremat
- 72. Pitoisuusmittaukset myrkytyksissä
- 73. Kliinisten lääketutkimusten etiikka
- 74. Kliinistä lääketutkimusta koskevat säädökset ja ohjeet
- 75. Kliinisen lääketutkimuksen suorittaminen ja raportointi
- 76. Lääkelainsäädäntö, lääkkeiden myyntilupien myöntäminen ja valvonta
- 76.1 Lääkelainsäädäntö
- 76.2 Fimea
- 76.3 Lääkkeen määritelmä
- 76.4 Lääkkeiden valmistus, maahantuonti, jakelu ja varastointi
- 76.5 Kliiniset lääketutkimukset
- 76.6 Lääkkeiden ennakkovalvonta
- 76.7 Lääkkeiden jälkivalvonta
- 76.8 Erityiset lääkeryhmät
- 76.9 Lääkkeiden suoja-aika, patenttisuoja ja lääkevaihto
- 76.10 Kirjallisuutta
Etusivu
Alkuperäiset kirjoittajat:
Kappale päivitetty: 26.10.2020 18.18
Tämä on sähköinen versio Kandidaattikustannuksen vuoden 2011 oppikirjasta Kliininen farmakologia ja lääkehoito. Oikeuden e-kirjaan voit ostaa verkkokaupastamme osoitteesta www.kandidaattikustannus.fi.
Kliininen farmakologia ja lääkehoito -oppikirja käsittelee sairauksien lääkehoitoa suomalaisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ja antaa vastauksia kliinikon kysymyksiin. Se soveltuu lääkehoidon määräämisen tueksi lääkäreille ja käsikirjaksi kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Kirja on käytössä lääketieteen perusopetuksessa ja kliinisen farmakologian erikoislääkärikoulutuksessa kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Yli 1000-sivuisen teoksen alkuosa käsittelee kattavasti lääkehoidon kliinis-farmakologisesta perustaa. Tämän jälkeen eri sairauksien lääkehoito käsitellään elinryhmäkohtaisesti, mikä tekee kirjan käytön helpoksi käytännön työn kannalta. Kolmannessa osiossa käsitellään lääkkeiden haittavaikutuksia sekä myrkytyksiä ja lopussa keskitytään lääkelainsäädäntöön sekä kliiniseen lääketutkimukseen.
Kirjan kirjoittajat edustavat alojensa parasta asiantuntemusta. Toimituskunnan jäsenet ovat kokeneita kliinisen farmakologian edustajia kautta Suomen.
Toimituskunta: Pertti J. Neuvonen, Janne T. Backman, Jaakko-Juhani Himberg, Risto Huupponen, Tapani Keränen, Kari T. Kivistö